Neitsytpuheet eduskunnassa

Tänään pidin eduskunnassa neitsytpuheeni, kun käytiin hallitusohjelmakeskustelu. Ennen varsinaista valmisteltua puheenvuoroa onnistuin - viiden tunnin istumisen jälkeen - nappaamaan ensimmäisen debattipuheenvuoron.
Muistiinpanojen perusteella se meni jotakuinkin näin.
"On epätodellinen tunne, kun olen viisi tuntia odottanut, että keskustelussa viitattaisiin ulkopuoliseen maailmaan ja edes lähihistoriaan. Hyvät herrat, emme elä tynnyrissä.
Vaikka on haluttu puhua 'suurista linjoista' ja muka 'strategisesta ohjelmasta', ei hallitusohjelmassa eikä tässä salikeskustelussa ole vastattu kysymykseen, miksi Suomi on velkaantunut, ja kaikki Euroopan rahaliiton maat.
Suomen taantuman syy on Euroopan taantuma, joka jatkuu nyt seitsemättä vuotta ja on pisin, jonka moderni taloushistoria tuntee. Se on syventynyt nimenomaan leikkausten ja kiristysten takia, ja on ihmeellistä, että hallitus haluaa seurata tätä austerity-politiikan umpikujaa. Varsinkin, kun hallituksessa on jäseniä, joilla on ensi käden tietoa tästä epäonnistumisesta.
Hallitus koettaa nostaa Suomea suosta kuin Münchhausen, omista hiuksistaan. Mutta Suomi ei nouse, ellei Eurooppa nouse. Te olette kääntäneet selkänne EU-yhteistyölle. Euroopassa te olette osa ongelmaa, ette ratkaisua."

Varsinaisesta puheesta:
Winston Churchill kunnioitti kauniisti toisen maailmansodan lentäjäsankareita kesällä 1940. Hän sanoi: ”Koskaan… eivät niin monet ole olleet velkaa niin harvoille.” Nämä sanat koskevat myös tätä hallitusohjelmaa, tosin päinvastaisina.

Koskaan eivät niin harvat ole velkaa niin monille.

On uskomatonta, että tässä hallitusohjelmassa niin monen äänestäjän tahto on muutettu niin harvojen hyödyksi. Köyhien ääni on muutettu rikkaiden ääneksi. Tämän ovat keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät kauhukseen huomanneet. Heidän äänensä on varastettu.

Hallitus leikkaa niiltä, jotka ovat puolustuskyvyttömimpiä: lapsilta ja vanhuksilta. Asumistuen leikkaus heikentää rajusti vuokralla asuvan ikäihmisen elämää.

Kuvitellaan vaikka Martta, joka pitkän työuran jälkeen saa eläkettä 1100 euroa kuussa, hän menettää sata euroa kuussa, yli tai alle, asuinpaikasta riippuen. Pieneläkeläiseltä tuhat euroa vuodessa. Oletteko aivan varmoja, hyvät herrat, että ette mitenkään pärjäisi ilman tätä Martalta takavarikoitua tonnia?

Martalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin muuttaa kotoaan. Sitäkö te haluatte, hyvät herrat, että vanhat ihmiset pakotetaan muuttamaan omasta kodistaan?

Hallitusohjelman termeillä se on kannustinvaikutus. Meillä muilla on asialle toinen nimi. Se on häätö.

Tietenkään vanha ihminen ei halua muuttaa kotoaan pois. Hän kiristää vyötä ja lahjoittaa teille sen tuhat euroa. Ja mihin te sen käytätte? Te annatte pieneläkeläisen rahat rikkaiden ihmisten hyvinvointiin.

Kas kun sattuikin, että eläkeläisten asumistuen heikentämisestä saadaan melkein tasan sama summa kuin minkä heitätte menemään uuteen yritysvähennykseen.

Hallitus lahjoittaa 130 miljoonaa euroa henkilöyrityksille.

Niistä on tietysti lukumääräisesti eniten pieniä toiminimiä, ja saahan myös maatalousyrittäjä aina avittaa. Mutta suurimmat tukisummat menevät harvojen käsiin, niiden käsiin, joilla jo on varallisuutta yllin kyllin.

Tämä on tulonsiirto pieneläkeläisiltä vauraille yrittäjille. Tein eilen vain yhdeltä alalta pienen pistokokeen Patentti- ja rekisterihallituksen tietoihin. Arvatkaa, monta asianajotoimistoa ja lakiasiaintoimistoa on oikeutettu yritysvähennykseen? 334 lakitoimistoa on kommandiittiyhtiöitä, jotka eivät edes kehtaisi pyytää hyviin ansioihinsa vielä tukiaisia.

334 vain tällä alalla, joten kymmenet miljoonat otetaan tarvitsevilta niille, jotka eivät tarvitse.

Tulonsiirto pieneläkeläinen Martalta tapahtuu siis lakimies Martille. Ja kun Martti näillä rahoilla ostaa itselleen uuden auton entistä halvemmalla, niin ei ihme, jos hänestä tämä hyvien herrojen hallitus on oikein passeli. Hän ei ymmärrä sitä kitinää mitä kuulee kansalaisilta, jotka eivät halua luopua mistään, ja jotka eivät ymmärrä että isänmaa vaatii uhrauksia "meiltä kaikilta".