Saatanan hyvä keskustelu

Kuka sanoo, että politiikka on tylsää? Keskiviikkona 12.5. eduskunta kävi pitkän ja monipolvisen keskustelun teini-ikäisistä eläkeläisistä, kreikkalaisista populisoijista, Mikael Jungnerista sekä ennen kaikkea euroalueen kriisin oikeaoppisesta teologisesta tulkinnasta.
Talk show highlights:

Jaakko Laakso (vas.) :
Arvoisa puhemies! Minua on tässä keskustelussa, jota viime viikkoina on käyty, harmittanut se, että kreikkalaisista tehdään laiskoja, tyhmiä, loiseläjiä. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Oinonen kertoo, että Kreikassa pääsee eläkkeelle 50-vuotiaana. Muuten aivan samalla tavalla voidaan kertoa, että Suomessa pääsee eläkkeelle 18-vuotiaana. (Vasemmalta: 16-vuotiaana!) - Ja 16-vuotiaanakin, kyllä.

Juha Mieto (kesk.):
Täs sitä nyt ollahan. Kreikka on saanut lyödä EU:ta eli EU-komissiota linssihin vuositolokulla, ja nyt sitten tämä on revenny tällaasenansa esille. Tässä ei sovi moittia Kreikan kansaa. Mutta kun on paljon populismista puhuttu täällä meilläkin, Kreikassa se on mennyt niin pitkälle, että siitä on otettu tosi. Eli se, joka on ollut aina oppositios, se on populisoinut.

Kari Kärkkäinen (kd.):
Minulla on kiusaus lainata puheen alku Uudesta testamentista, Tituksen kirjeestä, luku 1 jae 12, joka kuuluu seuraavasti: "Onhan eräs heidän maanmiehensä, heidän oma profeettansa, sanonut: - Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska."

Marja Tiura (kok.)
Arvoisa puhemies! Me olemme kantamassa vastuuta suomalaisten tulevaisuudesta. Me olemme tässä suomalaisten perheiden ja veronmaksajien työpaikkojen ja hyvinvoinnin asialla, ja tätä taustaa vasten minä itse olen valmis hyväksymään tämän tekohengityksen.

Kimmo Kiljunen (sd):
Valtiovarainministeri Katainen on todennut, tämä on suora sitaatti: "Jos markkinataloudessa ei ole riskiä, se on kuin uskonto ilman" - ja hän käytti voimakkaampaa sanaa kuin minä käytän - "pirua." Nyt tekisi mieli ministeriltä kysyä, jos hän olisi aitiossa, mutta ei ole, miten te olette saattaneetkaan mennä tämän manaamanne pirun puolelle ja käytätte vielä veronmaksajien varoja voidellaksenne tuota alakerran herraa.

Tuulikki Ukkola (kok):
 Jos on Euroopan unionin ja Suomenkin pasmat sekaisin, niin niin näyttää kyllä olevan SDP:n pasmat. - Te olette nyt päättäneet saman kuin Kreikka päätti, että ei mitään muuta kuin pannaan vaan hyrskyn myrskyn. Ei meidän kannata kantaa vastuuta.
Minä sanon nuorille demareille, jotka vielä 70-luvulla imeskelivät purkkaa, karkkia ja tikkunekkuja, että silloin SDP:n pankki-ideana oli, että pankit pitää sosialisoida. Tämä oli Ulf Sundqvistin suuri päämäärä. 90-luvulla STS-Pankki meni konkurssiin ja joutui KOPin syliin. KOP osti. (Ed. Gustafsson: Miten se liittyy tähän asiaan?) - Se liittyy siinä mielessä, että teidän pankki-ideologianne, mitä te nyt tässä olette toitottaneet koko päivän, vaihtuu aina tilanteen mukaan. Populisti mikä populisti. Näinhän se täytyy sanoa.

Antti Vuolanne (sd):
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tätä kuunnellessa ei voi todeta muuta kuin että kyllä kokoomuksen epätoivoa ja paniikkia varmaan lisää myös se, että Mikael Jungner on tulossa tähän taloon, mutta sitten tähän asiaan. (Ed. Matikainen-Kallström: Äänestäjät sen päättävät, ette te!)
Pankkiiriveljiä kyllä muistetaan. Kun pankkiirilta loppuu käteinen, kävisikö Katainen?

Juha Mieto (kesk.)
Mä luulen, että Kreikassa, täs on paljon puhuttu populismista viimeisten päivien aikana, siellä se on menny täytehen totehen. Toisin sanoen siellä yleensä oppositio kun on populisoinut kansaa tai näin poispäin ja on tullut seuraavat vaalit, niin ne on päähnyt valtahan. Siellä on toteutettu niitä, mitä on luvattu. Toivotahan, että tämä sama ei leviä Suomehen. Nimittään kuitenkin vastuullinen rahansaanti ja -käyttö, nehän on kaks sellaasta asiaa, että kansantalous pysyy pystyssä. Meirän on tuettava Kreikkaa tässä ja painettava viheriää. Täs ei mikään populistimaailma auta.

Pentti Oinonen (ps):
Kreikan talouskriisiä voi verrata finniin, joka peitetään laastarilla tarkoituksena estää Kreikan selvitystilaan joutuminen. Rahoitusvajefinni on syntynyt kreikkalaisten vuosia kestäneen holtittoman taloudenpidon takia. Välinpitämättömyys EU:n nenälle ilmestyneestä paukamasta on johtanut siihen, että se on tulehtunut. Mikä pahinta, EU:n nenä on täynnä näitä lähes konkurssikypsiä paukamia, joilla on sellaiset nimet kuin Italia, Espanja sekä Portugali.
Hallitus on huutanut vaihtoehtoa oppositiolta. Finnin puhkaisu on vaihtoehto. Sen on annettava purkautua, muuten se ei parane koskaan. Se on parempi vaihtoehto. Se opettaa vastuullisuutta ja parantaa. Se tekee kipeää, mutta vähemmän kipeää, kuin jos käytetään vain rahalaastaria.

Ilkka Kantola (sd.):
Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana. Lähi-idän alueiden uskontojen tutkimuksessa on selvitetty, että saatanan käsite koettiin tarpeelliseksi, kun arkipäivässä kohdattu pahuus sai sellaiset mittasuhteet, joita ei mitenkään voi käsittää tai selittää. Saatana käsitteenä ilmaantui juutalaisuuteen, kun koko kansa joutui vihollismaan sorron alle pakkosiirtolaisuuteen. Saatana pääsi juutalaisen uskonkäsityksen sisälle siis siinä vaiheessa, kun maailma oli jo romahtanut niskaan. Maailmankatsomusta muokkaavat oppineet tulkitsivat tuolloin, että ihmisten maailman yläpuolella Jumalan maailmassa täytyy olla toinen mahtava voima, jonka kanssa itse Jumalakin joutuu kamppailemaan. Muuten ei ole selitettävissä se, että hänen omansa saavat ilman omaa syytään kärsiä niin paljon.
    Maailmankuva oli siis hyvin erilainen ennen romahdusta kuin romahduksen jälkeen. Saatana tarvittiin, jotta äärimmäistä epäoikeudenmukaisuutta kokeneen kansan kuva jumalasta voisi säilyä myönteisenä. Nykyään vallitsevan maailmankatsomuksen mukaan markkinatalous on tämän päivän jumala, jolta me odotamme kaikkea hyvää, kuten Luther sanoisi. Kataisen teologiassa riski on se saatana, joka taistelee hyvää markkinataloutta vastaan, ja me toivomme, että hyvyyden voimat, eli markkinatalous voittaa.
    Arvoisa puhemies! Modernissa teologiassa ajatukseen saatanasta persoonallisena pahana on suhtauduttu kriittisesti. Pahan ongelmaa on lähestytty uudella tavalla. Paha ja pahuus ovat jotakin, jota vastaan ihmisen tulee taistella, olipa pahuus sitten hänessä itsessään tai yhteisöissä taikka luonnonilmiöissä. Valistuksen ajan oivalluksiin nojautuva ajattelu korostaa ihmisen kamppailua pahaa vastaan joka hetki eikä ulkoista pahaa joksikin kohtalon voimaksi, jonka edessä emme ihmisenä voi mitään. Pahuus ja hyvyys eivät ole mustavalkoisesti vastakkain ja toisistaan erotettavissa, vaan monesti ne sekoittuvat toisiinsa. Maailma ei ole mustavalkoinen vaan monisävyinen. Se, että paha on sekoittuneena kaikkeen, tekee hyvän puolesta työskentelemisen sekä arkiseksi että vaikeaksi.
    Vastalauseessaan SDP vaati enemmän tilaa tällaiselle valistuneelle ajattelulle talouspolitiikassa.

Esa Lahtela (sd):
Monet edustajatoverit ovat toivoneet, että en pidä pitkiä puheita, että se on työpaikkakiusaamista, kun monet haluavat lähteä kotiinsa ja perheensä luokse. Käytän paikaltani tämän puheenvuoron.
Jos meidän vanha papukaija eläisi ja se olisi ollut television ääressä, niin kun menisin kotiin, se toistaisi "populistit, populistit" tai "pelastakaa, pelastakaa" tai "pelastus". Siinä mielessä on hyvä, kun se ei elä enää, koska hyvin ovat näköjään opit menneet perille, mitä on tuolla porvaripuolella opetettu jokaiselle puhujalle. Toisaalta olisin valmis tekemään tässä esityksen, jotta puolet porvariedustajista voisi sinne Kreikkaan nyt lainata ehdottomasti, koska siellä on niin vahva usko, että talous saadaan hoidettua. Me olemme kiltimpiä, ei äänestetä niin paljon vastaan, puolet vaan seuraavaan lentokoneeseen tuonne etelään päin ja neuvomaan sinne, konsultoimaan, miten se homma viedään kotiin siellä ja talous kuntoon.

Oiva Kaltiokumpu (kesk):
Täällä ed. Kantola puhui hyvästä ja pahasta. Näkökulma oli hyvin arvostettava. Tavallinen kansalainen joutuu nyt miettimään, että kun rintamalinjat ovat niin, että pääosa oppositiosta näkee, että hallituksen esitys on paha ja hallitus näkee, että se on hyvä, ja taas toisinpäin hallitus näkee, että opposition esittämä vaihtoehto on paha. Molemmin päin. Oppositio sanoo, että hallituksen vaihtoehto on paha ja heidän hyvä, ja hallitus sanoo, että opposition vaihtoehto on paha ja heidän hyvä - että on vähän millä tavalla tätä asiaa katsoo.