Markkamäestä euromaahan

Timo Harakka on toimittaja ja kirjailija, joka on tunnettu television keskusteluohjelmista ja poliittisista kolumneista. Hänen erikoisalaansa on Euroopan unioni ja kansainvälinen talous. EU:sta hän kirjoitti ensimmäisen kirjan 20 vuotta sitten, seuraava julkaistaan ensi keväänä. Globalisaatiosta hän on tehnyt tv-dokumenttisarjan ja finanssikriisistä kirjan nimeltä Luoton loppu.

Esittäytyminen SDP:n puoluevaltuustolle Salossa 1.12.2013

”Luoton loppu ilmestyi pari viikkoa ennen vuoden 2009 eurovaalia, jossa vasemmistolta katosi puolet paikoista. Siis keskellä globaalin kapitalismin haaksirikkoa. Olin järkyttynyt – ja olen vieläkin. Silloin aloin ajatella, että ehkä täytyy riisua journalistin suojapuku. Aloin ajatella, että pyörätiet ja turkistarhauksen kielto jäävät sittenkin tärkeysjärjestyksessä aika kauas rahavallan vastaisesta taistelusta.

Siksi olen astunut palvelukseen, juuri nyt ja juuri näihin vaaleihin. Ja juuri tähän liikkeeseen.

Tilanne Euroopassa on sama kuin Suomessa 20 vuotta sitten. Silloin porvarihallitus syvensi Suomen lamaa ja aiheutti suurtyöttömyyden. Tarvittiin uusia voimia siivoamaan sotku, palauttamaan luottamus ja käynnistämään kasvu. Nyt vallan pitää vaihtua EU:ssa. Kurituksen ja kurjistuksen sijaan tarvitaan kasvua ja työpaikkoja. Epätoivon sijaan toivoa.

Lupaan keskittyä asiaan. Persoona ei saa tulla asian tielle, koska asialla me voitamme vaalit. Asiattomuus jääköön toisille. Olen asiantunteva – mutta myös tunteva. Hätä ja huoli on kuultava.  Ja silloin vastuumme on tarjota aitoja ratkaisuja, eikä vain osoitella ongelmia ja syytellä muita.

Olen syvästi kiitollinen saamastani kannustuksesta niin kotimaakunnassani Keski-Suomessa kuin kaikkialla muuallakin. Henkeä salpaa pelkkä ajatuskin, että tälläkin hetkellä tuhannet tuntemattomat tekevät työtä kampanjamme puolesta. Siksi halusin tulla kiittämään teitä kaikkia paikan päälle, vaikka juuri nyt minun pitäisi olla Thaimaassa anoppini syntymäpäivämatkalla.

Valinta oli vakava paikka. Jotta työssäkäyvien vanhempien kolmilapsinen perhe voi selviytyä arjessa, avulias ja tehokas mummi on korvaamaton. Hyvä anoppi on miehen paras turva. Onneksi ehdin juhlaan ensi viikollakin.

Keskimmäinen lapseni täyttää tänään neljä vuotta. Uskon, että tyttäreni ja rakas vaimoni antavat anteeksi poissaoloni tällä kertaa, tämän yhden kerran, kun sentään pitää sosialidemokraattien kanssa pelastaa Eurooppa.

Kiitän sydämellisesti luottamuksestanne.”    

Oikeisto johtaa Eurooppaa - harhaan

Komissaari Olli Rehnin sinänsä pitkästyttävässä esiintymisessä TV1:n Ykkösaamussa 16.11. nousi esiin tämä Helsingin Sanomissa julkaisemani kirjoitus eurovaaleista. 

Koska keskustelu raapaisi vain ohimennen aloitettani EU:n demokratisoinnista, kiinnostuneet voivat lukea koko tekstin tästä - ja kernaasti kommentoida!

Vallankäyttö vastaamaan

EU-kansalaisten tahtoa 

(HS Mielipide 10.11.13)

Pertti Ruokonen kannusti eurovaaliehdokkaita esiin teemoineen (HS Mielipide 7.11.). Vaikka monessa puolueessa ehdokasasettelu on vielä kesken, keskustelua Euroopan suunnasta on syytä jo virittää senkin varmistamiseksi, että mahdollisimman moni kävisi äänestämässä 25. toukokuuta.

Rohkenen uskoa, että äänestysaktiivisuus nousee vuoden 2009 murheellisesta 40 prosentista. Eurokriisi puhuttaa keittiönpöydissä ja pubinnurkissa.

Eurooppalaiset kysymykset ovat vihdoinkin aidosti politisoituneet. EU:n suunta ei määräydy virkakoneiston autopilotilla, vaan poliittisten ratkaisujen, arvovalintojen ohjaamana. Vaaleissa voi ottaa kantaa siihen, onko kriisinhoito onnistunut, vai tarvitaanko muutosta.

Pertti Ruokonen onkin aivan oikeassa siinä, että Euroopan parlamentin painoarvo kasvaa jatkuvasti. Eurooppalainen demokratia valtaa – vaikkakin hitaasti – sijaa teknokratialta.

Laajojen toimivaltuuksiensa ja aloiteoikeutensa ansiosta komissio pysyy EU:n tärkeimpänä vallankäyttäjänä. On kiitettävää, että komission valinta ja kokoonpano kytketään yhä tiiviimmin EU-parlamenttivaalien tulokseen. Äänestäjän valta kasvaa.

Nykyinen järjestely, jossa kansalliset hallitukset nimittävät ehdokkaansa komissioon, on vinoutunut. Se on jo periaatteessa ristiriitainen, sillä komission jäsenet vannovat edustavansa vain EU:ta, eivät kotivaltiotaan.

Lisäksi komissio heijastaa huonosti Euroopan poliittista kirjoa. Oikeistopuolueilla on yliedustus, varsinkin keskusta-liberaaleilla. Heillä on enemmän komissaareja kuin sosialidemokraateilla, joilla on yli kaksinkertainen ryhmä Euroopan parlamentissa. Komissio koostuu vain kolmesta suurimmasta EP-ryhmästä: vihreiden, laitavasemmiston ja EU-kriitikoiden ääni on vaiennettu.

Kun poliittisesta komissiosta tulee parlamentaarisen Euroopan hallitus, valtasuhteet on helpompi hahmottaa – ja toimista joutuu vastaamaan suoraan kansalaisille. On jo korkea aika. Kohtalonkysymyksemme, ilmastonmuutos ja globaali rahavalta, ylittävät valtiolliset rajat. Niiden edessä ei pidä kokea voimattomuutta, vaan niihin täytyy voida vaikuttaa.

Jos Eurooppa olisi jo nyt demokraattisempi, olen varma, että eurokriisiä olisi hoidettu toisella otteella. 

Euroehdokkaan ensiaskeleet

Näin tässä kävi. Demareilla ja minulla oli kuukauden riiuaika. Kävi ilmi, että Keski-Suomessa on innostusta ja iloa ehdokkuudestani, samoin Itä-Suomessa. Myös pääkaupunkiseudulla kannatus näyttää laajalta, joten on hyvät mahdollisuudet kunnon kampanjaan - ja läpimenoon. Tervetuloa mukaan.

Timo Harakka avaa eurokampanjan Äänekoskella sunnuntaina

Äänekosken sos.dem yhdistys esittää toimittaja, kirjailija Timo Harakkaa ehdokkaaksi

Euroopan parlamentin vaaleihin ensi keväänä. Harakka lähtee sitoutumattomana SDP:n listalle, joka vahvistetaan puoluevaltuuston kokouksessa 30.11.-1.12.

Kampanja avataan Äänekoskella Café Annassa sunnuntaina 20.10. klo 11.00. Keski-Suomen ensimmäinen vaalitilaisuus järjestetään Jyväskylässä Karaoke Bar Helmessä torstaina 24.10. klo 18.00. 

Timo Harakka toivoo saavansa kannatusta Keski-Suomesta yli puoluerajojen. Euroopan parlamentissa tehdään maakunnan kannalta tärkeitä ratkaisuja. Miten teollisuus pärjää tulevaisuudessa? Miten varmistetaan tehokkaat liikenneyhteydet niin lentäen, raiteilla kuin Nelostiellä? Miten saamme bioenergiasta suurimmat hyödyt? Miten vahvistetaan Keski- ja Itä-Suomen elinkeinoja ja elinvoimaa?

Enemmän Euroopasta

Harakka on kirjoittanut kiitetyn kirjan EU:sta jo 1995 ja niittänyt mainetta kansainvälisen talouden tuntijana tv-dokumenttisarjallaan Rahan jäljillä (2003) ja finanssikriisin analyysillaan Luoton loppu (2009). Uusin teos eurokriisistä ilmestyy Schildts & Söderströmsin kustantamana keväällä 2014 sekä suomeksi että ruotsiksi.

Euroopan talouskasvu on Timo Harakan kampanjan yleinen teema. Hän arvostelee jyrkästi EU:n ideologista leikkauslinjaa, joka on kurjistanut kansalaisia Etelä-Euroopassa ja tuhonnut talouskasvun. Viisas kriisielvytys tarjoaisi tilaisuuksia myös Suomen vientiteollisuudelle, jonka asiakkaat on ajettu vaikeuksiin. Vielä ei ole myöhäistä: Euroopan päättäjien on herättävä.

Rajat rahavallalle

Eurokriisi ei ole velkakriisi, vaan pankkikriisi. Rahalaitokset eivät saa kasvaa liian suuriksi, niillä on oltava huomattavasti suurempi oma pääoma ja niiden täytyy itse maksaa keinotteluidensa tappiot, joita ei voi enää jättää veronmaksajien kustannettavaksi. Pankkien liiketoimintavero on saatava voimaan koko Euroopassa. Harmaa talous ja veronpimitys on saatava loppumaan.

Euroopan parlamentti voi olla vastavoima globaalille rahavallalle. Kansainvälinen demokraattinen yhteistyö tuottaa tuloksia, joita EU-kielteisellä ja muukalaisvastaisella lietsonnalla ei koskaan saada aikaan. •