Tuulipukujen suhinaa

Katso A-Studion kolumni 21.3. tästä

Japanilaisen Fukushiman ydinvoimalan vaikeudet säikäyttivät myös suomalaiset poliitikot. Ydinvoimasta tuli yllättäen vaaliteema.
SDP:n Jutta Urpilainen ja keskustan Mari Kiviniemi eivät juuri nyt kannata Fortumille uutta ydinvoimalaa. Siis tällä hetkellä. Molemmat puolueet ovat vastustaneet ydinvoimaa, varsinkin oppositiossa, ja kannattaneet, varsinkin hallituksessa.
Vasemmistoliitto enimmäkseen vastustaa ydinvoimaa, samoin tietenkin vihreät, ellei toisin sovita. Suurista puolueista yksin ydinvoiman taakse jää kokoomus. Vai jääkö? Mikä on neljännen suuren eli perussuomalaisten linja?


Perussuomalaiset ovat aina vastustaneet ydinvoiman lisärakentamista, vielä viime vaaleihin asti. Näin Timo Soini eduskunnassa neljä vuotta sitten, 17.1.2007:
Ydinvoima on noussut vanhoissa puolueissa suureen suosioon. Ne ovat innoissaan kuin vauva varpaistaan (naurua) löydettyään jotain mukamas uutta, kun ovat löytäneet vanhan kankean tavan tuottaa energiaa. On hupaisaa katsoa ja kuunnella tuulipuvun suhinaa, kun takit kääntyvät (naurua).
Miten suhisee Soinin oma tuulipuku?
Kaksi vuotta myöhemmin Soini oli kääntänyt täysin kantansa, ja kävi Satakunnassa kertomassa, että ydinvoima on sittenkin ihan kiva asia.
Tuolla reissulla Timo Soinin isäntänä oli Metalliliitto. Ja samaan aikaan Soini alkoi seurustella Metalliliiton viestintäpäällikön Matti Putkosen kanssa. Putkonen on Suomen kovaotteisin ydinvoimalobbari, joka on uhannut katkaista vaalirahoituksen ydinvoimaa vastustavilta vasemmistoehdokkailta.
Neljä vuotta sitten Soini puhui kauniita sanoja EU:n ilmastotavoitteista ja toivoi kaikkia maita mukaan Kioton sopimukseen. Tänä keväänä Soini julisti, että Suomen on erottava EU:n ilmastositoumuksista. Kävi ilmi, että tämän ”Soinin mallin” oli kirjoittanut jo aikaisemmin sama Matti Putkonen.

Johtajavaltaisessa puolueessa kannat voivat kääntyä kokonaan ympäri ilman mitään puoluekokouspäätöksiä, sen mukaan, kuka pääsee kuiskimaan päällikön korvaan. Se on jännittävää myös jatkon kannalta.

Soinin viesti ei mennyt perille vielä viime kesänä, jolloin yksikään perussuomalaisten kansanedustaja ei kannattanut lisäydinvoimaa. Vain yhdeksän kuukautta myöhemmin tilanne on se, että perussuomalaisten ehdokkaiden selvä enemmistö kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
Viime viikolla blogissaan Timo Soini ylvästeli: ”Minä en arvojani päivittäin muuttele. Sillä voi muutaman äänen menettää. Tai sitten ei.”
Totta on, että Soinin ydinvoimakanta ei muutu päivittäin. Vain vuosittain.

Ongelmaa ei ole

Oikeuskansleri jyrähtää! Kiistelty laki valmisteltu väärin! Luottamus viranomaisen puolueettomuuteen vaarantui!

                      Kun oikeuskansleri moittii korkeaa virkamiestä, Helsingin Sanomat yleensä noteeraa sen näyttävästi.

                      Ei tällä kertaa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii keskiviikkona ydinvoimapäätöksen keskeisintä valmistelijaa Taisto Turusta. Torstain Helsingin Sanomat vaikuttaa lähinnä harmistuneelta, että maan korkein laillisuuvalvoja suotta sotkee sovittua asiaa.

                      Toimittaja Heikki Arolan juttu on kyllä näkyvästi esillä talouden sisäsivulla, mutta sitä ei nosteta pääuutissivulle. Oikeuskanslerin päätöstä ei mainita otsikossa eikä alaotsikossa - ei edes jutun kärjessä.

                      Sävy käy ilmi heti alusta alkaen. ”Maan johtavan energiavirkamiehen, ylijohtaja Taisto Turusen yli kaksi vuotta sitten päättyneestä jäsenyydestä teräsyhtiö Outokummun hallituksessa tuli yllättäen ydinvoimapäätöksiä heiluttava poliittinen kysymys”.

                      Yli kaksi vuotta sitten päättyneestä. Korostetaan siis, että tapahtuma on vanha eikä oikeastaan liity nykyiseen päätökseen.   

                      Yllättäen. Kenet yllättäen? Ylen Ajankohtainen kakkonen julkaisi tiedot Turusen jääviydestä jo 4.5. Helsingin Sanomia asia kiinnosti yhden palstan verran, seuraavan puolentoista kuukauden aikana ei sitäkään vähää. ”Yllättäen” oikeuskansleri näki asiassa vakavan ongelman.

                      Poliittinen kysymys. Ongelma ei siis olekaan oikeudellinen, vaan poliittinen. Onko oikeuskansleri jonkun puolueen asialla? Alkaako puolueen nimi v:llä?

Aika poikkeuksellista on, että juttu ei siteeraa lainkaan itse oikeuskanslerin päätöksen perusteluja. Sen sijaan näyttävästi on esillä lausunto, joka vähättelee Turusen jääviyden seurauksia.

                      Turusen  tapaus ei anna Helsingin Sanomille  aihetta vielä perjantainakaan pääkirjoitukseen, kolumniin tai kommenttiin. Sanoi oikeuskansleri mitä tahansa, lehti on päättänyt: ongelmaa ei ole. 

Jos haluat kuitenkin perustelut, miksi Taisto Turusen  Outokumpu-kytky asettaa ainakin Fennovoiman ydinvoimaluvan kyseenalaiseksi, lue maakuntalehtien kolumnini (10.5.) tästä.

Järjestelmän mätä ydin

Ydinvoimalupaa tavoitteli kolme hakijaa, joista kahdella oli kokemusta ydinvoimalan rakentamisesta ja pyörittämisestä Suomessa: Teollisuuden Voimalla Olkiluodossa ja Fortumilla Loviisassa. Jos hallitus esittäisi vain yhtä lupaa, sitä tuskin myönnetään ainoalle hakijalle, jolla ei ole näyttöä ydinvoimaosaamisesta Suomessa.

Syksyllä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmisteli yhden voimalan ratkaisua. Loppusuoralla laskelmiin ilmestyivät metsäteollisuuden sähkönkäyttöennusteet, jotka olivat selvästi korkeammat kuin ministeriön. Niinpä työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) päätyi esittämään kahta voimalaa.

Toisen niistä sai kuin saikin Fennovoima. Yhtiön perusti sama virkamies, joka valmisteli sille ydinvoimaluvan. Mikä on tämä maan mätä tapa - lue koko kolumni tästä.

Telkkari valvoo tyhmän unta

Joskus mietin, olemmeko me suomalaiset tyhmiä.
Luin joskus Ilta-Sanomista, että elektroniikan sähkönkulutus aiheuttaa jopa kymmenen prosenttia kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Siis se, että telkkarit, tietokoneet ja stereot jätetään yöksi päälle.
Nurisemme sähkölaskusta, mutta emme viitsi laittaa laitteista virtaa poikki. Olemme siis paitsi tyhmiä, myös turhan rikkaita. Sähkölaitteen kulutuksesta yli puolet voi aiheutua valmiustilasta. Siis digiboksi käyttää enemmän sähköä itsekseen, itselleen, kuin sinun iloksesi.
Yössä kiiluvat punaiset silmät, untamme valvova elektroniikka, pakottaa meidät rakentamaan lisää ydinvoimaloita. Poltamme hiiltä ja öljyä ylläpitääksemme kuvattomia televisioita, äänettömiä radioita, tiedottomia tietokoneita.
Meillä tolvanoilla ei ole varaa paheksua Fortumin optioita. Me aiheutamme ne.

Hallitus on tuomassa eduskuntaan jopa kolmen ydinvoimalan lisärakennusohjelman. 10 prosenttia kotitalouksien sähkönkulutuksesta on yksi terawattitunti (TWh), kun Suomessa käytettiin kaikkiaan viime vuonna noin 81 TWh.
Rikka rokassa. Mutta toisaalta: ydinvoimaloita perustellaan sähkönkulutuksen vääjäämättömällä kasvulla. Teollisuustuotannon romahdus vähensi 2009 sähkön käyttöä 10 TWh eli toistakymmentä prosenttia verrattuna talouslamaa edeltäneeseen aikaan.
Arjessa ei ole aistittavissa suurempaa kriisitunnelmaa.
(Sivumennen sanoen: "riippuvuutemme" venäläisestä tuontisähköstä on samaa luokkaa. Eli olemme nyt kokeneet, miten kalpaten kävisi jos Putin panisi hanat kiinni.)
Ydinkysymys, sananmukaisesti, on se, nouseeko sellunkeitto ja teräksentaonta enää koskaan yhtä merkittäväksi talouden tekijäksi kuin ennen - tai aikaisempaakin merkittävämmäksi, jolloin sen on saatava kuluttaa runsaasti mahdollisimman halpaa sähköä.
Hallitus tuntuu epäilevän sitä. Tuoreimmassa arviossaan se ennustaa Suomen sähköntarpeeksi 100 TWh vuonna 2030. Siihen siis jo melkein yllettiin pari vuotta sitten. Joku voi luulla, että 20 vuoden aikana keksittäisiin tapa, jolla bionenergia kattaisi tuon sittenkin pienen lisäyksen.
Ellei sitten tavoitteena ole tehdä halvan sähkön tuotannosta uutta vientivalttia näiden menetettyjen teollisuustuotteiden sijaan. Rohkea suomalainen kyllä kantaa ydinenergian riskit sadanteen sukupolveen, jos saksalainen vellihousu ei uskalla.

Tuo punaisen valmiusvalon tuhlaama terawattitunti on suunnilleen se lisäys, jota kotitalouksien oletetaan lähivuosikymmeninä tarvitsevan. Jos siis vastustat ydinvoimaa, sinulla ei ole oikeutta valvottaa digiboksiasi.
Muilla on toki täysi lupa olla niin tyhmiä kuin tahtovat.

Ai niin: Sähkön siirrossa ja jakelussa aiheutuva hävikki on kolme (3) terawattituntia eli neljä prosenttia kulutuksesta. Se on aika paljon: kolmannes Olkiluoto 3:n tuotannosta. Sitten kun se saadaan käyttöön, joskus 2078.