Toiset taloustieteilijät vertasivat Krugmanin maineikkaimpia töitä "runouteen": selitysmallit ovat sieviä, siistejä ja selkeitä. (Viis siitä, että johtopäätökset saattavat olla itsestäänselviä tai jopa aivan pielessä: mallinnus oli henkeäsalpaavaa.)
Krugman itse toteaa, että luultavasti hän jätti pois malleistaan olennaisempaa tietoa kuin mitä sai niihin sisällytettyä.
Taloustieteen tieto kun voi olla vain sitä, minkä se tiedoksi tai yleensä tiedettäväksi hyväksyy. Jokaisella tieteenalalla tieto paljastuu joskus luuloksi ja koko ajattelu mullistuu, kiitos kunkin Galileon, Darwinin, Mendelin tai Einsteinin - paradigma muuttuu. Paitsi taloustieteen, jonka perusoppeja edes biljoonien eurojen finanssikatastrofi ei horjuta. Taloustieteen mallit eivät enää mitenkään mielekkäästi ennakoi, selitä tai edes jäljestäpäin analysoi globaalin finanssikapitalismin edesottamuksia. Sen sijaan taloustiede kuvaa täsmällisesti - taloustiedettä.
Taloustieteen vertaaminen runouteen tekee vääryyttä lyriikalle. Runoilja erittelee todellisuutta tarkemmin, oivaltavammin ja olennaisemmilta osin kuin eknonomisti.
Silti. Päätarkoitukseni ei ole naljailla taloustieteilijöille (vaikka sellainen kuva kieltämättä helposti välittyy), vaan ymmärtää tätä ilmiötä paremmin; sen sukulaisuutta muihin tieteen, tietämisen ja tietämyksen ongelmiin.
Miksi taloustiede ei reflektoi itseään, oikaise itseään ja kriisienkään jälkeen hylkää romutettuja paradigmojaan?
Miksi ekonomisti etsii hukattuja avaimia katulampun alta?
Tuo ajatuksia herättävä Krugman-jakso on luettavissa tästä.
Harakan puolijumala Krugman on ollut väärässä yhtä usein kuin muutkin, ja on nyt vakavastiotettavien ekonomistien mielestä verrattavissa Harakan kaltaisiin pakinoitsijoihin. Fiksu ymmärtää, että talous on vain osatotuus yhteiskunnasta ja maailmasta, jos sitä tietoa tulkitaan väärin, niin onko se tiedemihene vika?
VastaaPoista"Jokaisella tieteenalalla tieto paljastuu joskus luuloksi ja koko ajattelu mullistuu -- Paitsi taloustieteen, jonka perusoppeja edes biljoonien eurojen finanssikatastrofi ei horjuta."
VastaaPoistaVoisitko kertoa mitä nämä viittaamasi perusopit ovat?
Rikkaalla on oma filosofia: tulla entistä rikkaammaksi. Ja entistä mahtavammaksi ja rakastetummaksi ja kunnioitetummaksi.
VastaaPoistaJotta sen toteutuminen muita vahingoittavalla tavalla estyisi, olisi mielekkäämpää pohtia kenen häntä pilkottaa Merisalon kainalon alta? Kuka hänet on "henkivakuuttanut", If any?
@Anonyymi#2: Kysyit "perusoppeja". Luoton loppu -kirjassa käsitellään useita yleisimpiä opinkappaleita. Peruskatsauksen saa vaikka Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Mainstream_economics
VastaaPoistaDear Dude - Amen !
VastaaPoistaKommenttisi palauttaa mieleen Nassim Talebin
"Musta Joutsen" teoksen. Oletko tutustunut :)
Leppoisaa kaaosta....
En ole vielä lukenut Luoton loppua, siksi kysyin mitä tarkoitat perusopeilla.
VastaaPoistaTuon linkityksesi perusteella oletan, että keskeisillä perusopeilla tarkoitat esim. oletuksia toimijoiden hyödyn ja yritysten voittojen maksimoinnista. Voisitko selventää miten nämä eivät finanssikriisin seurauksena (enää) päde?
Edelleen Harakan vaustausta odotellessa...
VastaaPoistaAnonyymi lukekoon kirjani esim ss. 105-109, 114-119, 144-181. Jutellaan sitten lisää. MUTTA siis väittämien ohella olin kiinnostunut tavoista, jolla tieto hyväksytään tiedoksi, tiedettäväksi - ja vastaavasti hylkäämisen mekanismeista.
VastaaPoistaKirja on nyt luettu. Valitettavasti näyttää siltä, että ennakko odotukseni piti paikkaansa. Harakka ei ole vaivautunut ottamaan selvää näistä "perusopeista" (tai sitten yrittää tarkoituksellisesti valehdella lukijalle) niin absurdeiksi väittämät menevät välillä.
VastaaPoistaEnsinnä huomio kiinnittyy termin klassinen taloustiede käytöstä viitatessa uusklassiseen taloustieteeseen. Tämä läpi kirjan toistuva virhe antaa kuvan, että kirjailija ei ole tutustunut kovin syvällisesti aiheeseen.
Kirjasta löytyy myös suoranaisia valheita. Esimerkiksi: "Taloustieteen näkökulmasta hyvinvointi (ja loogisesti myös onnellisuus) on puolitoistakertaistunut 1990-luvun puolivälistä". s.228
Kuka taloustieteilijä on väittänyt BKT:n korreloivan täydellisesti hyvinvoinnin tai onnellisuuden kanssa?
Markkinoiden tasapaino on Harakan hampaissa useampaan otteeseen. Siltikin seuraava lainaus ulkoisvaikutuksia käsittelevästä osiosta antaa kuvan; että Harakka ei tietäisi mitä markkinoiden tasapainolla tarkoitetaan: "rahoitusmarkkinat ovat kuin hyödykemarkkinat. Mutta vain siinä mielessä, että myös tavarantuotanto on epätasapainossa." s.174
Kirjassa yritetään todistella taksikuskien palkkatavoiteeseen perustavaa työtuntien valitsemista taloustieteellä selittämättömäksi ilmiöksi. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole: teoria olettaa, että työhön käytetty aika valitaan henkilön oman preferenssin mukaan. Tämän luulisi toimittajankin ymmärtävän.
Mutta ilmeisesti ei ymmärrä tai sitten haluaa antaa tahallisesti väärän kuvan taloustieteistä:
"Ristiriita katoaisi, jos talousteoria hyväksyisi ihmisen kokonaisuutena, jota ohjaa muukin kuin suurimman hyöden saalistus. -- Kylmän järkevän, kollektiivisen neuvostoihmisen sijaan uusliberaalit ovat koettaneet louda yhtä lailla rationaalisen, säälimättömän, itsekkään kapitaali-ihmisen, joka käyttää armotta tilaisuuden riistää toista omaksi edukseen, taistelee uupumatta voitosta, tyytymättä nykyiseen"