Suomessa ja Ranskassa suhtaudutaan komission toruihin vastakkaisella tavalla. Kun kesällä 2013 Olli Rehn moitti Ranskan
taloudenpitoa, presidentti François Hollande sätti komissaaria julkisesti ja vaati
Brysseliä pitämään näppinsä pois Ranskan asioista. Suomessa
hallitusneuvottelijat saavat EU:sta ulkoisen verukkeen ”pakollisiin”
leikkauksiin.
Toki EU vaatii, että budjettivaje supistetaan alle kolmeen prosenttiin.
Mutta komission raportissa ei vaadita leikkauksia.
Siinä ei esitetä yhtäkään leikkauskohdetta.
Toki EU vaatii, että budjettivaje supistetaan alle kolmeen prosenttiin.
Mutta komission raportissa ei vaadita leikkauksia.
Siinä ei esitetä yhtäkään leikkauskohdetta.
KENTIES komissiokin hiljaisesti myöntää, että Rehnin aikana vaaditut rajut leikkaukset ja kiristykset ovat vain pahentaneet taantumaa entisestään.
Maissa, jotka heikensivät äkillisesti perusturvaa ja irtisanoivat tuhansittain julkisen sektorin työntekijöitä, myös kansantuote laski jyrkimmin. Ja kun kansantuote laskee, menojen suhde kansantuotteeseen kasvaa, eli alijäämän tunnusluku vain pahenee.
Taloustieteilijät ja kansainväliset instituutiot setvivät parhaillaan kiivaasti, mikä vaikutus alijäämän leikkauksella on kansantuotteeseen – mikä on oikea julkisen talouden kerroin eli fiscal multiplier.
Jos kerroin on 1, prosentin leikkaus alijäämään aiheuttaa prosentin supistuksen kansantuotteeseen. Tulos on neutraali. Vielä muutama vuosi sitten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) oli vakuuttunut, että kerroin on 0,5 eli vajeen leikkaaminen kannattaa aina.
Kun 2010 aloitettu suuri kiristys kuitenkin tuotti
kriisimaissa paljon pahempaa jälkeä, IMF:n pääekonomisti alkoi kyseenalaistaa
omia lukujaan. Kuten kerron kirjassani Suuri
kiristys (2014), Olivier Blanchard ja Daniel Leigh päätyivät arvioimaan,
että toteutunut kerroin onkin välillä 0,9–1,7.
Toisin sanoen budjettileikkaukset olivat saattaneet supistaa tuotantoa kaksi tai kolmekin kertaa enemmän kuin oli luultu. Joka tapauksessa vahinko oli todennäköisempi kuin hyöty.
Toisin sanoen budjettileikkaukset olivat saattaneet supistaa tuotantoa kaksi tai kolmekin kertaa enemmän kuin oli luultu. Joka tapauksessa vahinko oli todennäköisempi kuin hyöty.
LEIKKAUKSET ovat luultua vahingollisempia, koska ne vaikuttavat taantumassa toisin kuin hyvinä aikoina.
Ensinnäkin tuotanto toimii alikapasiteetilla, kun koneet seisovat ja
työvoima vähenee – syntyy ns. tuotantokuilu. Toisekseen korot ovat vajonneet jo
lähelle nollaa, jolloin korkoja alentamallakaan ei saada taloutta virkoamaan.
Kolmanneksi yhtäaikainen leikkaus kaikkialla vähentää kysyntää ja syö kiristyksen
tehoja.
Nämä Blanchardin ja Leigh’n perusteet ovat totta myös Suomessa, myös tänään. Tuotantokuilu on uusimpien arvioiden mukaan kolmen prosentin luokkaa, siis suuri. Korot ovat olemattomat. Eikä Eurooppa elvytä, elvy juurikaan.
Blanchardin ja Leigh’n itsekritiikki suututti komissaari Rehnin perin pohjin. Hän kirjoitti EU:n valtiovarainministereille sapekkaan, pitkän kirjeen, jossa hän piti IMF:n toimintaa vahingollisena ja epälojaalina sekä vaati leikkausten ja kiristysten määrätietoista jatkamista.
Samainen Rehn istuu parhaillaan Smolnassa linjaamassa Suomen tulevaa taloutta. On kiinnostavaa nähdä, mihin oppivuodet ovat johtaneet.
Nämä Blanchardin ja Leigh’n perusteet ovat totta myös Suomessa, myös tänään. Tuotantokuilu on uusimpien arvioiden mukaan kolmen prosentin luokkaa, siis suuri. Korot ovat olemattomat. Eikä Eurooppa elvytä, elvy juurikaan.
Blanchardin ja Leigh’n itsekritiikki suututti komissaari Rehnin perin pohjin. Hän kirjoitti EU:n valtiovarainministereille sapekkaan, pitkän kirjeen, jossa hän piti IMF:n toimintaa vahingollisena ja epälojaalina sekä vaati leikkausten ja kiristysten määrätietoista jatkamista.
Samainen Rehn istuu parhaillaan Smolnassa linjaamassa Suomen tulevaa taloutta. On kiinnostavaa nähdä, mihin oppivuodet ovat johtaneet.
PROFESSORI Pertti Haaparanta on varoittanut toistuvasti julkisen talouden kiristämisestä. Hänen mukaansa Suomen kerroin on ollut 1,3 tai suurempi – siis lieväkin kiristys on heikentänyt kansantuotetta ja siten lisännyt alijäämää.
Yksinkertaistaen voi sanoa, että kiristys on johtanut liiallisen alijäämään, jota hallitus pyrkii korjaamaan kiristyksellä.
Haaparanta tuo esiin tärkeän lisätekijän, joka on
huomioitava julkisen talouden toimissa: hystereesin.
Ilmiöstä on aika vähän tutkimusta, mutta Yhdysvaltain entinen
valtiovarainministeri Larry Summers on julkaissut tuoreen, vaikutusvaltaisen
paperin.
Hystereesin voi tulkita palautumattomuudeksi, tai hitaaksi palautumiseksi. Tekniikassa hyödynnetään monella tapaa fysiikan ilmiötä, jossa muutos vaikuttaa kohteeseensa viiveellä tai vaillinaisesti. Eihän hellanlevykään tai sähkökiuas kylmene heti, kun virta käännetään pois.
Hystereesi vaikuttaa erityisesti työttömyydessä: se tunnetusti nousee paljon nopeammin kuin laskee. Suomella on tästä kokemusta edellisen laman ajalta.
Suomen työttömyys kolminkertaistui yhdessä vuodessa: joulukuusta 1990 joukuuhun 1991. Ja kun se ylitti 10 prosenttia tammikuussa 1992, se palasi yksinumeroiseen lukuun vasta kesällä 1999 –seitsemän ja puoli vuotta myöhemmin, reippaasta Nokia-vetoisesta kasvusta huolimatta.
Työttömyys ei ole tällä hetkellä kymmentä, saatikka 20 prosenttia (toukokuu 1994), vaikka kansantuotteella mitattuna taantuma on pahempi ja pidempi kuin 1990-luvun alussa.
Edellinen hallitus on yrittänyt pitää työllisyydestä huolta. Moni ajattelee, että Suomi on viime vuosina velkaantunut kevytmielisesti. Pikemminkin velkaantuminen on ollut vastuullista, ja se on ollut investointi inhimilliseen pääomaan.
Vaikeista ajoista huolimatta Suomi sijoittuu vertailussa maailman kärkeen siinä, miten inhimillisestä pääomasta on huolehdittu – työllisyydestä, osaamisesta ja osallisuudesta.
Se luo kestävän pohjan talouden kasvulle, jos nyt vain ei leikkauslistoilla tärvellä kasvun mahdollisuutta.
Hystereesin voi tulkita palautumattomuudeksi, tai hitaaksi palautumiseksi. Tekniikassa hyödynnetään monella tapaa fysiikan ilmiötä, jossa muutos vaikuttaa kohteeseensa viiveellä tai vaillinaisesti. Eihän hellanlevykään tai sähkökiuas kylmene heti, kun virta käännetään pois.
Hystereesi vaikuttaa erityisesti työttömyydessä: se tunnetusti nousee paljon nopeammin kuin laskee. Suomella on tästä kokemusta edellisen laman ajalta.
Suomen työttömyys kolminkertaistui yhdessä vuodessa: joulukuusta 1990 joukuuhun 1991. Ja kun se ylitti 10 prosenttia tammikuussa 1992, se palasi yksinumeroiseen lukuun vasta kesällä 1999 –seitsemän ja puoli vuotta myöhemmin, reippaasta Nokia-vetoisesta kasvusta huolimatta.
Työttömyys ei ole tällä hetkellä kymmentä, saatikka 20 prosenttia (toukokuu 1994), vaikka kansantuotteella mitattuna taantuma on pahempi ja pidempi kuin 1990-luvun alussa.
Edellinen hallitus on yrittänyt pitää työllisyydestä huolta. Moni ajattelee, että Suomi on viime vuosina velkaantunut kevytmielisesti. Pikemminkin velkaantuminen on ollut vastuullista, ja se on ollut investointi inhimilliseen pääomaan.
Vaikeista ajoista huolimatta Suomi sijoittuu vertailussa maailman kärkeen siinä, miten inhimillisestä pääomasta on huolehdittu – työllisyydestä, osaamisesta ja osallisuudesta.
Se luo kestävän pohjan talouden kasvulle, jos nyt vain ei leikkauslistoilla tärvellä kasvun mahdollisuutta.
NIINPÄ leikkauslistojen sijasta EU-komission raportti esittää kuutta, tulevaisuuteen tähtäävää suositusta. Kun Suomen uusi hallitus vastaa komissiolle, sen täytyy kertoa, miten se uudistaa yhteiskuntaa pidemmällä jänteellä. Leikkaukset eivät riitä.
Kuten oikein on, komission suositusten kärjessä on työllisyydestä huolehtiminen, ennen kaikkea nuorten ja kokeneiden ihmisten työllisyysasteen nosto.
On järkevää huolehtia niistä kestävistä edellytyksistä, joilla kasvu lähtee liikkeelle. Palaan komission vaatimiin rakenneuudistuksiin seuraavalla kerralla.
* Mediassa
väitetään, että samalla EU-komissio nuhtelee Suomea siitä, että julkinen velka
ylittää EMU-säännöissä määritellyn 60 prosenttia kansantuotteesta. Siitä Suomea
ei kuitenkaan erikseen moitita, ja erikoista se olisikin. EMU-maiden keskimääräinen
velka on suhteessa puolitoistakertainen – 90 prosenttia kansantuotteesta. Esimerkillinen Saksakin ylitti 60 prosentin velkarajan jo
vuonna 2000. Vain Suomessa otetaan vakavasti lukema, joka on menettänyt
merkityksensä jo aikaa sitten.
Kiitos Timo. Seurataan nyt tämä tilanne tarkasti. SSS trio vatkaavat nyt käsitteillä säästö (kiristys), kestävyysvaje (3/60 %) lääkkeinä rakenneuudistus (sote). Summat vaihtelevat päivittäin, ajanjaksot sen mukaisesti, työryhmät työskentelevät ja valmista pitäisi tulla - prosessi etenee, mutta mihin? . Vienti ei vedä, osin johtuen myös euron kurssista. Vienti ei vedä tulevan sunnuntain jälkeenkään mutta siihen tuskin vaikuttaa enempää julkisen sektorin koko, tunnusluvut kuin Komission moitteetkaan.
VastaaPoistakiitos näkökulmasta Timo.
VastaaPoistaJuu, toki työllisyyden parantaminen on tärkeintä nyt, eikä se leikkauksilla kohene. Niinpä tuleva hallitus keskittyy KILPAILUKYVYN parantamiseen, mikä olisikin pääasiallinen lääkitys nykytilanteeseen erityisesti työllistämisen kannalta. Julkista koneistoa kevennetään, sillä virastothan eivät ole tuotantolaitoksia eivätkä palvelualaakaan, mutta jonkinlainen vältätmätön paha. Kyllä duunaripuolella jopa keskituloisilla on varaa luopua paljonkin saavutetuista eduista, sillä nykyisin saamme lähes kaiken hankituksi ulkomailla valmistettuna, halvalla.
VastaaPoistaMaltillisiahan palkkaratkaisut minun tietääkseni ovat olleet viime vuosina, eikä kaikkien tahojen kulutusvoimaa ole mitään järkeä lähteä nitistämään. Niin ja saadaanhan ulkomailta elintarvikkeitakin halvemmalla, mitäs sille tehdään? Lisäksi omistajien tuotto-odotusten pitäisi olla kohtuullisia suhteessa taloustilanteeseen. Ja yrityksille ei enää yhtään tulonsiirtoja, joiden pitäisi muka tuottaa dynaamisia vaikutuksia tai muuta olematonta mannaa kansakunnalle. Omistajat niistä vain hyötyvät.
PoistaHarmi, että EK torpedoi Sipilän yhteiskuntasopimuksen isoimpien johtajien kyltymättömän ahneuden eli bonusten takia. Ja ne vielä vaativat uhrimieltä kansalta, aika paksua.
VastaaPoistaMaa on väärällään koneita työhulluja ihmisiä ; kemian osaamista tavaraoppia ja ruokaa varten.Tehtaita. On laidunta ja niittyä, peltoa ja elikkoa.Syötäviä.Päällepantavia.Asuttavia.Saunoja
Kaikkea on yltäkyllin. Vain yhtä puuttuu etenkin Smolnan ympäristöstä. Herttaisia kahviloita herkullisia kahvileipiä, seurustelutavoille ja ajalle antautuvia ihmisiä. Sanalla sanoen kulttuurille omistautuvaa puhetta leikinlaskua ja muuta vaurasta käytöstä eli illaksi teatteriin leffaan lukemaan ; kukin itseänsä varten ja omaa elämäntäyteyttänsä vartioiden. Ja toki myös toisten silmissä. Kyläkunnankin saisimme kyräilykunnan sijaan kunhan vetäisimme pitsiliinat kaapeista pöydille.
Vaurautta on vaikka toisille jakaa ja yhdessä nautittavaksi. Opaskirjoja jos ken kaipaa niin Donnereitten vasta kootusta sukuhistoriasta voi alkaa, tai vanhasta Hackmannien historiasta. Pikku vinkki. Naiset siellä kouluja kävivät pitkin Eurooppaa sivistystä soittoa näyttelemistä runoa varten ja ruokapöytien makujen ja kattausten herkkyyttä harrastamassa. Miehet kantoivat säkkejä nuoruusvuodet,riskeerasivat elämänsä merillä myöhempinä. Donnerista tuli yliopistosuku vasta konkurssien ja miniöiden myötäjäisten vuoksi.
Eivät muuten olleet rikkaampia kuin nykyduunari patterilämmityksen sisäveskin kylppärin ja kulttuuri+aineellisen tarpehistonsa varustama hapannaama. Jos mitä meiltä puuttuu se johtuu häijysosiologisesta draivista, survival-science-taikauskosta, paremman uskon puutteesta ; osaamattomuudesta alkaa matkia, sitten oppiakin korkeampaa eloa.
Tällainen naiivi hyväntahtoinen mutta pläkkiselvästi tosi puheeni luetaan runoilun piiriin. Eikä siinäkään muuta pahaa kuin että runoa ei lueta arjen piiriin.Muista Harakka mitä itse Ronald Reagan sanoi tiimilleen kun Kalifornian Sacramentosta nousivat siiville kohti Valkoista taloa. "Siellä departementeissa, ministeriöissä, vihollinen odottaa." Kruunuhaassa on tätäkin ilkeämpää.
Taidanpa itsekseni jatkaa lukemisiani kun ilmaiset koulutiet tuli koluttua, ei työnantajaa vaan itseäni varten. Ytimiin käypä pikkukirja on The Problem with Banks (by Rethel ja Sinclair). Lainasin sen muuten Eduskunnan kirjastosta.Ei edes pennin vertaa lainausmaksua!
Pitäisikö? Niin kirjastoja eivät Sipilän enkelit yksityistä, mutta loput valtion yhtiöt kyllä, tosin finanssinokkelasti: Solidium kiepautetaan pörssiin Arvorahastoksi imemään velaksensa käyttörahaa eläkeyhtiöiden maksutulosta plus ulkomaisista kotiutuksista.
Rahalla sitten ihan sovussa Sipilän kaveripiiri ostaa perheyhtöt perijöiltä, yhdistää ne sadat noin kymmeneiksi miljardiyhtiöksi, saneeraa kartellivoimaiseksi yhdistetyn ja hinnotteluun voimautetun kombinoidun suuryhtiön kestämään velkakuormaa ja palkitsemaan uudet organisoijaomistajansa osingoilla ja myötäjuoksevan operatiivisen MBA johtajiston bonuksilla. Raha riittää. Vaihtaa työläiset toimenkuviksi, karsii tointoja. Ei ajattele liikoja eikä tulevia.
Horisontista nousee uusi pyyntikierros, ensimmäinen raasti valtionyhtiöt ja niitä peesanneet 20 sukuyhtiötä kaksi vuosikymmentä sitten. Nyt tehdään sama niille jotka vielä leikkivät muka valmistaja-tuottajaa oikeasti vain silkaa rahaa tiristävässä ex-Suomessa.
Paras työvoima näissä Sipilä-Faust Yhtiöissä saa pitkät sopimukset (ei mitään pätkäilyä).Miksi? Sillä lailla työpanos käy arvoerästä firman taseessa. Sen "omaan pääomaan" luettavaksi ja osinkopalkkaa ansaitsevana. MedOne avasi tien. Sopimuksia laaditaan Rautatieaseman ja eduskuntakorttelin välissä PwC Ernst&Young ja KPMG kylttien takana. Niiden leimat paperissa ovat pätevää lakien täytäntöönpanoa. Valiokunnista jo edellisillä valtio(!)päivillä laeiksi edenneitä. -Mitäpä muuta, pää täyteen vaan.Faktillinen perustulohan kansalaisella jo onkin -lue alusta.Jukka Sjöstedt
Rikastuin tämän ohjelmoidun hakkeroidun pankkiautomaatin kanssa
VastaaPoistaYliopiston valmistumisen jälkeen ei ollut työpaikkoja, joten päätin aloittaa pienyrityksen, mutta rahaa ei ollut tarpeeksi. Lopetin yrityksen, siitä tuli minulle erittäin vaikeaa, koska olin vanhempieni ja vanhempieni ainoa lapsi. He ovat molemmat vanhoja, he uskovat päivittäiseen ruokavaliooni. Eräänä päivänä Internetissä surffaillessa sain viestin siitä, kuinka tämä UUSI VAIHTETTU ATM -KORTTI voi hakata pankkiautomaatin ja nostaa suuren summan rahaa, joten otin sinuun yhteyttä sähköpostitse. Yllätyksekseni sain kortin muutama päivä sen jälkeen, kun olin maksanut kortista pienen maksun. Tämä tyhjä pankkikortti on hämmästyttävä ja kaunis tuote. En koskaan uskoisi, että kaikki asiat, jotka minulla on tänään, voidaan hankkia tällä suurella ilolla sydämessäni, joten tuon hyviä uutisia ... Elämä on positiivista ja kärsivällistä, uskoen, että suuret asiat ovat mahdollisia ja voivat tapahtua muutamassa sekunnissa. .. BRAIN HACKERS TECH WORLD muutti elämäni ... Luojan kiitos voit lähettää sähköpostia VIA: lla (brainhackers@aol.com)
Casino Night Bonus | Dr.MCD
VastaaPoistaCasino Night Bonus. A 100% first 충청남도 출장샵 deposit match 거제 출장안마 bonus 하남 출장안마 up to $1000. The bonus is 부천 출장안마 valid 서산 출장안마 for use upon settlement of bets to value of qualifying deposit