Hallitus kasvattaa Suomen vastuita Kreikasta - sittenkin

Kokoonnumme nyt Suuressa valiokunnassa päivittäin vahtimaan Suomen linjaa Kreikan rahoitusneuvotteluissa. Mutta mikä on Suomen linja?

Uuden hallituksen ohjelmassa seisoo – ja se on monen ministerin suulla toistettu – että ”Suomen vastuut eivät saa kasvaa”. Ja mikä on "vastuu"? Tämä on tietysti nyt semantiikkaa, jonka vääntelemisessä Timo Soini on mestari.

Jos 1,4 miljardin euron rahoituslupaus muuttuu aidoksi luotonannoksi, niin kyllä vastuu kasvaa, sanoi hallitus mitä tahansa. Samaa pohti pääministerin puoluetoveri, keskustakonkari Mauri Pekkarinen tämän aamun Helsingin Sanomissa.

Jo puolitoista kuukautta sitten, kun hallitusohjelma oli painotuore, pidin kansallisuhoista eurolinjaa toteuttamiskelvottomana. Ennakoin Lapin Kansan kirjoituksessa, että ministerit palaavat Brysselin kokouksista punaisin poskin selittäen, kuinka Suomen vastuut eivät ole kasvaneet, vaikka ne ovat.

Parhaillaan, kun kirjoitan näitä rivejä,  Kreikan valtiovarainministeri Euklides Tsakalotos vakuuttaa maansa parlamentille, että euromaat hyväksyvät velkahelpotuksia Kreikalle. Siis Kreikka palaa neuvottelupöytään sillä ehdolla, että Suomen vastuut kasvavat.

Kreikka saa tukea myös muilta. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ei usko Kreikan pitkän tähtäimen velkakestävyyteen ilman Suomenkin saatavien leikkausta.

Näin kirjoittaa tänään Financial Timesin arvostettu kolumnisti Wolfgang Münchau:

”Jos sopimus tulee, siinä on tällä kertaa oltava erikseen maininta velkahuojennuksesta. IMF vaatii sitä. Jopa Donald Tusk, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sanoo niin. Tämä on tärkeä askel, mutta ei ole selvää, että kaikki luotottajat haluavat, tai voivat, hyväksyä sen. ”

Neuvottelu velkaleikkauksesta ei ole velkaleikkaus – mutta se on selvä ilmaus siitä, että sellainen on hyväksyttävissä, kunhan Kreikka täyttää muutoin vaaditut ehdot.

Loogisesti hallituksen ohjelmasta seuraa, että se ei voi sitoutua edes neuvottelemaan velkajärjestelystä. 

Jos hallitus vaatii, että Suomen vastuut eivät kasva, se ei voi suostua aloittamaan neuvotteluita Kreikan kolmannesta paketista.

Tästä hallitus saa vastata huomenna Suuressa valiokunnassa.

Joulupukki ja Hitler

Talous ja media ovat vieneet vallan politiikalta. Ahneet rahapelurit määräävät, miten valtiot hoitavat talouttansa. Vastuuttomat toimittajat pilkkaavat vapaasti kansan valitsemia edustajia.
Parlamentti-termi on peräisin ranskan sanasta parlement, puhuminen. Annetaanpa parlamentaarikkojen kerrankin parlementeerata, omin sanoin ja ilman jälkiviisastelua, viime viikon tärkeistä aiheista.
Viime viikolla tarjoilin Kreikka-keskustelun saatanallisimmat säkeet. Tällä kertaa eduskunnan pöytäkirjat kertovat, kannattaako Joulupukki ydinvoimaa ja onko Hitler palannut keskustapuolueeseen.

18.5. Ydinvoimasta
Esko-Juhani Tennilä (vas.): Arvoisa ministeri, olitte jokin aika sitten Shanghaissa maailmannäyttelyn Suomen osastoa avaamassa. Teillä oli siellä ehkä vielä teitäkin kansainvälisesti tunnetumpi kaveri, joulupukki.
Mauri Pekkarinen (kesk.): Voiko joku olla?
Tennilä: Se on vaikeata, mutta näin se ehkä joulupukin osalta on. Nyt te olette sinne joulupukin maille kutsumassa ydinjätti E.ON:in tekemään ydinvoimalan ja jatkoksi vielä uraanikaivoksia, Lappiin, joulupukin maalle.
Pekkarinen: Mitä joulupukkiin tulee, ed. Tennilä, Ranskassa on kaksikin ydinvoimalaitosta ei niin hirveän kaukana Disneylandista. Siellä Disneylandissakin käyvät lapset ja käyvät kaikki ne, jotka uskovat pukkiin, ihan samalla tavalla kuin meillä täällä Lapissa.
Tuulikki Ukkola (kok.): Kuvitteletteko te, jotka vastustatte ydinvoimaa, että täällä maapallolla 100 000 vuoden päästä on ylipäätänsä olemassa elämää? Kuvitteletteko te?

20.5. Hallituksen poikkeusvaltuuksista kriisiaikoina
Jacob Söderman (sd.): Hitler tuli valtaan laillisin menoin, koska yhdessä poikkeuslaissa oli menettely, jota hän käytti hyväksi. Tässähän nyt valitettavasti tämmöinen porsaanreikä on jätetty.
Oiva Kaltiokumpu (kesk.): Olen hämmästynyt, että tuotte esille Hitlerin ja hänen kaltaistensa valtaannousun, ja oikeastaan häpeän, että Suomen eduskunnassa voi puhua Hitleristä ja rinnastaa sitä suomalaisiin poliittisiin ryhmiin, jotka ehkä tulevat tämän valmiuslain nojalla kaappaamaan vallan tai nousemaan valtaan.
Söderman: Jos ed. Kaltiokumpu vielä uskoo, että minä olen verrannut häntä Hitleriin, niin se ei ollut tarkoitus.
Kaltiokumpu: Niinhän minä en väittänytkään. Jos olisitte väittänyt minua Hitleriksi, niin teillä olisi pitänyt olla perusteet, miten ehkä tämmöisiin johtopäätöksiin olette tullut.

Järjestelmän mätä ydin

Ydinvoimalupaa tavoitteli kolme hakijaa, joista kahdella oli kokemusta ydinvoimalan rakentamisesta ja pyörittämisestä Suomessa: Teollisuuden Voimalla Olkiluodossa ja Fortumilla Loviisassa. Jos hallitus esittäisi vain yhtä lupaa, sitä tuskin myönnetään ainoalle hakijalle, jolla ei ole näyttöä ydinvoimaosaamisesta Suomessa.

Syksyllä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmisteli yhden voimalan ratkaisua. Loppusuoralla laskelmiin ilmestyivät metsäteollisuuden sähkönkäyttöennusteet, jotka olivat selvästi korkeammat kuin ministeriön. Niinpä työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) päätyi esittämään kahta voimalaa.

Toisen niistä sai kuin saikin Fennovoima. Yhtiön perusti sama virkamies, joka valmisteli sille ydinvoimaluvan. Mikä on tämä maan mätä tapa - lue koko kolumni tästä.