Törmäsin hiljakkoin samaan ajatukseen, jonka alla olevassa kolumnissani esitän. Albert O. Hirschman havaitsi "poistumisen" (exit) ja "äänen" (voice) välisen ongelman - uusliberaalin talousajattelun ja poliittisen osallistumisen ristiriidan - jo vuonna 1970.
Teos on nimeltään Exit, Voice, And Loyalty.
Kolumnini nordealaisten ammattiliiton Nousu-lehdessä 2/12
.jpg)
Nordean ja Sampon ja hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos (rkp, kok.) on julkaissut teoksen Markkinat ja demokratia. Lähes 400 sivun pääjuoni on tiivistettävissä yhteen virkkeeseen. Jos rikkaiden verotus kiristyy, he muuttavat pois.
Uhkaus toistuu toistakymmentä kertaa. Ensin se hämmästyttää. Eikö miljonäärien verotusta ole riittävästi
kevennetty? Eikö Wahlroos muista, että 2005 poistettiin varallisuusvero, mistä sata rikkainta suomalaista on hyötynyt keskimäärin 230 000 euroa per nenä. Joka vuosi.
Lopulta ultimatum alkaa naurattaa. Kuinka korvaamattomia rikkaat ovat? Kun aina todistetaan, että heidän lisäverottamisestaan ei koidu tuntuvaa hyötyä, niin ei kai maa vastaavasti siihen kaadu, jos vielä muutama vauras siirtää kirjansa Monacoon.
Eli: tervemenoa, au revoir, hejdå.
Mistä tämä
pakokauhu? Tai pakohaave? Kenties nämä kirjat eivät sittenkään ole
yhtä antoisia pörssianalyytikoille kuin psykoanalyytikoille.
Meillä
kaikillallahan on pakofantasiamme. Jättäisi ongelmat kerralla
taakseen ja aloittaisi puhtaalta pöydältä. Mutta teoistaan ja vastuistaan ei noin
vain pääse eroon; joskus ne on kohdattava. Tätä sanotaan aikuistumiseksi.
Oudointa on, että Wahlroos ja Friedman eivät koe olevansa yhteisön jäseniä, jotka osallistuvat ja vaikuttavat yhteisiin päätöksiin. He ovat uhreja.
Luulisi, että
2000-luvun upporikkaat ovat maailman vapaimpia ihmisiä. Miksi he tuntevat olevansa muiden armoilla, olosuhteiden vankeja – avuttomia lapsia?
Miksi, ja mitä rikkaiden on kostettava köyhille?
Miksi, ja mitä rikkaiden on kostettava köyhille?
Maailman pakolaiset eivät halua pakoa; se on pakko. Myös Wahlroosin oppi-isät pakenivat aikanaan Hitlerin vainoja.
Ymmärrän siis hyvin, että Friedrich Hayekin ajattelussa valtio on pelottava tuhovoima. Se, että hänen innoittamanaan upporikas kartanonherra lähtisi maanpakoon pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta - pakoon liian vähäistä köyhyyttä, pakoon tasa-arvoa - tuntuu pelkästään irvokkaalta.
Ja viimeisinä 20 vuotena suunta on ollut pikemmin päinvastainen. Korkea verotus vetää enemmän osaajia kuin karkottaa.
Lahjakkaimmat nuoret lähtevät ulkomaille, mutta palaavat yleensä silloin, kun jälkikasvun on aika mennä kouluun. Turvallisuutensa ansiosta Suomi saa kaiken hyödyn osaajien koulutuksesta ja urasta.
Miksi? Samasta, aika alkeellisesta syystä, miksi varakkaat eivät sittenkään lähde mihinkään. Ihmisillä on juuret. Raha ei merkitse kaikkea.
Tuon porukan kognitiivinen dissonanssi on niin dissonoivaa, ettei voi kuin peittää korvansa. Ehkä jotkut niiden rinnakkaispersoonista tosiaan uskoo nuo omat juttunsa. Kaivaako joku toinen suuri suomalainen ajattelija Friedmanin jälkeen seuraavaksi Ayn Randin naftaliinista?
VastaaPoistaItse tykkään uskoa, että mitään ei tapahdu ilman rikkaiden tahtoa; juuri rikkaat ovat halunneet nykyisen mallin.
VastaaPoistaJa miksi? Milloin on Suomessa viimeksi murhattu yrityspohatta?
Ihan mukava nähdä, että Friedmanin lisäksi Hayekin nimi esiintyy suomalaisessa journalismissa. Ehkäpä aika olisi seuraavaksi kypsä Hayekin sosialistista liberaaliksi kääntäneen oppi-isän Ludwig von Misesin talousajattelun ja filosofian tutkimiselle ;)
VastaaPoistaMutta asiaan: Wahlroosin liberaalissa ajattelussa, tai vähintään monien hänen lainaamiensa liberaalien ajattelussa on olennaista vastakkainasettelu valtiollisen ja yksityisen toiminnan välillä. Valtio perustuu alueelliseen väkivaltamonopoliin ja tämän kautta pakottamiseen, kun taas yksityinen toiminta vapaaehtoisiin sopimuksiin. Demokraattisesti päätökset pakotetaan myös vähemmistöille, kun taas markkinat toimivat niin, että keltaisia kravatteja saa ostettua silloinkin kun ehdoton enemmistö hankkii punaisia.
Ainut tapa kilpailuttaa väkivaltamonopoli on siirtyä muualle. Se vaatii paljon enemmän kuin kilpailuttaminen markkinataloudessa, koska silloin joutuu luopumaan monista asioista, jotka eivät kuitenkaan suoraan ole valtion tarjoamia (ihmissuhteet, äidinkieli, tuttu tapakulttuuri jne.) Ihmiset ovat valmiita luopumaan mainituista henkilökohtaisista asioista yleensä vasta kun ne ovat helposti korvattavissa, tai jotain vielä perustavampaa kuten oma henki on vaarassa.
En näe, että Wahlroosin sekä hänen viittaamansa Ayn Randin jaloillaan äänestämisestä kertoneen romaanin Atlas Shruggedin perimmäisenä sanomana olisi kannustaa pakenemaan, vaan lähinnä hankkimaan tietoisuutta ja itsekunnioitusta vastustaakseen erilaista yhteiskunnallista hyväksikäyttöä. Tällaisesta hyväksikäytöstä kertoo esimerkiksi se, että yrityksille, eli omistajien liiketaloudellisille projekteille tahdotaan sosiaalidemokraattisessa hengessä vaatia ylimääräisiä yhteiskuntavastuullisia tehtäviä sen sijaan, että kyseessä olisi aito vapaaehtoinen ja oma projekti, joka ei ole menestymisestään velkaa kenellekään kolmannelle osapuolelle. Sitten on mm. solidaarisuusvero, joka osoittaa, että pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin ytimessä kytee katkeruutta ja kateutta sakottaa menestyksestä ihan pakkokeinoin.
Taustalla on oikeasti laaja filosofinen keskustelu taustaoletuksista kollektivismin ja individualismin välillä. Ymmärtääkseen individualismia täytyy sitten tutkia kovempia ja perinpohjaisempia ajattelijoita kuin Wahlroosia ja Friedmania.
Näkisin, että suurin virhe tässä asiassa on rinnastaa keinojen vastustajat päämäärien vastustajiksi. Tavallisesti suomalaiset ajattelevat, että verotus on moraalisesti täysin hyväksyttävää, koska sillä pyritään tarjoamaan hyväksi koettuja asioita. Individualistit taas eivät mitenkään vastusta samoja hyväksi koettuja asioita, mutta kyseenalaistavat korkean verotuksen ja muut valtion pakkokeinot näiden päämäärien saavuttamiseksi. Heillä on myös tarjota ällistyttävän johdonmukaisia malleja saavuttaa samoja päämääriä vapaaehtoisten sopimusten kautta. Siksi oikeastaan harmittaa, että liberalismi ja individualismi saattavat aiheuttavat niin monissa aiheettoman ennakkoluuloisen torjuntareaktion, joka haittaa myös analyyttistä keskustelua :/
..."joka ei ole menestyksestään velkaa kenellekään kolmannelle osapuolelle." Tämähän on puppua, kaikki kahdenväliset sopimukset tarvitsevat vähintäänkin lainmukaisuuden ympäristökseen, yleensä myös valtion palveluja kuten koulutusta.
PoistaThomasilta erinomainen kirjoitus, joka ansaitsee lisäkeskustelua.
PoistaKeskustelua vaikeuttaa myös se, että "markkinat" määritellään aksiomaattisen ihannekuvan mukaan, jossa tasaveroiset yksilöt tekevät vapaaehtoisia kauppoja. Kuva ei vastaa todellisuutta historiallisesti eikä nykyäänkään (työn myyjä ei ole tasaveroisessa asemassa työn ostajan kanssa edes Suomessa). Vastakohtaparissa "valtio" määritellään taas historiallisena, olemassaolevana ja varsinkin 1900-luvun hirmutöiden leimaamana oliona.
Vastakohtapari ei ole edes onnistunut. Markkinoita ei ole ilman julkista valtaa.
Valtiolla ei ole aina ollut väkivaltamonopolia (eikä ole nytkään, mutta ei eksytä siihen). Osakeyhtiö perustettiin rahoittamaan riskialttiita kaukoretkiä, joiden varmistamiseksi mm Itä-Intian kauppakomppania sai valtuudet väkivaltamonopoliin siirtomaissa.
Keskustelu jatkukoon!
Olet toistanut virheellistä kuvaa markkinoiden toiminnasta ja roolista jo aivan liian kauan, Timo. Olet ajautunut täysin väärille urille kaivatessasi tasavertaisia markkinoita, koska sellaisia ei yksinkertaisesti ole missään objektiivisessa mielessä olemassa. Sinun olisi nyt jo korkea aika ymmärtää, että markkinamekanismi toimii juuri tyhmyytemme ja tietämättömyytemme vuoksi.
PoistaLisäksi sinun on hyvä vihdoinkin sisäistää se, että toisin kuin standarditaloustieteilijä väittää, niin aidosti reaalimaailman taloudellisista ilmiöistä kiinnostuneille markkinat eivät vaadi täydellistä tietoa, ääretöntä määrää kuluttajia ja tuottajia jne. Markkinat eivät myöskään ole vain "taloudellisen toiminnan" näyttämö, vaan ne ovat osa laajempaa sosiaalisesti rakentunutta todellisuutta.
Uusklassiseen taloustieteeseen kuuluva walrasilainen malli on ollut hävytön ja anteeksiantamaton virhe, koska se on johtaa täysin virheelliseen kielenkäyttöön. Täydellistä kilpailua ja homo economicusta ei yksinkertaistaisesti ole olemassa. Ne ovat virheellisiä malleja kuvaamaan sitä, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu ja miten yrittäjät epätasapainottavat taloutta. Täydellinen kilpailu on käsittämätön termi ja vielä käsittämättömämmäksi sen tekee sen, että tällaisessa maailmassa ei tosiasiassa tapahdu mitään; se on täysin kivettynyt ja pysähtynyt paikka.
Israel Kirzner, Ludwig von Misesin merkittävä oppilas, on heittänyt ilmaan seuraavan ajatuskokeen homo economicuksesta: on olemassa "päätöksentekohuone", jonka oveen koputtamalla saat hyödyn maksimoivan päätöksen. Koputat, kerrot huoneeseen kaikki rajoitteesti ja tavoitteesi preferenssijärjestyksessä ja annat päätöksentekijöille aikaa. Lopuksi saat päätöksen. Mikä tässä on väärin? Kun keksit vastauksen, niin palataan asiaan.
Ayn Rand myös fanitti sarjamurhaajaa.
VastaaPoistaEihän se että Friedman&co suunnittelee muuttavansa pois ole uhkailua. Siinä yritetään vääntää rautalangasta, mitä markkinat ovat. Jos palvelu ei miellytä, on liian kallista tai muuten huonoa silloin etsitään uusi palveluntarjoaja. Eikös sen niin pitänyt mennä, että yhteiskunta on olemassa kansalaista varten eikä päinvastoin?
VastaaPoistaOudointa on, että Wahlroos ja Friedman eivät koe olevansa yhteisön jäseniä, jotka osallistuvat ja vaikuttavat yhteisiin päätöksiin. He ovat uhreja.
VastaaPoistaVai kävisikö vertailukohdaksi miltei jokaiselta työpaikalta löytyvä kansalainen joka kokee joutuvansa kantamaan mielestään liian suuren osan yhteisestä kuormasta? Eikö Wahlroos tarkoitakin että muut laistavat taakasta jolloin hänen pitää hikoilla verokuorman alla jotta lapsilla olisi päiväkodeissa leipää?
Wahlroosin kaltaisilla tyypeillä on pakofantasioiden lisäksi harha että hyvinvointi on vain ja ainoastaan heidän ansiota, minkä vuoksi vain heillä on oikeus vaatia, vaatia ja vaatia. Jos vähän köyhempi erehtyy pyytämään jotain vaarantuu saman tien koko hyvinvointivaltion tulevaisuus.
VastaaPoistaPeople who dismiss the unemployed and dependent as “parasites” fail to understand economics and parasitism. A successful parasite is one that is not recognized by it’s host, one that can make it’s host work for it without appearing as a burden. Such is the ruling class in a capitalist society.
VastaaPoistaYrittäjänä voin todeta, että yrityksieni toiminta perustuu pääasiassa hyvään infastruktuuriin.Mutta.
VastaaPoistaSuomessa sekoitetaan yksilön toiminta ja yrityksen toiminta.
Yritys ei ole kenenkään omistama. Se on idea joka konkretisoituu joka aineelliseksi tai aineettomaksi materiaksi. Yritys on itsenäinen olio. Toimintansa perustaksi se tarvitsee suhteen toimintaympäristöönsä. Yritys jolla ei ole suhdetta toimintaympäristöönsä on pöytälaatikko yritys joka nukkuu talviunta.
Oliolla joka toimii suhteessa ympäristöönsä on samat edut ja velvoitteet kuin ympäristön osajäsenillä yksilöillä. Tätä suomessa ei ymmärrettä. Vaan yritystä pidetään omana yksikkönään, mutta samaan aikaan omistajiensa omaisuutena. Tämä aiheuttaa ristiriidan jossa yritys ei kehity omaksi oliokseen, vaan toimii omistajiensa yleisen hyvän tavoittelun vipuvälineenä. Tämä aiheuttaa monien toimivien yritysten epäonnistumisen. Kun perustat yrityksen, muista tämä. Yritys ei ole osa sinua, se ei ole yhteydessä sinuun. Sinä ja yritys olette kaksi eri asiaa, sinua kutsutaan yksilöksi, yritystä olioksi. Molemmilla on suhde ympäristöönsä.
Tämä väärä näkökulma, ajattelutapa ja ymmärrys näkyy myös näissä kirjoituksissa. Yksilö ja olio eivät voi vaihtaa paikkaa, yksilön etujen vuoksi ,sillä oliolle( yritykselle) siitä on yleensä vain haittaa.
Minusta sekoitat tässä liiketaloudellisen johtamisteorian ja omistusoikeudellisen realiteetin. Omistusoikeudellisesti yritys on omistajiensa projekti, joka on lähtöisin omistajien ajatuksista: joko omistajat ohjaavat toimintaa tai luovuttavat vastuun valitsemilleen johtajille. Yritys ei todellakaan ole itsenäisesti ajatteleva olio. Yritys ei myöskään omista itseään, vaan siihen sidottu pääoma on palautettavissa ihmisyksilöiden omaisuudeksi.
PoistaSen sijaan liikkeenjohdollisesti voi tulla ongelmia liikevoiton maksimoinnin kannalta, mikäli omistaja pyrkii johtamaan yritystä mielivaltaisesti vain sen takia että hän voi. Toisaalta liberaalina kysyn, onko tämä moraalinen ongelma? Miksei omistaja saisi päättää mitä hän täysin omalla omaisuudellaan tekee? Jos kieltäydyt liiketaloudellisesta voitosta sen takia, että haluat yrityksen kautta toteuttaa omia ihanteitasi vaikkapa kieltäytymällä liikevoiton maksimoinnista, avitat kilpailijoitasi, jotka kyllä hakevat parasta palvelua vaille jäävät asiakkaat itselleen. Miksei ihmisellä saisi olla täysin omaa omaisuutta?
Et nyt ymmärtänyt mistä puhuin. Pääasiassa vastasit itsellesi. Et katsonut asiaa yrityksen kannalta.
PoistaYrityksestä nostamatta jätetyn voiton yritys (olio) voi käyttää juuri oman olemmassa olonsa turvaamiseksi,eli taata olion olemassa olo suhteessa kilpailijoihin.
Yritys ei koskaan ole vain omistajiensa projekti. Alussa kertomani yrityksieni olemassa olo perustuu isolta osaltaan infastruktuuriin.Siten se on myös jokaisen projekti, joka osallistuu infan rakentamiseen ja ylläpitoon. Mikäli yrittäjänä en ota tätä huomioon, en itse asiassa näe ko. asian kirjanpidollista positiivista vaikutusta.
Yritys todellakin on itsenäinen ajatteleva olio, joka ohjaa yrityksen kanssa toimivien yksilöiden toimintaa ja joskus jopa ajattelua.
Ongelma nimenomaan kytkeytyy siihen, että liikevoittoa ei maksimoida yritys oliolle, vaan oletetulle omistaja taholle. Miksi?. On vanhanaikaista ajatella että yritys on ajatuksista riippuvaista. Koska silloin jälleen kerran yritysolio sotketaan omaan minään,jota se ei ole. Ihmisellä saa olla täysin omaa omaisuutta, kuten myös yritys oliolla. Niitä ei vain pidä sotkea keskenään. Niin tärkeä, mutta oleellinen asia unohtuu monesti, se kuuluu. Kuinka paljon palkkasi on silloin, kun koet että et vastaa palkkaasi, eli saat enemmän palkkaa kuin mihin taitosi, tietosi, sosiaalinen kykysi riittävät. Mikäli se on yli kaksi kertaa keskimääräistä palkaa suurempi, elät harhassa ja olet potentiaalinen yritysolion tuhoaja.
Yritys ei ajattele. Sillä ei ole aivoja. Se ei siis ole itsenäinen olio. Yritys on ihmisyksilöiden ajatusten ja valintojen summa. Yritys on palautettavissa ihmisyksilöiksi. Et ollenkaan perustellut, miksi yritys olisi muka ihmisistä irrallinen olio. Aikoinaan patruunataloudessa yritykset rakensivat puuttuvaa infrastruktuuria saaden aikaan positiivisia ulkoisvaikutuksia aivan kuten monikansalliset yrityksetkin rakentavat kehitysmaihin infrastruktuuria. Tietysti yrityksellä on sidosryhmät, joihin se vaikuttaa toiminnallaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää yrityksen vapaaehtoinen vastuu ja laillinen vastuu. Yrityksen täytyy huomioida voiton maksimoimiseksi sidosryhmiään, mutta on eri asia, onko yrityksellä laillista velvollisuutta maksaa myös sellaisista asioista, joita se ei tarvitse ja hyödynnä (tai hyvittää kolmansille osapuolille ilman saastuttamisen kaltaisia perusteita).
PoistaYritys ei oliona ohjaa yrityksen kanssa toimivien yksilöiden toimintaa ja ajattelua, vaan yrityksessä toimivat ihmiset ja heidän ajatuksensa tekevät sen vaikutuksen, koska yrityksellä ei ole mitään omia aivoja tai tekoälyä. Niin yksinkertaista se on, ellet sitten usko yliluonnolliseen?
Tässä nyt vaikuttaa siltä, että sinulla menee puurot ja vellit sekaisin. Oma pointtini ei ole käsitellä, onko ongelmallista tehdä yrityksestä omistajan oman minän ilmestymä. Väitän vain, että omistusoikeuden filosofialla realiteetti on se, että yritys on omistajiensa projekti. Omistajat päättävät viime kädessä, mitä yrityksellä tehdään. Tämä on yleisesti tiedetty asia vähintään kaikkien taloudesta tietävien ihmisten kesken. Olisi ihme, jos joku yrittäjä olisi aivan pihalla yrittäjyyden realiteeteista. Lainsäädännöllä ainakin nimellisesti vaikeutetaan ja sanellaan omistajien mahdollisuuksia pitää yritystä omana projektinaan, vaan sille asetetaan lähtökohtaisesti voiton maksimoinnin tehtävä. Kuten osoitat, jokainen tajuaa, että yrityksen voiton maksimointi vaatii yrityksen havainnollistamista jonkinlaisena projektina, jossa yhden henkilön persoonallisuus ei saisi näkyä liikaa - ainakaan pahassa. Esitin vain kysymyksen, miksi kuitenkin lainsäädännön tulisi puuttua tähän, jos voittoa tavoittelevat omistajat tietävät, mikä on yritykselle parhaaksi, ja tietämättömät häviävät kilpailussa paremmille, elleivät he sitten itse halua kieltäytyä maksimaalisesta voitosta esimerkiksi laadullisten päämäärien saavuttamiseksi.
Olet väärässä, jos väität, että yritys-oliolla on omaa omaisuutta. Yrityksen pääoma kuuluu lain mukaan yrityksen omistajalle tai osakkaille. Yritys ei ole mikään itsenäinen päätöksiä tekevä henkilö, jolla olisi aivot, vaan ihmisyksilöt, homo sapiensit päättävät mitä yrityksessä tehdään.
Kysymys on siitä että katselet asiaa ikäänkuin ulkopuolelta.Jolloin olion vaikutus omaan elämääsi, ajatuksiin ei toteudu.
PoistaVoittoa tavoittelevat omistajat eivät todellakaan tiedä mikä on tuolle oliolle parhaaksi.
Koko keskustelusta unohtuu koko ajan mahdollisten työntekijöiden osuus, sekä infan osuus.
Ongelma nimenomaan on siinä että yritys-oliolla ei ole omaa lailla turvattua omaisuutta. Mikään ei kuitenkaan estä tälläistä lakia syntymästä. Se pakottaisi olion saamaan "subjektin" aseman ja väitän että se turvaisi monen yritys-olion kehityksen tasaisuuden.
Ei ole mitään sääntöä tai yksilöä, joka varmuudella tietäisi, mikä on mystiselle oliollesi tai mielikuvituskaverillesi parhaaksi. Yrittäjyys on luokiteltu tieteessä luovaksi toiminnaksi suhteessa epävarmaan tulevaisuuteen.
PoistaMyös työntekijät ovat yksilöitä, jotka ajattelevat. Infrastruktuuri, kuten ajotie ei ajattele mitään. Yrityksen omistaja hyödyntää saatavilla olevia resursseja, joko ilmaisia tai maksullisia tilaamalla niitä sopimuksenvaraisesti.
Miten yritys-oliolla tulisi olla turvattua omaisuutta, joka ei olisi kenenkään ihmisen omaa? Ei millään pahalla, mutta vaikuttaa yhteiskunnallisesti aika perehtymättömältä idealta. Ensin kannattaisi tutustua ihan omaisuuden ja omistusoikeuden määritelmään ennen kuin ehdotat moisia ideoita. Omistajuus tarkoittaa sitä, että voit käyttää omaisuutta tai vaihtaa sitä. Yrityksillä on osakkaat, jotka voivat esimerkiksi vaikuttaa yrityksen toimintaan tai myydä osuutensa eteenpäin. Mistä yritykselle saataisiin omaisuutta, joka ei olisi kenenkään omaa? Tällöin yrityksen ainut tapa saada omaisuutta olisi oikeastaan vastaanottaa lahjoituksia ihmisiltä, jotka haluavat luopua oikeudestaan käyttää ja vaihtaa omaisuuttaan/osakkuuttaan. Yritys ei ole ihmisaivojen ulkopuolinen ajattelija, vaan se on omistusoikeuteen perustuva määräyssuhde ja valtuutus käyttää toimintaan suostuneiden omistajien omaisuutta. Tästä et pääse mihinkään.
Haluaisit siisi rajoittaa ihmisten oikeutta omistamiseensa sen tähden, että uskot johonkin yliluonnolliseen? Tuli selväksi
Et taida nyt ihan hiffata mistä on kysymys? Ei mistään yliluonnollisesta.
PoistaYritystä voidaan tarkastella systeemisenä koneena tai oliona, joka kilpailee olemassaolostaan toisten samankaltaisten muodostamassa ekosysteemissä. Silkkaa kulttuurievoluutiota.
Yrityksen muodostaa ihmisten ja aineen yhteisö, joka pyrkii menestymään ja tuottamaan hyötyä osasilleen. Yritys käsittelee ainetta ja informaatiota saavuttaakseen jotain tavotteita. Osaset: työntekijät, omistajat, kiinteistöt ja tuotantovälineet ovat kuluvia osia ja korvattavissa uusilla. Lait ja sopimukset luovat tukirangan ja säännöt, joita on noudatettava tai tulee häiriötiloja. Virheellisesti tai laittomasti toimiva kirjanpitäjä tai omistajaosakas poistetaan ja korvataan uudella ja homma jatkuu.
Yksilöt tekevät päätöksiä, mutta eivät yksin. Päätökset tehdään usein osin kollektiivisena kopromissina tai/ja huonoja päätöksiä ja tuloksia tekevä tj saa kenkää omistajakollektiivilta ja korvataan toivottavasti paremmalla.
Lait voivat myös suojella yritystä ja omistajakollektiivia yksilön tahalliselta tai tahattomalta hyväksikäytöltä tai vahingon tuottamiselta.
Haluaisit siisi rajoittaa ihmisten oikeutta omistamiseensa sen tähden, että uskot johonkin yliluonnolliseen? Tuli selväksi
Suuri osa yrityksistä ei ole vuosikymmeniä toimittuaan enää perustajansa vaan kollektiivin omistamia. Ja kollektiivit usein suojaavat etujaan yksittäisten yksilöiden harjoittamaa totalitaarista tuho- ja ryöstökapitalismia vastaan. Yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta on tuhoisaa jos nurkanvaltaaja nappaa yrityksen, pilkkoo ja myy sen ulkomaille ja antaa kaikille kenkää.
Tietyn yksilön, kuten loisenkin näkökulmasta se on sen etujen mukaista kun pystyy tappamaan yrityksen ja hyödyntämään toisten kasaaman pääoman. Mutta ei pidä ihmetellä, että yhteisö kehittää vastalääkkeitä ja immuunisuojaa näitä loisia vastaan...;)
Oletko koskaan kuullut osuuskunnista:
OKL 8:9 §:n mukaan osuuskunnalla tulee olla vararahasto, johon on siirrettävä viisi prosenttia taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä, josta on vähennetty taseen osoittama tappio edellisilta tilikausilta. Vararahastoa on kartutettava, kunnes se on vähintään sadasosa osuuskunnan taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2 500 euroon.
Libertaristi on kuin loinen, joka yrittää tehdä parasiittisuudestaan hyveen... :D ..ekosysteemi paskas, huu keörs, jos MINÄ hyödyn siitä...
Puhut siis eri asiasta. Johtamisteoriassa voidaan verrata yritystä olioon, mutta tosiasiassa sen omaisuus on aina viime kädessä yksilöiden omaisuutta, myös osuuskunnan tilanteessa. Omaisuudella on aina omistaja: joko yksityishenkilö tai valtio. Näin se vain menee. Libertarismin kivijalka on juuri yksityinen omistusoikeus. Siihen liittyy myös vapaus tehdä sopimuksia omaisuuden käyttöä koskien. Periaatteessa muu sääntely on pääosin turhaa. Kun puhut evoluutiosta, niin ymmärrät varmasti evoluution elinvoiman tulevna mutaatioista. Suotuisimmat olosuhteet kehitykselle ovat tällöin sellaiset, joissa on vapaus tehdä erilaisia kokeiluja (mutaatio) ja kilpailuttaa niitä. Tämä on malli, jossa valtio ei lyö kaikkea yhteen muottiin, vaan ihmisillä on omistusoikeus ja vapaus laatia omaisuutta koskien sopimuksia.
PoistaLibertaristin vertaaminen loiseen osoittaa vain sen, ettet tunne libertarismin käsitettä.
Tyypillinen liberalistinen harha on kuvitella, että kahdenväliset sopimukset eivät edellyttäisi valtion pakkokoneistoa (lainmukaisuutta) ja yleensä myös palveluja kuten koulutusta. Pakoa harkitessaan upporikkaan kannattaa harkita missä muualla nämä ovat tarjolla. Eivät ne juuret kauaa pidättele.
VastaaPoistaMistä olet lukenut tällaisesta liberaalista harhasta? Milton Friedman ja F.A. Hayek eivät ainakaan sellaista ole sanoneet, mitä nyt heidän tuotantoonsa olen tutustunut ilman pelkkiä mahdollisia kontekstista irroitettuja onelinereitä.
PoistaKahdenväliset sopimukset vaativat kyllä jonkinlaiset säännöt ja jonkinlaisen uskottavan oikeudenpuolustuskoneiston, mutta epälen, että pitkälti kaikki sen ylittävä palvelu- ja koulutustuotanto on täysin epäolennaista sen sopimuksen kannalta. Politiikalla ollaan vain onnistuttu tekemään pakettiratkaisu, että selkeiden sääntöjen ja oikeudenpuolustuksen lisäksi joutuu myös maksamaan kaikesta epäolennaisesta, mitä ei muuten olisi välttämätöntä ja edes tilannutkaan.
Björn Wahlroosin haastattelu viime talvisessa sunnuntaihesarissa nostatti myrskyn vesilasissa. Moni oli järkyttynyt, saatuansa ensi kertaa maistiaiset siitä että Suomessakin on jos ei aivan yhteiskuntaluokkia niin ainakin toisistaan tietämättömiä todellisuuksia. Eihän nyt kenellekään kuitenkaan pitäisi olla mikään yllätys että Nalle ei tiedä, miten 99% kansasta elää.
VastaaPoistaEn aio sen kummemmin muuten ryhtyä tekemään kriittistä tekstianalyysiä Nallen puheista, sillä ne eivät ole sen väärti. Huomioni kiinnittyi lähinnä siihen, miksi Hesari näki tarpeelliseksi kuulla Nallea. Tai miksi ylipäätään mikään instanssi. Pidetäänkö häntä talousviisaana vai halutaanko hänet nostaa varoittavaksi trolliksi siitä, että meillä tosiaankaan kaikki elämismaailmat eivät kohtaa?
Nallen puhe ansaitsee kuitenkin pari huomiota. Ensinnäkin, kun hän syytti siinä hesarissa väistyvää presidentti Halosta kansan tahdon väistelemisestä, hän ei sanonut mikä on se kansan tahto ja miten sitä pitäisi seurailla. Toiseksi, kun Nalle lausui että "(sosioekononomisten terveyserojen) taustalla on yhteinen muuttuja, joka on joko yksilöiden piittaamattomuus tai syrjäytyminen", hän osui aivan oikeaan. Niin on. Syynä kasvaneisiin tulo- ja terveyseroihin sekä tuloryhmittäisiin terveyseroihin on Nallen kaltaisten vaikutusvaltaisten yksilöiden syrjäytyminen ja heidän piittaamattomuutensa kansan enemmistön todellisuudesta.
Eikä Nalle ole omassa syrjäytyneiden maailmassaan yksin. Hän saa sinne hyvää seuraa. Esimerkiksi käyköön Jorma Ollila, josta kirjoitin marraskuussa.
http://perukangas.blogspot.fi/2012/02/turhaa-melua-nallesta.html
"Lahjakkaimmat nuoret lähtevät ulkomaille, mutta palaavat yleensä silloin, kun jälkikasvun on aika mennä kouluun"
VastaaPoistaAika harva minun tuttavapiiristä on palannut perheellistymisen myötä. Ei Linus Torvaldskaan ole Amerikasta palannut vaikka pitää kolmen lapsen koulutus siellä itse maksaa.
Lahjakkaimpien poismuutto suomesta on ihan todellista.
Linux käyttöjärjestelmä ei syntynyt pelkästään yhden miehen ajatuksena. Toisaalta se on vain yksi käyttöjärjestelmä monien muiden mukana. Ihmisiä on aina muuttanut ja tulee muuttamaan. Keskusteluun on vain ihmeellisellä tavalla tullut mukaan määritelmä, jonka mukaan lähes jokainen pois muuttaja on keskivertoa älykkäämpi ja lahjakkaampi.
PoistaOnko tästä tilastollista tietoa? vai mihin väite perustuu? Pois muuttaneiden tuttujen jättämien jälkien tutkimiseen?
Itse olen työskennellyt kahdeksassa maassa, ja sitä kautta törmännyt myös tietenkin ulkosuomalaisiin. En ole törmännyt uuteen Einsteiniin, en Eino Kailaan. Vaan ihan tavallisiin ihmisiin, kuten Einstein ja Kailakin olivat.
Tämä on täysin totta. Tästä maasta on tullut rumien naisten ja kilttien seurakuntanuorten hallitsema vähemmistöjen paratiisi.
VastaaPoistaTimo Harakka kirjoitti psykoanalyysin mielekkyydestä, mikä tuo mieleeni ajatuksia muuttoaikeista. Jo vuosien ajan olen palannut noihin aikeisiin, miksi muuttaa. En ole yltiörikas, mutta väitän, että yksilön syyt ovat moninaisemmat kuin väitetyt valtion ikävät päätökset, meneekö prosentti euroista sinne vai kaksi tuonne.
VastaaPoistaSuomessa on ahdistava ilmapiiri (lue: suvaitsemattomuutta), yksisilmäinen media ja alallani ansaitsisin kielitaitoisena ihmisenä enemmän ulkomailla. Lisäksi projektit olisivat mielenkiintoisempia, sillä markkinat ovat Suomessa alallani pienet. Suomessa on pari isoa yritystä, joista toinen on tulossa kovaa vauhtia alas. Lisäksi haluaisin tarjota lapsilleni käytännön kautta suvaitsevaisuutta, esim. nyt kirjoitan tätä Norrköpingin läheltä, jossa on 96 eri kansalaisuutta.
Jos suomalaisella yritysjohtajalla ei ole kielitaitoa tai tarvittavia yhteyksiä ulkomaille, jotta hän voisi menestyä, hän ei lähde. Jos nämä palaset loksahtavat, valtion päätökset ovat toisarvoisia. Björn jää Suomeen, koska hänellä on yleisönsä.
Itsetyytyväisyys poutavarmuus ja sylipesän autuus on noussut pomojemme olemukseen sitten kevään. Kesäkö heloituksen toi ? Ei vaan vastuuvapautus vastuusta, jota ei oltu koskaan aiottukaan kantaa. Kun muillakin menee huonosti eikä kukaan tiedä paremmin, niin Jutan ja Jyrkin on hyvä olla. Kunhan patseeraa.
VastaaPoistaLoppuviikosta mätäkuun valtiopäivillä ilmeet muuttuvat. Verhojen takana on äkisti käynyt niin että Suomelle näytetään ovea. Ja Suomi itsekin sitä raottaa ja kahvaa -taas seuraavaa,Kreml,Bryssel,nyt Stockholm- hamuta kopelehtii. Edellistä Ruotsi-Suomea täältä kyseltiin välirauhan aikana. Emme kelvanneet Ruotsin demareille. Asialla oli Suomesta Tukholman lähettiläämme Paasikivi.
Ilman suunnitelmaa kuten aina isoissa asioissa tilanne on nyt se, että Suomi pannaan ja pääsee Vakuuspyyntönsä varjolla valitsemaan siirtyäkö kruunumarkkaan. Nordeaanhan mentiin pyrähtäen ja Nordean ruotsinpään haukkoessa henkeä kun Vesa Vainio ja Huhtamäen (kult.rah.) Peltola antautumistaan esittivät. Rahankierto ja sen moniutumisluovuus kaikkinaisessa elinkeinotoiminnassa irtosi jo aikaa sitten hyppysistämme. Citigroupista Lontoosta jo 1990-luvun alussa Jorma Ollilakin Saloon lähetettiin ( Kairamo oli offensiivisesti mennyt New Yorkin rahan tykö, hyötyäkseen siitä) Nokian omistusta rahapiirien säätiöille jakamaan. Ihan suoria pääomatyhjennyksiä kassasta Fidelitylle,Morganin rahastoille jne tehtiin kymmenien miljardien edestä -osinkojen lisäksi. Ja tätä esimerkkirataa seurasi koko Helsingin Pörssilista kunnes kuoli pois.
Täkynä viikonlopun ratkaisuissa on 67 mrd euron saatava EKP:ltä joka on syntynyt Kreikan,Italian Espanjan talletusten (+vastaavan "pankkivelan") pakenemista pohjoiseen,Suomeenkin Nordeaan, Handelsbankiin ja SEB:iin (Wallenberg/Koivisto pankkiin. Harmaaraha aloittajaan jo 1980-luvulla). Nyt sääntöjen puutteessa Suomen Pankki -pakorahan läpijuoksuttaja- saa tämän, vanhanaikaisesti valuuttavarannokseen, mutta se on samat rahat velkaa näille Nordea,Handelsbank,SEB ja lisäksi kotimaiselle Osuuspankille. Etelä-pohjoinen virta tuli liikepankkiverkkoa myöten ja seisomaan se jää EKP-systeemiin. Josta nyt ilmeisesti kaapataan yleisen sekaannuksen vallitessa muka omaksi. Kelpaa äänestäjille.
Samalla Ruotsin pankit ja Okokin saavat jotain turvaa joka tapauksessa edessään kohoavalta Suomen asuntokuplalta virkatyöllisyydenkin alkaessa rakoilla. Hyvä että Sauli Niinistö esitti "rakentavaa" inflaaatiostrategiaa niin että ruotsalais-suomenruotsalainen kruunuliitto (+ Tanska-Norja) ei vaikuta salaliitolliselta, vaan yht´äkkiä ajanriennon kiihdytysajossa esiintulleelta ohituskaistalta. Mitä se onkin. Mutta vastuu on ankara. Ainoat hartiat jotka asiain paineen kestävät ovat Soinin. Muut peesaavat erilaisilla soinipohjaisilla johdannaisargumenteilla sekä julkipuheissa että omissa kabineteissaan. Onneksi ei keritty Natoon,nyt tehdään Skandinaviaa ja Baltiakin (tanskalais/ruotsalaista koko modernisointi) vain vakiintuu.
Hakaniemi tarjoaa kukkaroaan ja työläisiään käsi ojossa länteen. Palkansaajarahastoissa Ilmarinen ja Varma on julmasti omaisuutta eikä velkaa lainkaan, vain fiktiivinen ja reformoitavan lainsäädännön "eläkevelka" . Tämä pyramidihuijaus rakoilee jo,joten jos se käy isosta nykyarvosta (eläkkeet jo kaventumassa) , tilaisuus on käytettävä. Ikkuna on avoinna ensi torstaista alkaen. Viikon päästä tiistaina meillä on uusi todellisuus.
Jukka Sjöstedt
Suomalaisten avauksella Euroopaan on syntynyt uusi talousoppi nimeltään kapitalismikommunismi: voitot kapitalisteille ja tappiot veronmaksajille.
VastaaPoistaJos kysyttäisiin kuka oikein on keksinyt tämän suomalaisen vakuusrumban, etsikää sylttytehdasta Kokkolan suunnalta, Jutta Urpilaisen synnyinseudulta, Chydenius-seminaarien saleista, mistä se on sujahtanut finanssiministeriöön demareiden piikkiin pantuna.
VastaaPoistaYhä enemmän vaatimus alkaa muistuttaa "valtiontakuuta" jonka antaman perustuslaillisen suojan varaan tietty vähemmistö on aina historiallisista syistä tottunut nojaamaan - puhtaasti kotimaisessa resurssienjako väännössä. Ikäänkuin esitellään vahvaa itsetuntoa!
Tähän pitää lisätä, että kun olin muutama syksy sitten keskustan järjestämällä Tallinnan risteilyllä, niin laivalle pölähti suoraan Brysselistä pääministeri Matti Vanhanen ilmoittamaan viimeisimmän tilannetiedotuksen Olli Rehnin mahdollisuuksista tulla valituksi EU:n korkeaksi edustajaksi, so. ulkoministeriksi, minkä vaatimisesta puolueen hallintoelimet olivat tehneet useita päätöksiä.
PoistaKun sitten kuitenkin namu meni ohi suun, HS kirjoitti pääkirjoituksessaan, että ne jotka asioita oikein aina tietävät, olivat alun perin varautuneet torjuntavoittoon, eli saamaan Suomelle talouskomisstaarin viran!
"Thomas Taussi14. heinäkuuta 2012 16.16
PoistaMistä olet lukenut tällaisesta liberaalista harhasta? Milton Friedman ja F.A. Hayek eivät ainakaan sellaista ole sanoneet, mitä nyt heidän tuotantoonsa olen tutustunut ilman pelkkiä mahdollisia kontekstista irroitettuja onelinereitä"
Arvoisa kirjoittaja Taussi ei ehkä tullut ajatelleeksi, että ihmisillä voi olla omiakin ajatuksia eikä jokaista ideaa tarvitse lainata pölyisistä teoksista.
Harakka siis vihjaisee tekstissään, että Friedrich Hayek ja muut Wahlroosin oppi-isät olisivat joutunut "Hitlerin vainon kohteeksi". Oliko Hayek joutunut jonkinlaisen vainon kohteena? Hayek oli itävaltalainen ja hän oleskeli Isossa-Britanniassa, kun maa liitettiin Saksan valtakuntaan vuonna 1938. Roomalaiskatolilaiseen kirkkoon kuuluneella Hayekilla ei todennäköisesti olisi ollut vaikeuksia elää ja tehdä uraa Saksassa, jos hän olisi päättänyt palata sinne.
VastaaPoistaHayek itse päätteli toisin: hänellä ei olisi sananvapautta ja toimintamahdollisuuksia "natsi-sosialistisessa" Itävallassa. Hän oli kunniakseen Hitlerin varhainen, johdonmukainen ja julkinen vastustaja.
VastaaPoista
VastaaPoistaUskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 3000 € 3.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
Jumala siunatkoon teitä.