keskiviikko 3. elokuuta 2016

Hamlet Helsinginkadulla - Jouko Turkan muistolle

-->
Jouko Turkka on kuollut. En ole toipunut tästä uutisesta. Tärkeä opettajani, nerokas taiteilija on poissa. 
En ole Suomessa nähnyt Hypnoosin (1985) veroista teatterikokemusta. Harvat kirjat tekevät yhtä syvän vaikutuksen kuin Aiheita (1982). Enkä enää saa nauttia pitkistä, vuosisatojen poliittis-esteettisissä kaarissa polveilevista monologeista Viidennen linjan askeettisessa, vain kirjoilla ja nyrkkeilysäkillä kalustetussa isä-poika-kaksiossa. (Eräs näistä yksinpuheluista on tallennettu kirjaani S - Markiisi de Salaman vuodet, 1986).

Kun aloitin opinnot Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalla syksyllä 1985, Turkka oli tullut teatterin päätepisteeseen. Hän pakotti kysymään, mihin teatteria tarvitaan. Onko se porvariston perinneviihdettä, jossa väliaikatarjoilu on tärkeämpi kuin näyttämön tapahtumat? Vai voiko sillä olla yhteiskunnallista merkitystä?
Samaan aikaan Turkka oppilaineen palasi nykyteatterin alkupisteeseen – Hamletiin. Tietenkin teatteri on vanhempi ja nuorempi kuin Shakespearen noin vuonna 1600 kirjoittama mestariteos, mutta teatteri joutuu aina palaamaan Hamletiin, ottamaan siihen kantaa, esittämään oman aikansa ja sukupolven manifestin Hamletin kehyksessä.
Hamlet sanoi: ”Tanskanmaa on vankila.” Tom Stoppardin postmoderni merkkiteos, Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet (1966), väittää: ”Hamlet on vankila”. Stoppardin hahmojen tavoin sadat teatteripolvet ovat harhailleet Hamletin sokkeloissa, pääsemättä koskaan ulos.
Helsinginkadulle, Kino Helsinkiin, keväällä 1986 valmistuneen esityksen lähtökohtana lienee ollut Heiner Müllerin Hamletinkone (1977). Päähenkilö, joka ei pysty päättämään, onko kosto oikeutettu vai ei, monistuu 1970-luvun Saksan radikaalin terrorismin vuosina kokonaiseksi kansaksi, joka empii loputtomiin vallankumouksen ja kulutuskapitalismin välillä, väkivallan ja tajuntateollisuuden välillä. Samalla Müllerin näytelmä on kuva voimattomasta vasemmistosta.
1980-luvun Suomi oli kuitenkin välttänyt fassbinderiläisen ”terrorin ja kauhun syksyn” ja sopeutunut sosialidemokraattiseen konsensuselämään. Se näkyi Turkan valitsemassa avainlauseessa: ”Liika hyvinvointi ja pitkä rauha hautoivat tämän paiseen, joka puhkeaa sisään päin. Päältä ei näy, mihin ihminen kuoli.” (IV,4).
(Turkka muuten käytti Veijo Meren suomennosta, mikä ei ole ihme. Myöhemmin ymmärsin, että Turkan kirjallinen tyyli on vahvasti Merta, eikä ollenkaan Salamaa. Turkka teki kovalla työllä pesäeroa tamperelaiseen esikuvaansa.)

Turkan tulkinnassa, ehkä opetusteatterin tavoitteet, näyttelijöiden ikä ja kokemus huomioiden, asettuvat vastakkain turmeltunut vanhuus ja viaton nuoruus. Maailma – hovi – on julma ja epäoikeudenmukainen, Hamlet ja Ofelia sen uhreja, hämmentyneisyydessään kykenemättömiä vastustamaan järjestelmää, joka lopulta tuhoaa heidät.
Turkka selitti: ”Ofelian ja Hamletin kohtaus on kaikkein hirvein kohtaus. Kaksi täysin viatonta ihmistä on pantu teeskentelemään toisilleen ja tuhoamaan toisensa. Jos Jan Palachin tyttöystävä olisi tullut sanomaan, että älä nyt itseäsi polta!”
Ongelma taisi olla, että useimmat näyttelijät olivat vaippaikäisiä Prahan keväänä 1968, eivätkä tienneet, kun on Jan Palach. Ohjaajalla oli vaikeuksia kommunikoida Hamletin teemoja ja maailmaa oppilaille – ”Ollako vai eikö olla, se tarkoittaa samaa kuin otanko Pommacia vai rotanmyrkkyä”.
Hyvinvointivaltion Hamlet lähti toisille urille. ”Runkkaaminen ei ole hullumpi harrastus tämän jännityksen keskellä”, Turkka ohjeisti nuorta pääosanesittäjää. ”Ei sittenkään. Runkkaaminen on Andalusialaisesta koirasta, ei se käy.”
Opin sinä talvena, mitä on äärimmäisen intensiivinen taiteellinen työ. Inspiraatiota ei haeta kapakan pöydässä, vaan itsensä tiedostamattomaan, luovaan, tilaan piiskaamalla. Ehrensvärdintielle, Eiran hienoimman hienostoalueen keskelle, entiseen Tehtaanpuiston yhteiskouluun, piti joka aamu saapua aamulenkistä hikisenä. Seuraavaksi päästiin juoksemaan portaita kellarista ullakolle ja takaisin – höykyttihän Rauno Korpikin Tapparan pelaajia Pispalan pitkissä portaissa. Sitten jumppasalin omintakeiset fyysiset harjoitteet – tekstin kimppuun päästiin vasta lopuksi, jos ollenkaan.
Me ykköskurssilaiset olimme harjoituksissa lähinnä biomassaa, joka kelpasi esimerkiksi kävelyalustaksi varsinaisille näyttelijöille. Vasta, kun kevättalvella siirryttiin Kino Helsinkiin, sain istua katsomossa tekemässä muistiinpanoja ja jopa tehdä varovaisia ehdotuksia tekstiin.
Helsinginkadun Hamlet opetti paljon, vaikka ei ollutkaan yhtä omaperäinen kuin Turkan aikaisemmat opetusteatterin klassikkotyöt, Kiven Nummisuutarit ja Goldonin Kahden herran palvelija. Puhumattakaan omatekstisistä teatteri-ilotteluista Tuhat ja yksi yötä (1983), Mällisen metkut (1983) ja Puotilaa hengiltä (1982), jotka täyttivät opetusteatterin illasta toiseen. Turkan johtotähteyttä Suomen kulttuurielämässä kuvaa, että jokainen oppilastyökin arvioitiin monella palstalla Helsingin Sanomissa – ja myös Ilta-Sanomissa – ja kaikissa ensi-illoissa eturivin äänekkäimpänä hohotti valtioneuvos Johannes Virolainen, jota Kyllikki yritti turhaan hillitä.

On kiusaus ajatella, että Helsinginkadun Hamlet oli samaan tapaan vain kehys ja pohjateksti kuin Stoppardille; että varsinainen draama tapahtui ”Hamletin kulissien takana” ja esitettiin televisiossa.
Mirja Pyykön toimittama neliosainen dokumenttisarja (joka huipentui ensi-illan näyttämiseen suorana lähetyksenä) oli Turkan todellinen näytelmä. Pääosassa nerokas teatterimies, joka vaikuttaa mielenvikaiselta – vai teeskenteleekö hän vain? Yleisö seuraa pelonsekaisella hämmennyksellä, tekeekö mies vallankumouksen, pystyykö hän siihen? Vai jääkö jäljelle vain kasa ruumiita?
Pitikö hänen tappaa kuningas, mutta sohaistiinko vahingossa hengiltä vain Gustav Björkstrand?
Ajatus ei ole ollenkaan kaukaa haettu. Turkka korosti johtajakaudellaan, että onnistuneen teatterin tunnusmerkki on ympäristössä aiheutettu skandaali. Ohjaajaoppilas Erik Söderblomin pyörtyminen kesken ensi-illan päätyi Ilta-Sanomien kanteen: kiistaton osoitus erinomaisesta esityksestä. Ollakseen merkityksellistä, jopa vaarallista, teatterin varsinainen näyttämö oli julkisuus.
Tämän opin vei loogiseen päätepisteeseensä Jumalan teatteri Oulussa tammikuussa 1987. Siinä vaiheessa Turkka oli vaihtanut roolikseen isän haamun, joka vaati poikiaan kostamaan puolestaan, toteuttamaan sen, mitä hän ei itse saanut aikaan. Ja sen he totisesti tekivät.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Suomalainen velkahysteria


Ote Granta -aikauskirjan (Numero 6: Raha) kirjoituksesta, joka jäljittää suomalaisten hysteeristä suhtautumista velkaan.

(...)
"Suomi sai oman valuutan 1860, mutta tavallisella suomalaisella ei ollut sille paljon käyttöä. 80 prosenttia väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta, puolet tästä oli talollisia ja torppareita. Kaupungeissa asui vain kuusi prosenttia maan väestöstä – noin 100 000. Yli 1,6 miljoonaa suomalaista asui maalla.
Omavaraistaloudessa kauppa ja vaihdanta oli vähäistä. Maaseudulla verot suoritettiin vuosisataiseen tapaan viljana, kaurana, voina tai talina. Vasta 1930-luvulla verot määrättiin maksettavaksi pelkästään rahalla. Torpparit maksoivat vuokransa työllä, palkkoja maksettiin yleisesti viljana. Suurin osa suomalaisista eli kädestä suuhun. Yksi kato tarkoitti vaikeuksia, kaksi katoa katastrofia. Elämä oli niukkaa, mutta oli elettävä vieläkin niukemmin, jotta vähästä säästyisi jotakin pahan päivän varalle. Ja paha päivä tulee, varmuudella.
Suomen väkiluku oli kaksinkertaistunut vuodesta 1800 vuoteen 1850. Samalla tilojen vähimmäiskokoa rajattiin, jolloin talon nuoremmat lapset joutuivat hakemaan elantoaan muualta, käytännössä vuokraviljelijöinä tai päivätyöläisistä. Heistä tuli liikaväestöä. Heitä ei voitu elättää. Vuosina 1815-1875 väestönkasvu oli torppareiden keskuudessa melkein kaksinkertainen ja ”loisten” osalta lähes viisinkertainen talollisiin nähden. Osa liikaväestöstä pakeni Yhdysvaltoihin, kuten sata vuotta myöhemmin Ruotsiin.
Rahaa käytettiin vain pakosta. Vuonna 1865 Suomessa oli 63 000 torppaa, joiden sadat tuhannet asukit tarvitsivat rahaa lähinnä suolaan, sokeriin, kankaisiin ja metallitavaraan. Rahatalouteen vähäväkiset taivutti viimeistään uusi villitys – kahvi.
Jo 1840-luvulla sanomalehdissä paheksuttiin nimenomaan naisväen ”juoma-himoa”, kun ”juovat kaikki rahansa kahviin”. Kahvin synti oli vaarallisempi kuin juoppous, koska se katsottiin ”akkojen” paheeksi, ja naiset tietenkin miehiä kyvyttömämmiksi rationaaliseen ajatteluun ja impulssikontrolliin. Ennen kaikkea kahvi oli vahingoksi vaihtotaseelle. Viina sentään oli kotipolttoista, mutta kahvi kallista tuontitavaraa. 1860-luvun nälkävuosina moraalinen hysteria kävi ylikierroksilla: kahvi oli juuri se synti, josta kansaa rangaistiin.
Suurista nälkävuosista tuli kansakunnan avainkokemus. Juuri, kun ”kansallistalous” oli saatu perustettua , Aleksanteri II:n johdolla ryhdytty uudenaikaistamaan tuotantoa ja liberalisoimaan kauppaa ja elinkeinoja, korkeammat voimat tuhosivat kaiken. Vuosina 1866-1868 kuoli 150 000 ihmistä, kahdeksan prosenttia maan väestöstä.
Senaatin valtiovaraintoimikunnan päällikön J.V. Snellmanin periaatteellinen haluttomuus katastrofiapuun ja kireä rahapolitiikka eivät tilannetta auttaneet. Keskellä kriisiä hän halusi järkähtämättä tehdä selväksi, että kansan ei pitänyt odottaa kruunulta apua: ”Sitä on kehotettava omiin ponnisteluihin, tekemään enemmän työtä, hoitamaan talouttaan viisaammin, säästämään enemmän.” Jumalaa pelkäävä kansa epäilemättä alistui senaattorin tylyn tuomioon: ”On kovaa sanoa tämä, mutta totta se on:  nuo monet huonot vuodet ovat suureksi osaksi rahvaan omaa syytä... Juuri rahvas ostaa suuria määriä ulkomaisia kankaita, liinoja, kahvia, sokeria, tupakkaa ym.”
Siis kahvia.
* * *
Suomessa kansa on ollut pankkeja, mutta pankit eivät kansaa varten. 1970-luvun kultapossukerholaisena ymmärsin, että velvollisuuteni oli kerätä pennejä Postipankin tarpeisiin. Sen sijaan pankilla ei ollut velvollisuutta myöntää edes asuntoluottoa, kuten vanhemmat ihmiset muistavat. Lainaa mentiin anomaan pyhäpuku päällä, kauhusta hikoillen. Onnekkaimmilla oli ”tuttu pankinjohtaja”.
Suomalaiset ovat viime vuosikymmeniin saakka rahoittaneet toiveensa vain säästämällä, säästeliäisyydellä. Sohvakalustot ja tietosanakirjasarjat hankittiin osamaksulla. Kalle Anttila on ollut merkittävämpi kuluttamisen luotottaja kuin Yhdyspankki.
”Hartiapankki” ei ole metafora, vaan tosi kuvaus sotienjälkeisestä asuntorahoituksesta. Ainoa tapa, jolla työläinen voi toteuttaa haaveensa omasta kodista, on lyöttäytyä talkoisiin, jossa naapurit rakentavat talot ilmaiseksi toinen toisilleen. Rahaa ei liiku. Näin kirvesmies-isänikin sai omalla vuorollaan vuonna 1956 täsmälleen samanlaisen rintamamiestalon kuin muut Metsäliiton työläiset Metsäkadulle.
1990-luvulle saakka suomalainen kapitalismi muistuttaa enemmän aasialaista kuin angloamerikkalaista järjestelmää. Rahoitetaan tuotantoa, eikä kulutusta. Valtio ohjaa teollistumista ja tuontia. Kaikki uhrataan vientimenestykselle. SYP ja KOP olivat kuin korealaiset jättiläisyritykset, chaebolit, jotka hallitsivat leireissään kaikkien alojen merkittävimpiä yhtiöitä. Toiminta perustuu henkilösuhteisiin, luottamukseen ja hierarkiaan eikä amerikkalaiseen sopimusjuridiikkaan. Siitä seuraa korruptiota, vallan väärinkäyttöä ja jähmeä, muodollisen konservatiivinen liiketoiminnan kulttuuri. Kansalaiset hyväksyvät sen, että demokratia on rajattua, koska elintaso nousee. Politiikka on paternaalista, samoin työnantajien suhde työntekijöihin – työsuhde on elinikäinen.
Raha ei liikkunut. Lainaa ei saanut. Varallisuutta ei ollut. Jokainen yli 60-vuotias on syntynyt köyhään Suomeen. Heitä on puolitoista miljoonaa, ja he äänestävät vaaleissa. Se maailmankuva, maan kuva, hallitsee suomalaista politiikkaa. Köyhyyden haamu.

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg toisti saman moraalisen opetuksen 1990-luvun lamasta kuin mikä oli kaivertunut kansakunnan mieleen nälkävuosista. Lama oli seuraus ”kulutusjuhlasta”, kollektiivinen rangaistus ja ”rahvaan omaa syytä”. Kahvin syntiä Kullberg ei sentään maininnut. Pankit, jotka vihdoin olivat saaneet luotottaa vapaasti, kaatuivat heti kuin keilat. Valuuttalainaa ottaneet joutuivat vararikkoon, monet henkilökohtaiseen velkavankeuteen vuosikausiksi. Tuhansia ihmisiä pidettiin häpeäpaalussa, muistuttamassa koko kansaa siitä, että velkaantunut ei todellakaan voi olla vapaa.  

(...)

Granta 6 (Otava) ilmestyi maaliskuun alussa. Saatavana kirjastoista ja kirjakaupoista. 

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Yksin Uusimaa tarvitsee 20 miljoonaa

Eduskuntapuhe 23.9 III lisätalousarvion lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies
Kun toista lisätalousarviota käsiteltiin täällä eduskunnassa alkukesästä, tiedettiin, että työllisyysmäärärahat ovat loppuneet. Sen tunnustivat kaikki puolueet.  Sosialidemokraatit ja koko oppositio vaati lisää panoksia kasvavan työttömyyden torjuntaan. 
Hallitus jätti tieten tahtoen määrärahat myöntämättä, joten työllistäminen pysähtyi kuin seinään. 
Esimerkiksi Uudellamaalla työlistämistoimet jouduttiin lopettamaan ensimmäinen heinäkuuta. Nyt siis lähes kolmeen kuukauteen ei ole voitu tehdä yhtä ainoatakaan startti- ja palkkatukipäätöstä muiden kuin lakisääteisten velvoitetyöllistettyjen osalta. Normaalisti aktiivitoimet aloittaa 1300 työtöntä kuukaudessa, nyt määrä on pudonnut kolmeensataan. Vähennystä on 70 prosenttia samaan aikaan, kun työttömyys on kuluvan vuoden aikana kasvanut lähes 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Starttirahoja myönnettiin viime vuonna 2700, kesäkuun loppuun mennessä päästiin jo lukuun 2200 – kunnes kaikki siis pysähtyi kuin seinään. 
Viime vuonna oli 6000 alkavaa palkkatukea, tästä määrästä kaksi kolmannesta täytyyi jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana – kunnes kaikki pysähtyi kuin seinään.
Nämä luvut ovat yksin Uudeltamaalta. Uudenmaan työttömyys ylittää 100 000 haamurajan tuota pikaa. Tämä siis alueella, jonka pitäisi olla Suomen talouden veturi. No, raideliikenne harvenee hallituksen toimesta muutenkin. Tilanne on yhtä hälyttävä ympäri Suomen, erityisesti Turun ja Tampereen seuduilla. 
Työministeri Jari Lindström on  jättänyt Suomen työttömät heitteille. 

Arvoisa puhemies,
Jos toinen lisäbudjetti oli lapsus, tämä kolmas lisäbudjetti on loukkaus. 
Esitetty noin 20 miljoonan euron lisämääräraha työllistämistoimiin on täysin riittämätön. Tuo 20 miljoonaa tarvitaan yksin Uudellemaalle.
Siksi esitämme työllistämisvaroihin 70 miljoonan euron lisäystä, jotta edes olemassaoleva tarve saadaan katetuksi ja ihmisiä autettua työelämään kiinni. Koska hallitus jo toisen kerran kieltäytyy näkemästä työttömien tarpeita, on pakko päätellä, että heitteillejättö on harkittua ja tarkoituksellistä. 
Ensi vuonna Suomen työttömyys ylittää jo 10 prosenttia. Historiallinen tilasto edellisen laman ajalta kertoo, miten vaarallinen tilanne on edessä. Kun loppuvuonna 1991 työttömyys ylitti 10 prosenttia, se palasi yksinumeroiseksi vasta kesällä 1999 – siis vasta seitsemän ja puolen vuoden jälkeen, ennenäkemättömän Nokia-vetoisen talouskasvunkin keskellä. Työttömyys kasvaa nopeasti ja laskee äärimmäisen hitaasti. 
On käsittämätöntä, että hallitus aikoo leikata ensi vuonnakin työllisyysmäärärahoja 50 miljoonalla.
Koska hallitusta ei työllistäminen kiinnosta, sosiaalidemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan tehokkaita toimia työllistämiseen, niin että ihmiset voivat siirtyä työstä työhön. 

Arvoisa puhemies,
Hallitus osoitti eilen välikysymyskeskustelussa, miten väheksyen se suhtautuu koulutukseen. Edustaja Puumala sanoi, että opettajat ansaitsevat punaisen maton – sen sijaan halitus näyttää opettajille punaista korttia.
Hallitus on varautumassa voimakkaasti lisääntyvään maahanmuuttoon. Mutta se, miten maahanmuuttajat saadaan kotoutettua Suomeen ja suomalaiseen työelämään, on ratkaiseva kysymys, suorastaan kohtalonkysymys tulevaisuuden Suomessa. Esimerkiksi ministeri Lindströmin eilinen vastaus täällä salissa osoitti alastomasti, että hallitus alkaa vasta hiljalleen suunnitella kotoutuksen toimenpiteitä. 
Jos hallitus ei vielä tähän lisäbudjettiin mennessä herännyt tehokkaaseen  kotoutukseen, kielikoulutukseen, työhönohjaukseen, niin ottakaa oppia niistä maista, joissa on osattu hyödyntää monikulttuurisuutta. 
Esikuva löytyy niinkin läheltä kuin Ruotsista, jossa on monta sataa tuhatta maahanmuuttajaa mutta silti kuusi prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste kuin meillä. 
Esittäkää tänä syksynä perusteellinen ohjelma, jolla turvapaikan saaneet saavat myös turvallisen työn ja voivat olla mukana rakentamassa Suomelle parempaa tulevaisuutta.    



Tunnisteet

10 kirjaa rahasta (3) 1989 (1) 1990-luvun lama (1) 2009 (1) 2010 (1) 70-luvun tv-sarjat (1) A-Studio (1) Aalto-Setälä Pauli (1) Aamulehti (3) ABS (2) Adiga Aravind (2) Aho Esko (8) Ahtisaari Martti (1) Airisto Lenita (2) Ajankohtainen kakkonen (1) Ajankohtaisen kakkosen homoilta (2) Akerlof George A. (1) Aktia (1) Al Qaida (1) Ala-Nissilä Olavi (1) alaluokan synty (1) Alanko-Kahiluoto Outi (1) Aleksanteri II (1) alijäämä (1) Alkio Mikko (1) Allen Woody (1) Allianssi (1) Alma (1) Ambea (1) Amma Äiti (1) ampuma-aselaki (1) ANC (1) Ankersmit Frank (1) Ankka Aku (3) Antonova Irina (1) Apple (1) Apunen Matti (4) arabikevät (1) Areva (1) Arhinmäki Paavo (1) Arla (1) Arola Heikki (1) Arvonen Jori (1) arvonlisävero (1) arvopaperistaminen (1) aseiden säilytys (1) Asser et Turnbull (1) asset-secured bond (1) Asuntolaina (1) Atlantic Monthly (1) Atria (1) Atta Muhammed (1) Attendo (1) Augustus International (1) austerity (4) Baby Friendly Hospital (1) Backman Jouni (1) Balzac Honoré de (2) Bank of America (1) Barnier Michel (1) Barroso José Manuel (1) BC Nokia (1) Becker Gary (2) Berliinin muurin murtuminen (1) Berliln Isaiah (1) Berlusconi Silvio (1) Bernadotte Estelle (1) Bernanke Ben (1) Berner Anne (1) Bharat Krishna (1) biodiesel (2) Bitterlich Joachim (1) Blanchard Olivier (2) Bono (2) Borg Anders (1) Bratislava (1) Breivik Anders Behring (2) Brown Gordon (2) Brown James (1) Bryssel (1) Buddenbrookit (1) bullshit (1) Bunga Bunga (1) Burlesconi Silvio (1) Bush George W. (1) Cameron David (1) Carema (1) Cassidy John (1) Christensen Lars (1) Churchill Winston (2) Chydenius Anders (1) Chydenius Antti (1) Citigroup (1) Claes Willy (1) Clinton Bill (1) Coca Colan lisäaineet (1) Crybabies (1) Darling Alistair (1) Darwin Charles (2) Davos (1) De Grauwe Paul (2) deflaatio (2) Defoe Daniel (1) DeLillo Don (1) DeLong Brad (1) Delors Jacques (1) demokratia (1) Demos (1) Diktonius Elmer (1) Dinkespiel Ulf (2) doping (1) Dostojevski Fjodor (1) downshifting (1) Draghi Mario (2) ECB (1) EDP (1) eduskunta (5) eduskuntavaalit (2) Egypti (1) Einstein A-Go-Go (1) Einstein Albert (1) EK (2) Ekenäs BB (1) EKP (7) Elinkeinoelämän keskusliitto (2) Elinkeinoelämän valtuuskunta (1) Elonen Piia (1) elvytys (2) eläkeikä (2) eläkeiän yläraja (1) eläkeuudistus (2) Emu (5) ennusteet (1) EPP (1) Erhard Ludvig (1) Erkko Aatos (2) Ersboll Niels (1) ERVV (2) ESM (1) Espanja (3) Etelä-Afrikka (1) Etla (2) EU (8) EU-jäsenyys (1) EU-jäsenyysneuvottelut (2) EU-komissio (12) EU-maatalouspolitiikka (1) EU-vaalit (1) Euraasian liitto (1) euroalue (3) eurobondit (2) eurokriisi (16) Euroopan investointipankki (2) Euroopan keskuspankki (7) Euroopan parlamentti (3) Eurooppa (1) Eurostat (1) Eurovaalit 2014 (1) EVA (1) EVL (1) EVM (1) Facebook (1) Fadayel Eveline (1) Fallows James (1) Fama Eugene (1) Fassbinder R.W. (1) Fennovoima (2) Financial Times (2) Finanssialan keskusliitto (1) finanssijärjestelmä (2) finanssikriisi (8) Fortum (2) Forum 24 (1) Forum24 (1) Foucault Michel (1) Friedman Milton (5) Fukushima (1) fundamentalismi (1) Gad Marius (1) Galbraith J.K. (1) Galilei Galileo (1) globalisaatio (1) gogo (1) Gogol Nikolai (1) Goldman Sachs (3) Google (1) Graeber David (1) Graham Phil (1) Grahn-Laasonen Sanni (1) Great depression (1) Greenspan Alan (3) Haanpää Pentti (1) Haaparanta Pertti (2) Haavikko Paavo (1) Haavisto (1) Haavisto Heikki (4) Haavisto Pekka (3) Habermas Jürgen (1) Haikala Eino (1) Haiti (1) Hakkarainen Teuvo (3) Hakola Juha (1) Halla-aho Jussi (3) hallintarekisteri (1) hallintarekisteri  Harmaa talous (1) hallitus (1) halloween (1) Halme Tony (3) Halonen Tarja (8) Hamlet (1) Hanhi Hannu (2) Hardin Garrett (1) Harju Ilkka (1) Harle VIlho (2) Hautala Heidi (4) Hayek Friedrich (1) Hazard Kaarina (2) Heinäluoma Eero (5) Heiskala Risto (2) Hellman Heikki (1) helluntaiseurakunta (1) Helsingin Sanomat (3) Helsingin Kaupunginkirjasto (1) Helsingin Sanomat (13) Helsinki Seagulls (1) henkirikokset (1) Henkirikostilasto (1) Herlin Antti (1) Herlin Ilkka (1) Herlin Niklas (1) Herlin Pekka (1) Hernesaari (1) Herodotos (1) Hietanen Risto (1) hiihto (1) Hiihtoliitto (1) Hiilamo Heikki (1) Himanen Pekka (4) Hirschman Albert O. (1) Hirvonen Markku (1) Hitler Adolf (1) HK Scan (1) Holappa Lauri (1) Holland Heidi (1) Hollande François (1) Holmberg Kalle (1) Holmström Bengt (1) Holvas Jakke (1) Honka Matti (1) Honkapohja Seppo (1) HS raati (1) Hu Jintao (1) Hufvudstadsbladet (2) HUS (1) Hyvinkää (2) HYY (1) Häkämies Jyri (3) Hämäläinen Unto (1) Härmälä Esa (2) Ihalainen Lauri (1) IK Kapital (1) ikärasismi (1) Ilaskivi Raimo (1) ilmastonmuutos (3) Image (1) IMF (8) Indignados (1) Indonesia (1) investointipankit (1) iPad (1) Irlanti (4) ironia (1) irtokarkki (1) ISMA (1) Italia (2) Itsemurhat (2) itsenäisyyspäivä (1) Itä-Häme (4) Itä-Suomen yliopisto (1) Jaakonsaari Liisa (1) Jackson Hole (1) Jackson Michael (1) Janne Kuutio (1) Japani (1) Jeskanen-Sundström Heli (1) Ji Yuemei (1) Joenpelto Eeva (1) johdannaiset (1) Jokela (1) Joku Anneli (1) Jotuni Maria (1) joulu (1) Joulupukki (2) JSN (1) julkinen sektori (1) Julkisen Sanan Neuvostoliitto (2) Jumala (1) Juncker Jean-Claude (3) Jungner Mikael (3) Jusula Jukka (1) Jyväskylän yliopisto (1) Järvi Antti (1) Jätevesiasetus (1) jääkiekko (1) Jäätteenmäki Anneli (1) K-kauppa (1) Kaarenoja Vappu (1) Kahneman Daniel (1) Kailajärvi Hannu (1) Kakkonen Kyösti (2) kalapuikot (1) Kaleva (1) Kalli Timo (2) Kallis Bjarne (2) Kalpala Asmo (1) Kaltiokumpu Oiva (1) Kambodzha (1) Kanaria (1) Kanerva Ilkka (4) Kangas Olli (1) Kangasharju Aki (1) kansalaisuus (1) kansallispuistot (1) kapitalisaatiosopimus (1) kapitalismi (3) Karhinen Reijo (1) Karjalainen Ahti (1) Kaskeala Juhani Tuomioja Erkki (1) Katainen Jyrki (21) Kauhajoki (1) Kauppakorkeakoulu (2) Keaton Buster (1) Kehittyvien Maakuntien Suomi (2) kehitysapu (2) Keinoelämän keskusliitto (1) Kekkonen Urho (3) Kela (2) kello (1) kerjääminen (1) Keskuskauppakamari (1) keskuspankki (1) keskusrikospoliisi (1) keskusta (2) keskustanuoret (1) Keskustapuolue (5) kestävyysvaje (1) Keynes J.M. (3) Kianto Ilmari (1) Kiasma (1) Kiljunen Kimmo (1) kilpailukyky (1) Kimanen Seppo (1) King Mervyn (1) Kinkel Klaus (2) kirjasto (1) Kirkko (1) kirkosta eroaminen (2) Kiviniemi Mari (5) Klimenko Viktor (1) Klondyke (1) Kobe (1) Kohl Helmut (2) Koijärvi (1) Koivisto Mauno (2) Kokkola (1) kokonaiskysyntä (1) kokoomuksen nuorten liitto (1) Kokoomus (11) Koljatti (1) kolmikanta (1) Kone (1) Kontio Kari (2) Korhonen Jarmo (1) koripallo (1) korkeakoulut (1) Korkman Sixten (4) Korpi Rauno (1) Kortelainen Anna (2) Kosken Kanava (2) Kouri Pentti (1) Kreikka (13) Kreml (1) Krim (1) Krugman Paul (3) Kuhn Thomas (1) Kullberg Rolf (1) kulta (1) Kuntien eläkevakuutus (1) Kuvaja Sari (1) Kylliäinen Antti (1) käsitehistoria (1) käsittämättömät lyhenteet (1) Laakkonen Yrjö (1) lama (2) Lama Dalai (1) Lamassoure Alain (1) Lapin Kansa (6) lapsilisät (1) Latvia (1) Lehman Brothers (4) Lehman sisters (1) lehmä (1) Lehtinen Lasse (1) Lehtomäki Paula (1) Leigh Daniel (1) leikkaukset (1) leikkaus (1) Lepakko (1) leppoistaminen (1) leverage (1) LFA (1) liberalismi (1) Liikanen Erkki (12) Lillehammerin olympialaiset (1) Lillqvist Katariina (1) Linden Suvi (1) Linna Väinö (1) Lintilä Mika (1) Lipponen Paavo (5) London School of Economics (2) Long Term Capital Management (1) Louekoski Matti (1) Lucas Robert (1) lukeminen (1) Lukuviikko (1) Luoton loppu (1) luottoluokittajat (1) Luxemburg (1) Lähde Jussi (1) Länsi-Uusimaa (1) Maahanmuutto (3) maailmanmestaruus (1) maanjäristys (1) Maaseudun tulevaisuus (1) maatalouspolitiikka (1) Madoff Bernie (2) Mallander J.O. (1) Malthus Joseph (1) Mandela Nelson (2) Mann Thomas (2) Mannerheim (1) markkinat (2) markkinayhteiskunta (3) Martta (1) Martti (1) Marx Karl (1) Maskun kalustetalo (1) Mbeki Thabo (1) MedOne (1) Mehiläinen (1) Mendel Grigori (1) Meri Veijo (1) Merkel Angela (2) Mermaid (1) Merrill Lynch (1) Metalliliitto (2) metsästys (1) Miami Heat (1) Mickelsson Max (1) Mikkkeli (1) minimipalkkas (1) Minna Ruckenstein (1) Minsky Hyman (1) Mitro Isä (1) Mokka Roope (1) Monti Mario (1) moral hazard (1) Mosambik (1) MTK (1) Mubarak Hosni (1) Mussolini Benito (1) Müller Heiner (1) Myllylä Mika (1) Münchau Wolfgang (1) Münchhausen paroni (1) Myyrmanni (1) Mäkinen Kari (1) Männistö Lasse (1) Naxos (1) Neste OIl (2) Neuvonen Aleksi (1) Neuvostoliitto (3) New Yorker (3) Newsweek (1) Niinistö Sauli (5) Niniistö Sauli (1) Njassa (1) Noitaympyrä (1) Nokelainen Petteri (1) Nokia (3) Norberg Johan (1) Nordea (7) normitalkoot (1) Nova (1) Nowotny Ewald (1) Nummisuutarit (1) nuorisotyöttömyys (1) Nuorkansallinen vapaussäätiö (1) Nykyri Ilona (1) näkymätön käsi (1) Näkymätön Mies (1) Obama Barack (1) Occupy Wall Street (1) Oddson David (1) OECD (1) Oikeusministeriö (1) oikeustoimikelpoisuus (1) Oinonen Pentti (1) Okko Paavo (1) OKM (1) Olkiluoto 3 (1) Onninen Suvi (2) OP-Pohjola (1) Oreck Bruce (1) Orivesi (1) Otava (1) Outokumpu (1) Paasikivi Juho Kusti (1) pakolaisuus (1) Palme Olof (1) palmuöljy (2) Palonen Kari (1) Pangalos Theodoros (1) pankkivero (1) Papandreou George (2) parlamentarismi (1) parlement (1) Pasanen Tauno (1) Patomäki Heikki (1) Paul Krugman (1) Paulson Hank (1) Pekka (1) Pekkala Ahti (1) Pekkarinen Jukka (3) Pekkarinen Mauri (3) Pelle Miljoona (1) Peltomäki Jukka (1) Pentikäinen Mikael (1) Penttilä Risto E.J. (1) Perheyritysten liitto (1) perintövero (1) Persson Göran (1) Pertti Haaparanta (1) peruskoulu (2) Perussuomalaiset (10) perustulo (1) perustuslaki (1) Pesonen Janne (1) Peston Robert (1) Pietikäinen Sirpa (1) Pietinen Kimmo (1) Piga Gustavo (1) Pihlström Antti (1) piispat (1) Pikkarainen Pentti (1) Pinochet Augusto (1) Plötz Alfred (1) Polanyi Karl (5) poliisi (1) politiikka (1) politrukki (1) Pori (1) Portugali (3) presidentinvaalit 2012 (1) presidentti (2) Prodi Romano (1) protesti (1) provokaatio (1) Puerto de la Cruz (1) Pula-aika (1) Pulliainen Erkki (1) Puntarpää (1) Putin Vladimir (3) Putkonen Matti (3) Puu Anna (1) Puustjärvi Anna (1) pyramidi (2) Pyykkö Mirja (1) Pyörälä Mika (1) Päihdet-Häme (1) pääministeri (2) pääomavero (1) pörssi (2) QE (4) Radio City (1) Radio Suomi (1) Raeste Juha-Pekka (1) raha (2) rahaliitto (1) Rahan kulttuuri (1) rahapolitiikka (1) Rahkonen Keijo (1) rahoitus (2) rahoitusmarkkinavero (1) Rajan Raghuram (1) rakenneuudistus (1) rasaismi (1) Ratsia (1) Ratzel Friedrich (1) RBS (1) Reagan Ronald (1) Reding Viviane (1) Rehn Olli (14) Rehula Juha (2) Reinhardt Carmen (1) Relander Jukka (2) Retuperän WBK (1) Reunanen Esa (1) Riihilahti Aki (1) Rinne Antti (1) Rogoff Kenneth (1) Rojola Lea (1) Romania (1) Roos JP (3) Round Robin (1) Ruokonen Pertti (1) Ruotsi (1) rusinapulla (1) ruuan alv (1) Ruutu Tuomo (1) Rämö Aurora (1) Räsänen Jari (1) Räsänen Päivi (2) S-ryhmä (1) S&D (1) Saarikoski Pentti (1) Saarikoski Saska (2) Saarinen Esa (1) Saga (1) Sairaanhoitaja Sari (1) SAK (3) Saksa (1) Salama Hannu (1) Salmela-Järvinen Martta (1) Salo (1) Salo Petri (1) Salo Sinikka (1) Salolainen Pertti (2) Salon Seudun Sanomat (5) Salonen Ahti M. (1) Sampo (3) San Antonio Spurs (1) Sanoma Oy (2) Sarasvuo Jari (3) Sasi Kimmo (2) Satakunnan Kansa (5) Satuli Antti (2) Sauli Mikko (1) Sauri Pekka (1) Savon Sanomat (1) Schiller Karl (1) Scholes Myron Kuparinen Susanna (1) Schulz Martin (1) SDP (13) Sehr Schnell (1) seksi (1) seniokratia (1) Shakespeare William (1) Sichuan (1) sienestys (1) Simon John (1) Sinnemäki Anni (2) Siola Anna (1) Sipilä Juha (4) Smith Adam (2) SMP (1) Snellman J.V. (2) Soini Timo (18) Soininvaara Osmo (1) Solidium (1) SONK (1) Soros George (2) Sovala Markus (1) Spotify (1) SSS (1) Standard's & Poor (1) Stanley O´Neal (1) Stern Nicholas (1) Stiglitz Joseph (1) STM (1) Stoltenberg Jens (2) Stoppard Tom (1) strategia (1) strutsi (1) Stubb Alexander (11) Sukari Toivo (2) Sulkunen Sari (1) Summers Lawrence (2) Sundbäck Veli (3) Suomen Kirjastoseura (1) Suomen Kuvalehti (1) Suomen Kuvalehti Saarikoski Saska (1) Suomen pankki (7) Suomen RH-yhtiöt (1) Suomen Tietotoimisto (1) Suomen Yrittäjät (1) Suomenlinna (1) Suomi (2) Suomi-Soffa (1) Superman (1) Surowiecki James (1) surrealismi (1) Suupohjan Osuuspankki (1) Suuri kiristys (5) Suuri lama (1) suurtyöttömyys (1) Sveitsi (1) synnytysosasto (1) Syrjälä Hanna (1) syrjäytyminen (1) Sähkönkulutus (1) sääntely (1) säästäminen (1) Söderblom Erik (1) Söderman Jacob (1) Taalasmaa Seppo (1) taantuma (2) Taipaleenmäki Marika (1) Taleb Nassim Nicholas (1) talous (3) Talouselämä (6) talouskriisi (1) talouskuri (1) talouspolitiikka (1) taloustiede (1) Tammisaari (1) Tapiola (1) tasa-arvo (3) teknologia (1) TEM (1) Tenavat (1) Tennilä Esko-Juhani (1) Teresa Äiti (1) Tervo Jari (1) Tett Gillian (1) Teuva (1) Thaler Richard (1) Thatcher Margaret (2) The Economist (1) Tilastokeskus (2) Timo Kallinen (1) TINA (1) TLTRO (1) Toivanen-Koivisto Maarit (1) Torpan Pojat (1) Townsend Joseph (1) Tragedy of the Commons (1) tranche (1) Trichet Jean-Claude (1) Triton (1) Troikka (1) Troyan Carlo (1) Tsakalotos Euklides (1) Tsipras Alexis (1) tsunami (2) Tunisia (1) Tuomioja Erkki (6) tuottavuus (1) Turhapuro Uuno (1) Turhuuksien rovio (1) Turkka Jouko (2) Turkki Teppo (1) Turun kauppakorkeakoulu (1) Turun NMKY (1) Turun Sanomat (1) Turunen Taisto (2) Tutu Desmond (1) TVO (1) tyhmyys (1) työttömyys (3) tähtisadetikku (1) Uimonen Risto (3) Ukkola Tuulikki (1) Ukraina (1) ulkoisvaikutus (1) Urho Ulla-Marja (1) Urpilainen Jutta (8) Uschanov Tommi (1) Utöya (1) uusi vuosi (1) Uusipaavalniemi Markku (1) uusiutuva energia (1) uusliberalismi (1) vaalirahoitus (2) Vakaus- ja kasvusopimus (1) Val(t)io (1) Valio (1) Valkoinen tiikeri (1) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (1) valtiontalous (1) valtionvelka (5) valtiovarainministeriö (4) van Duyn Aline (1) Vanhanen Matti (12) Vapaavuori Jan (1) Varma (1) Vartiainen Juhana (4) Vartiosaari (1) Vasemmistoliitto (1) vasemmistonuoret (1) Vasikkasaari (1) velka (1) velkaantuminen (1) velkapopulismi (1) Venäjä (1) veronkierto (3) veroparatiisi (3) veropohja (2) Verotus (1) verovähennys (1) Viheriälaakso J.V. (1) vihreät (3) Viinanen Iiro (5) Vilkuna Pekka (1) Vimärirotta (1) Virén Lasse (1) Virkkunen Henna (1) Virkkunen Janne (1) Virolainen Johannes (2) Virolainen Kyllikki (1) Virtanen Pertti (1) Vistbacka Raimo (1) vivutus (1) VM (1) von Plötz Hans (1) voodoo (1) Välijärvi Jouni (1) Väyrynen Paavo (2) Väätäinen Juha (1) Wahlroos Björn (13) Walhbeck Ville (2) Wall Street (1) Wallin Stefan (2) Ware Marilyn (1) Wettenhovi-Aspa Sigurd (1) Whately Richard (1) Wibble Anne (2) Wikileaks (1) Wikipedia (1) Williamson David (1) WinCapita (2) Wolfe Tom (1) WSOY (1) Yale (1) Ydinvoima (4) Yhdysvallat (1) Yhdysvaltain lähetystö (2) yhteisvastuu (2) yhteisövero (1) Ykkösaamu (1) Yle (1) yleinen asevelvollisuus (1) yleislakko (1) Yleisradio (3) yliopisto (1) Ylioppilaslehti (3) Ylönen Matti (1) ympäristöministeriö (1) Yrjö-Koskinen (1) YYA (1) Zizek Slavoj (1) Zyskowicz Ben (3) Älä ruoki lamaa (1) ärräpussi (1) Äänekosken Huima (1) Äänekoski (2) Äärimmäistyvyys (1)