Jos rahalaitos laittaisi liikkeelle rahaston yhtä hämärillä tiedoilla kuin
EU-komissio eilen, se ei läpäisisi Suomen finanssivalvontaa.
Sanotaan se vielä kerran.
EU ei ole laittamassa uutta rahaa
uuteen rahastoon.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julkisti eilen korskeasti
nimetyn ”Eurooppalaisen strategisten investointien rahastonsa” (EFSI, European
Fund for Strategic Investment).
Hän ylvästeli puheessaan Euroopan parlamentille, että ”joulu
on tullut etuajassa”. Jos tässä on joulupukin koko anti, eurooppalaiset kodit
viettävät Kristuksen syntymäjuhlaa valottomasti ja vaisusti, vanhoihin
säilykkeisiin turvautuen.
Varsin pikku joulu.
Juncker on löytänyt kahdeksan miljardia euroa löysää rahaa
EU-budjetista, joka voidaan nyt varata vakuudeksi Euroopan investointipankin (EIP)
lainanottoon.
Juncker ilmoitti, että noilla kahdeksalla miljardilla
saadaan 16 miljardin vakuus. Miten summa tuplautuu? Löytyykö EU-budjetista
toiset kahdeksan miljardia, vai onko EU:lla jokin menettely, jolla jo vakuus
vivutetaan kaksinkertaiseksi? Juncker ei kertonut.
Kun summaan lisätään EIP:n holveista yllättäen löytyvät
viisi miljardia, kasassa on laskennalliset 21 miljardia, jolla investointipankki voi kerätä
markkinoilta 63 miljardia euroa jaettavaksi eteenpäin. Vivutuskerroin: kolme.
Loput 252 miljardia euroa – siis neljä viidesosaa – pitäisi
löytymän yksityissijoittajilta. Oikeaa rahaa. Sitä epäilee moni, esimerkiksi BBC:n arvostettu taloustoimittaja Robert Peston.
Valtiovarainministeriön Markus Sovala tiivisti
hankkeen hyvin tämän aamun Helsingin Sanomissa: se on ”komission märkä uni”.
Kuten eilen ounastelin, ”rahasto” ei toimi, elleivät
EU-jäsenmaat talikoi siihen omaa rahaa. Sovala toki ihmetteli, miksi Suomi
haluaisi kierrättää omat elvytyshankkeensa Brysselin kautta, jos tarvittaessa
valtio saa lisävelkaa halvalla.
No minäpä kerron.