tag:blogger.com,1999:blog-22687073987083352392024-03-14T19:56:22.964+02:00TIMO HARAKKAKansanedustaja Uudeltamaalta (sd.) Toimittaja, talouskirjailija haastaa markkinauskovaiset ja valtiokonservatiivit. Järjen ja lähimmäisyyden puolesta. Tasa-arvoinen talous - Equal Economy.Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.comBlogger214125tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-21749521539696439722016-08-03T13:36:00.002+03:002016-08-03T22:44:49.002+03:00Hamlet Helsinginkadulla - Jouko Turkan muistolle<style>
<!--
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-ansi-language:FI;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
</style>
-->
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">
<span lang="FI"></span><span lang="FI"></span><span lang="FI">Jouko Turkka on
kuollut. En ole toipunut tästä uutisesta. Tärkeä opettajani, nerokas taiteilija on poissa. </span>
</div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 1.0cm;">
<span lang="FI">En
ole Suomessa nähnyt <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Hypnoosin</i> (1985)
veroista teatterikokemusta. Harvat kirjat tekevät yhtä syvän vaikutuksen kuin <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Aiheita</i> (1982). Enkä enää saa nauttia
pitkistä, vuosisatojen poliittis-esteettisissä kaarissa polveilevista
monologeista Viidennen linjan askeettisessa, vain kirjoilla ja nyrkkeilysäkillä
kalustetussa isä-poika-kaksiossa. (Eräs näistä yksinpuheluista on tallennettu
kirjaani <i style="mso-bidi-font-style: normal;">S - Markiisi de Salaman vuodet</i>,
1986). </span></div>
<br />
<span lang="FI"><b>Kun
aloitin</b> opinnot Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalla syksyllä 1985, Turkka
oli tullut teatterin päätepisteeseen. Hän pakotti kysymään, mihin teatteria
tarvitaan. Onko se porvariston perinneviihdettä, jossa väliaikatarjoilu on
tärkeämpi kuin näyttämön tapahtumat? Vai voiko sillä olla yhteiskunnallista
merkitystä? </span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Samaan
aikaan Turkka oppilaineen palasi nykyteatterin alkupisteeseen – <i>Hamletiin</i>. Tietenkin teatteri
on vanhempi ja nuorempi kuin Shakespearen noin vuonna 1600 kirjoittama mestariteos,
mutta teatteri joutuu aina palaamaan Hamletiin, ottamaan siihen kantaa, esittämään oman
aikansa ja sukupolven manifestin Hamletin kehyksessä. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Hamlet
sanoi: ”Tanskanmaa on vankila.” Tom Stoppardin postmoderni merkkiteos, <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet </i>(1966),
väittää: ”Hamlet on vankila”. Stoppardin hahmojen tavoin sadat teatteripolvet
ovat harhailleet Hamletin sokkeloissa, pääsemättä koskaan ulos.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Helsinginkadulle,
Kino Helsinkiin, keväällä 1986 valmistuneen esityksen lähtökohtana lienee ollut
Heiner Müllerin <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Hamletinkone</i> (1977).
Päähenkilö, joka ei pysty päättämään, onko kosto oikeutettu vai ei, monistuu
1970-luvun Saksan radikaalin terrorismin vuosina kokonaiseksi kansaksi, joka
empii loputtomiin vallankumouksen ja kulutuskapitalismin välillä, väkivallan ja
tajuntateollisuuden välillä. Samalla Müllerin näytelmä on kuva voimattomasta
vasemmistosta. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">1980-luvun
Suomi oli kuitenkin välttänyt fassbinderiläisen ”terrorin ja kauhun syksyn” ja
sopeutunut sosialidemokraattiseen konsensuselämään. Se näkyi Turkan valitsemassa
avainlauseessa: ”Liika hyvinvointi ja pitkä rauha hautoivat tämän paiseen, joka
puhkeaa sisään päin. Päältä ei näy, mihin ihminen kuoli.” (IV,4). </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">(Turkka
muuten käytti Veijo Meren suomennosta, mikä ei ole ihme. Myöhemmin ymmärsin,
että Turkan kirjallinen tyyli on vahvasti Merta, eikä ollenkaan Salamaa. Turkka
teki kovalla työllä pesäeroa tamperelaiseen esikuvaansa.)</span></div>
<br />
<span lang="FI"><b>Turkan
tulkinnassa</b>, ehkä opetusteatterin tavoitteet, näyttelijöiden ikä ja kokemus
huomioiden, asettuvat vastakkain turmeltunut vanhuus ja viaton nuoruus. Maailma
– hovi – on julma ja epäoikeudenmukainen, Hamlet ja Ofelia sen uhreja,
hämmentyneisyydessään kykenemättömiä vastustamaan järjestelmää, joka lopulta
tuhoaa heidät.</span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Turkka selitti: ”Ofelian
ja Hamletin kohtaus on kaikkein hirvein kohtaus. Kaksi täysin viatonta ihmistä
on pantu teeskentelemään toisilleen ja tuhoamaan toisensa. Jos Jan Palachin
tyttöystävä olisi tullut sanomaan, että älä nyt itseäsi polta!”</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Ongelma
taisi olla, että useimmat näyttelijät olivat vaippaikäisiä Prahan keväänä
1968, eivätkä tienneet, kun on Jan Palach. Ohjaajalla oli vaikeuksia
kommunikoida <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Hamletin</i> teemoja ja
maailmaa oppilaille – ”Ollako vai eikö olla, se tarkoittaa samaa kuin otanko
Pommacia vai rotanmyrkkyä”. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Hyvinvointivaltion
Hamlet lähti toisille urille. ”Runkkaaminen ei ole hullumpi harrastus tämän
jännityksen keskellä”, Turkka ohjeisti nuorta pääosanesittäjää. ”Ei sittenkään.
Runkkaaminen on Andalusialaisesta koirasta, ei se käy.” </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Opin
sinä talvena, mitä on äärimmäisen intensiivinen taiteellinen työ. Inspiraatiota
ei haeta kapakan pöydässä, vaan itsensä tiedostamattomaan, luovaan, tilaan
piiskaamalla. Ehrensvärdintielle, Eiran hienoimman hienostoalueen keskelle,
entiseen Tehtaanpuiston yhteiskouluun, piti joka aamu saapua aamulenkistä
hikisenä. Seuraavaksi päästiin juoksemaan portaita kellarista ullakolle ja takaisin – höykyttihän Rauno Korpikin Tapparan pelaajia Pispalan pitkissä
portaissa. Sitten jumppasalin omintakeiset fyysiset harjoitteet – tekstin
kimppuun päästiin vasta lopuksi, jos ollenkaan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Me
ykköskurssilaiset olimme harjoituksissa lähinnä biomassaa, joka kelpasi
esimerkiksi kävelyalustaksi varsinaisille näyttelijöille. Vasta, kun
kevättalvella siirryttiin Kino Helsinkiin, sain istua katsomossa tekemässä
muistiinpanoja ja jopa tehdä varovaisia ehdotuksia tekstiin.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Helsinginkadun
Hamlet opetti paljon, vaikka ei ollutkaan yhtä omaperäinen kuin Turkan
aikaisemmat opetusteatterin klassikkotyöt, Kiven<i style="mso-bidi-font-style: normal;"> Nummisuutarit</i> ja Goldonin <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kahden
herran palvelija</i>. Puhumattakaan omatekstisistä teatteri-ilotteluista <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Tuhat ja yksi yötä</i> (1983), <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Mällisen metkut</i> (1983) ja <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Puotilaa hengiltä</i> (1982), jotka
täyttivät opetusteatterin illasta toiseen. Turkan johtotähteyttä Suomen
kulttuurielämässä kuvaa, että jokainen oppilastyökin arvioitiin monella
palstalla Helsingin Sanomissa – ja myös Ilta-Sanomissa – ja kaikissa
ensi-illoissa eturivin äänekkäimpänä hohotti valtioneuvos Johannes Virolainen,
jota Kyllikki yritti turhaan hillitä. </span></div>
<br />
<span lang="FI"><b>On
kiusaus </b>ajatella, että Helsinginkadun <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Hamlet</i>
oli samaan tapaan vain kehys ja pohjateksti kuin Stoppardille; että varsinainen
draama tapahtui ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Hamletin</i> kulissien
takana” ja esitettiin televisiossa. </span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Mirja
Pyykön toimittama neliosainen dokumenttisarja (joka huipentui ensi-illan
näyttämiseen suorana lähetyksenä) oli Turkan todellinen näytelmä. Pääosassa
nerokas teatterimies, joka vaikuttaa mielenvikaiselta – vai teeskenteleekö hän
vain? Yleisö seuraa pelonsekaisella hämmennyksellä, tekeekö mies
vallankumouksen, pystyykö hän siihen? Vai jääkö jäljelle vain kasa ruumiita? </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Pitikö
hänen tappaa kuningas, mutta sohaistiinko vahingossa hengiltä vain Gustav
Björkstrand?</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Ajatus
ei ole ollenkaan kaukaa haettu. Turkka korosti johtajakaudellaan, että
onnistuneen teatterin tunnusmerkki on ympäristössä aiheutettu skandaali.
Ohjaajaoppilas Erik Söderblomin pyörtyminen kesken ensi-illan päätyi
Ilta-Sanomien kanteen: kiistaton osoitus erinomaisesta esityksestä. Ollakseen
merkityksellistä, jopa vaarallista, teatterin varsinainen näyttämö oli
julkisuus. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-indent: 18.0pt;">
<span lang="FI">Tämän
opin vei loogiseen päätepisteeseensä Jumalan teatteri Oulussa tammikuussa 1987.
Siinä vaiheessa Turkka oli vaihtanut roolikseen isän haamun, joka vaati
poikiaan kostamaan puolestaan, toteuttamaan sen, mitä hän ei itse saanut aikaan.
Ja sen he totisesti tekivät.</span></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-25627535130476088222016-03-07T03:39:00.002+02:002016-03-07T14:19:01.326+02:00Suomalainen velkahysteria<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "helvetica neue" , "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "helvetica neue" , "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ote<i> Granta -aikauskirjan</i> (Numero 6: Raha) kirjoituksesta, joka jäljittää suomalaisten hysteeristä suhtautumista velkaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
(...)<br />
"Suomi sai oman valuutan 1860, mutta tavallisella
suomalaisella ei ollut sille paljon käyttöä. 80 prosenttia väestöstä sai
elantonsa maa- ja metsätaloudesta, puolet tästä oli talollisia ja torppareita.
Kaupungeissa asui vain kuusi prosenttia maan väestöstä – noin 100 000. Yli 1,6
miljoonaa suomalaista asui maalla.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Omavaraistaloudessa kauppa ja vaihdanta oli vähäistä.
Maaseudulla verot suoritettiin vuosisataiseen tapaan viljana, kaurana, voina
tai talina. Vasta 1930-luvulla verot määrättiin maksettavaksi pelkästään
rahalla. Torpparit maksoivat vuokransa työllä, palkkoja maksettiin yleisesti
viljana. Suurin osa suomalaisista eli kädestä suuhun. Yksi kato tarkoitti
vaikeuksia, kaksi katoa katastrofia. Elämä oli niukkaa, mutta oli elettävä
vieläkin niukemmin, jotta vähästä säästyisi jotakin pahan päivän varalle. Ja
paha päivä tulee, varmuudella.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Suomen väkiluku oli kaksinkertaistunut vuodesta 1800 vuoteen
1850. Samalla tilojen vähimmäiskokoa rajattiin, jolloin talon nuoremmat lapset
joutuivat hakemaan elantoaan muualta, käytännössä vuokraviljelijöinä tai
päivätyöläisistä. Heistä tuli liikaväestöä. Heitä ei voitu elättää. Vuosina
1815-1875 väestönkasvu oli torppareiden keskuudessa melkein kaksinkertainen ja
”loisten” osalta lähes viisinkertainen talollisiin nähden. Osa liikaväestöstä
pakeni Yhdysvaltoihin, kuten sata vuotta myöhemmin Ruotsiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Rahaa käytettiin vain pakosta. Vuonna 1865 Suomessa oli 63
000 torppaa, joiden sadat tuhannet asukit tarvitsivat rahaa lähinnä suolaan,
sokeriin, kankaisiin ja metallitavaraan. Rahatalouteen vähäväkiset taivutti viimeistään
uusi villitys – kahvi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Jo 1840-luvulla sanomalehdissä paheksuttiin nimenomaan
naisväen ”juoma-himoa”, kun ”juovat kaikki rahansa kahviin”. Kahvin synti oli
vaarallisempi kuin juoppous, koska se katsottiin ”akkojen” paheeksi, ja naiset
tietenkin miehiä kyvyttömämmiksi rationaaliseen ajatteluun ja
impulssikontrolliin. Ennen kaikkea kahvi oli vahingoksi vaihtotaseelle. Viina
sentään oli kotipolttoista, mutta kahvi kallista tuontitavaraa. 1860-luvun
nälkävuosina moraalinen hysteria kävi ylikierroksilla: kahvi oli juuri se
synti, josta kansaa rangaistiin. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Suurista nälkävuosista tuli kansakunnan avainkokemus. Juuri,
kun ”kansallistalous” oli saatu perustettua , Aleksanteri II:n johdolla
ryhdytty uudenaikaistamaan tuotantoa ja liberalisoimaan kauppaa ja elinkeinoja,
korkeammat voimat tuhosivat kaiken. Vuosina 1866-1868 kuoli 150 000 ihmistä,
kahdeksan prosenttia maan väestöstä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Senaatin valtiovaraintoimikunnan päällikön J.V. Snellmanin
periaatteellinen haluttomuus katastrofiapuun ja kireä rahapolitiikka eivät
tilannetta auttaneet. Keskellä kriisiä hän halusi järkähtämättä tehdä selväksi,
että kansan ei pitänyt odottaa kruunulta apua: ”Sitä on kehotettava omiin
ponnisteluihin, tekemään enemmän työtä, hoitamaan talouttaan viisaammin,
säästämään enemmän.” Jumalaa pelkäävä kansa epäilemättä alistui senaattorin
tylyn tuomioon: ”On kovaa sanoa tämä, mutta totta se on: nuo monet huonot vuodet ovat suureksi osaksi
rahvaan omaa syytä... Juuri rahvas ostaa suuria määriä ulkomaisia kankaita,
liinoja, kahvia, sokeria, tupakkaa ym.” <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Siis kahvia.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
* * * <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Suomessa kansa on ollut pankkeja, mutta pankit eivät kansaa
varten. 1970-luvun kultapossukerholaisena ymmärsin, että velvollisuuteni oli
kerätä pennejä Postipankin tarpeisiin. Sen sijaan pankilla ei ollut
velvollisuutta myöntää edes asuntoluottoa, kuten vanhemmat ihmiset muistavat.
Lainaa mentiin anomaan pyhäpuku päällä, kauhusta hikoillen. Onnekkaimmilla oli
”tuttu pankinjohtaja”. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Suomalaiset ovat viime vuosikymmeniin saakka rahoittaneet
toiveensa vain säästämällä, säästeliäisyydellä. Sohvakalustot ja
tietosanakirjasarjat hankittiin osamaksulla. Kalle Anttila on ollut merkittävämpi
kuluttamisen luotottaja kuin Yhdyspankki.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
”Hartiapankki” ei ole metafora, vaan tosi kuvaus
sotienjälkeisestä asuntorahoituksesta. Ainoa tapa, jolla työläinen voi
toteuttaa haaveensa omasta kodista, on lyöttäytyä talkoisiin, jossa naapurit
rakentavat talot ilmaiseksi toinen toisilleen. Rahaa ei liiku. Näin
kirvesmies-isänikin sai omalla vuorollaan vuonna 1956 täsmälleen samanlaisen
rintamamiestalon kuin muut Metsäliiton työläiset Metsäkadulle.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
1990-luvulle saakka suomalainen kapitalismi muistuttaa
enemmän aasialaista kuin angloamerikkalaista järjestelmää. Rahoitetaan
tuotantoa, eikä kulutusta. Valtio ohjaa teollistumista ja tuontia. Kaikki
uhrataan vientimenestykselle. SYP ja KOP olivat kuin korealaiset
jättiläisyritykset, <i>chaebolit</i>, jotka
hallitsivat leireissään kaikkien alojen merkittävimpiä yhtiöitä. Toiminta
perustuu henkilösuhteisiin, luottamukseen ja hierarkiaan eikä amerikkalaiseen
sopimusjuridiikkaan. Siitä seuraa korruptiota, vallan väärinkäyttöä ja jähmeä,
muodollisen konservatiivinen liiketoiminnan kulttuuri. Kansalaiset hyväksyvät
sen, että demokratia on rajattua, koska elintaso nousee. Politiikka on
paternaalista, samoin työnantajien suhde työntekijöihin – työsuhde on
elinikäinen.</div>
<div class="MsoNormal">
Raha ei liikkunut. Lainaa ei saanut. Varallisuutta ei ollut.
Jokainen yli 60-vuotias on syntynyt köyhään Suomeen. Heitä on puolitoista miljoonaa,
ja he äänestävät vaaleissa. Se maailmankuva, maan kuva, hallitsee suomalaista
politiikkaa. Köyhyyden haamu.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg toisti saman
moraalisen opetuksen 1990-luvun lamasta kuin mikä oli kaivertunut kansakunnan
mieleen nälkävuosista. Lama oli seuraus ”kulutusjuhlasta”, kollektiivinen
rangaistus ja ”rahvaan omaa syytä”. Kahvin syntiä Kullberg ei sentään maininnut.
Pankit, jotka vihdoin olivat saaneet luotottaa vapaasti, kaatuivat heti kuin
keilat. Valuuttalainaa ottaneet joutuivat vararikkoon, monet henkilökohtaiseen
velkavankeuteen vuosikausiksi. Tuhansia ihmisiä pidettiin häpeäpaalussa,
muistuttamassa koko kansaa siitä, että velkaantunut ei todellakaan voi olla
vapaa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
(...)<br />
<br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><i>Granta 6 (Otava) ilmestyi maaliskuun alussa. Saatavana kirjastoista ja kirjakaupoista. </i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-81875732781009768562015-09-23T16:43:00.000+03:002015-09-23T16:43:09.497+03:00Yksin Uusimaa tarvitsee 20 miljoonaa<div>
Eduskuntapuhe 23.9 III lisätalousarvion lähetekeskustelussa</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Arvoisa puhemies</div>
<div>
Kun toista lisätalousarviota käsiteltiin täällä eduskunnassa alkukesästä, tiedettiin, että työllisyysmäärärahat ovat loppuneet. Sen tunnustivat kaikki puolueet. Sosialidemokraatit ja koko oppositio vaati lisää panoksia kasvavan työttömyyden torjuntaan. </div>
<div>
Hallitus jätti tieten tahtoen määrärahat myöntämättä, joten työllistäminen pysähtyi kuin seinään. </div>
<div>
Esimerkiksi Uudellamaalla työlistämistoimet jouduttiin lopettamaan ensimmäinen heinäkuuta. Nyt siis lähes kolmeen kuukauteen ei ole voitu tehdä yhtä ainoatakaan startti- ja palkkatukipäätöstä muiden kuin lakisääteisten velvoitetyöllistettyjen osalta. Normaalisti aktiivitoimet aloittaa 1300 työtöntä kuukaudessa, nyt määrä on pudonnut kolmeensataan. Vähennystä on 70 prosenttia samaan aikaan, kun työttömyys on kuluvan vuoden aikana kasvanut lähes 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.</div>
<div>
Starttirahoja myönnettiin viime vuonna 2700, kesäkuun loppuun mennessä päästiin jo lukuun 2200 – kunnes kaikki siis pysähtyi kuin seinään. </div>
<div>
Viime vuonna oli 6000 alkavaa palkkatukea, tästä määrästä kaksi kolmannesta täytyyi jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana – kunnes kaikki pysähtyi kuin seinään.</div>
<div>
Nämä luvut ovat yksin Uudeltamaalta. Uudenmaan työttömyys ylittää 100 000 haamurajan tuota pikaa. Tämä siis alueella, jonka pitäisi olla Suomen talouden veturi. No, raideliikenne harvenee hallituksen toimesta muutenkin. Tilanne on yhtä hälyttävä ympäri Suomen, erityisesti Turun ja Tampereen seuduilla. </div>
<div>
Työministeri Jari Lindström on jättänyt Suomen työttömät heitteille. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Arvoisa puhemies,</div>
<div>
Jos toinen lisäbudjetti oli lapsus, tämä kolmas lisäbudjetti on loukkaus. </div>
<div>
Esitetty noin 20 miljoonan euron lisämääräraha työllistämistoimiin on täysin riittämätön. Tuo 20 miljoonaa tarvitaan yksin Uudellemaalle.</div>
<div>
Siksi esitämme työllistämisvaroihin 70 miljoonan euron lisäystä, jotta edes olemassaoleva tarve saadaan katetuksi ja ihmisiä autettua työelämään kiinni. Koska hallitus jo toisen kerran kieltäytyy näkemästä työttömien tarpeita, on pakko päätellä, että heitteillejättö on harkittua ja tarkoituksellistä. </div>
<div>
Ensi vuonna Suomen työttömyys ylittää jo 10 prosenttia. Historiallinen tilasto edellisen laman ajalta kertoo, miten vaarallinen tilanne on edessä. Kun loppuvuonna 1991 työttömyys ylitti 10 prosenttia, se palasi yksinumeroiseksi vasta kesällä 1999 – siis vasta seitsemän ja puolen vuoden jälkeen, ennenäkemättömän Nokia-vetoisen talouskasvunkin keskellä. Työttömyys kasvaa nopeasti ja laskee äärimmäisen hitaasti. </div>
<div>
On käsittämätöntä, että hallitus aikoo leikata ensi vuonnakin työllisyysmäärärahoja 50 miljoonalla.</div>
<div>
Koska hallitusta ei työllistäminen kiinnosta, sosiaalidemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan tehokkaita toimia työllistämiseen, niin että ihmiset voivat siirtyä työstä työhön. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Arvoisa puhemies,</div>
<div>
Hallitus osoitti eilen välikysymyskeskustelussa, miten väheksyen se suhtautuu koulutukseen. Edustaja Puumala sanoi, että opettajat ansaitsevat punaisen maton – sen sijaan halitus näyttää opettajille punaista korttia.</div>
<div>
Hallitus on varautumassa voimakkaasti lisääntyvään maahanmuuttoon. Mutta se, miten maahanmuuttajat saadaan kotoutettua Suomeen ja suomalaiseen työelämään, on ratkaiseva kysymys, suorastaan kohtalonkysymys tulevaisuuden Suomessa. Esimerkiksi ministeri Lindströmin eilinen vastaus täällä salissa osoitti alastomasti, että hallitus alkaa vasta hiljalleen suunnitella kotoutuksen toimenpiteitä. </div>
<div>
Jos hallitus ei vielä tähän lisäbudjettiin mennessä herännyt tehokkaaseen kotoutukseen, kielikoulutukseen, työhönohjaukseen, niin ottakaa oppia niistä maista, joissa on osattu hyödyntää monikulttuurisuutta. </div>
<div>
Esikuva löytyy niinkin läheltä kuin Ruotsista, jossa on monta sataa tuhatta maahanmuuttajaa mutta silti kuusi prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste kuin meillä. </div>
<div>
Esittäkää tänä syksynä perusteellinen ohjelma, jolla turvapaikan saaneet saavat myös turvallisen työn ja voivat olla mukana rakentamassa Suomelle parempaa tulevaisuutta. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-8941099120165071712015-07-18T00:06:00.001+03:002015-07-18T00:06:25.674+03:00Suomen salatut kannat paljastavat hallituksen uhkapelin Grexitillä ja Suomen maineella
<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:Cambria;
mso-fareast-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-ansi-language:FI;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:49.65pt 2.0cm 49.65pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
-->
</style>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"></span><span lang="FI">Tänään vaiteliaisuuspyynnöstä vapautetut hallituksen
kannat viikonlopun eurohuippukokouksen valmistelusta paljastavat, millaista
uhkapeliä hallitus kävi Kreikka-neuvotteluissa. </span>
</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ensin kokoomus taipui perussuomalaisten
jyrkkään linjaan. Sitten perussuomalaiset käänsivät kelkkansa. Se huipentui
torstaina 16.7., kun ulkoministeri Soini oli valmis avaamaan jälleen Kreikan
lainapiikin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Sisäpoliittinen asetelma asetti Suomen
kansainvälisen maineen vaakalaudalle. Suomi oli valmis jopa suosittelemaan
Grexitiä, seurauksista piittaamatta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
</span><div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Lauantai
11.7: Suomi valmistelee Grexitiä</span></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Lauantaina 11.7. hallitus toi eduskunnan
suuren valiokunnan hyväksyttäväksi toimintalinjan, joka poikkesi voimakkaasti
aikaisemmista. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Suomi katsoo, että Kreikan nyt esittämä uudistusohjelma
ei vastaa lainkaan siltä edellytettyä.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Lisäksi, kun otetaan huomioon kansanäänestyksen tulos ja
Kreikan tilanteen vaatimat uudistukset, on selvää, ettei ole olemassa
edellytyksiä kestävälle ohjelmalle, ja siihen tarvittavalle omistajuudelle eikä
riittävää poliittista tahtoa sellaisen täytäntöön panemiseksi. </span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Kestävä ratkaisu Kreikan talousongelmiin on löydettävissä
vaihtoehdossa, jossa Kreikka on väliaikaisesti rahaliiton ulkopuolella.
Tässäkin vaihtoehdossa Kreikka tulee tarvitsemaan ulkopuolista apua.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Suomi katsoo, että Kreikan ehdotus ei muodosta riittävää pohjaa
periaatepäätökselle EVM-ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi.</span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Jatkoprosessissa voidaan tarkastella eri
etenemisvaihtoehtoja.</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mediatietojen mukaan hallituksen
EU-ministerivaliokunnan kokous oli ollut riitainen, ja perussuomalaiset tehneet
ehdottomasta linjauksesta hallituskysymyksen. Kanta saapui suuren valiokunnan
jäsenille 15 minuuttia ennen kokouksen alkua. Itse aiheutetun kiireen takia ministeri
Stubbilla oli aikaa vain <i style="mso-bidi-font-style: normal;">13 minuuttia</i>
Suomen rajun linjakäännöksen esittelyyn puhelimitse ennen euroryhmän
(euroalueen valtiovarainministerien) kokousta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Siihen saakka hallituksen linja oli seurannut
euroinstituutioiden – Euroopan keskuspankin (EKP), Kansainvälisen
valuuttarahaston (IMF) ja EU-komission – suosituksia. Toimintalinjan taustamuistiossa ei kuitenkaan mainita, että instituutiot olivat suositelleet neuvottelujen aloittamista. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hallituksen ehdoton kanta oli siis jyrkästi
instituutioiden antaman arvion vastainen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<u><span lang="FI">Ehkä dramaattisinta on, että hallitus valmisteli
Kreikan eroa euroalueesta</span></u><span lang="FI">. Se piti Grexitiä parhaana
vaihtoehtona. Ehdoton EI neuvotteluille olisi voinut johtaa siihen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Greixitin seurauksena Suomi olisi menettänyt
valtaosan Kreikka-saatavistaan, euroalueen vakaus olisi ollut uhattuna ja
Kreikka ajautunut katastrofiin. Valiokunnan hämmästykseksi hallitus ei
</span></div>
<a name='more'></a>esittänyt näin dramaattisesta ratkaisusta perusteellista vaikuttavuusarviota,
ja osoittautui, ettei se ollut sellaista edes teettänyt.<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ministeri Stubb sanoi lehdistötilaisuudessa
torstaina 16.7., että Suomi ”ei ole kannattanut” Grexitiä. Väitettä voi pitää
kyseenalaisena. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Sunnuntai
12.7: Suomi pannaan ruotuun</span></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa
eli euroryhmässä lauantaina 11.7. Suomi kieltäytyi aloittamasta
lainaneuvotteluita ja oli jopa valmis jäämään kantoineen yksin. Ehdoton linja
herätti valtavasti huomiota kokousta seuranneessa kansainvälisessä mediassa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kun kokous keskeytettiin aamuyöllä, ministeri
Stubb sanoi: ”Ihan selvästi noin puolet jäsenmaista oli meidän kanssa samoilla
linjoilla ja ehkä muutama sitten eri linjalla.” Suomen jyrkkä kanta kuitenkin
herätti vastustusta neuvottelukumppaneissa, varsinkin instituutioissa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Euroopan keskuspankki ja EU-komissio <u>uhkasivat
hätätilamenettelyllä</u>, jolloin Suomi ei olisi voinut yksin estää enemmistön
päätöstä. Tähän Suomen hallitus ei Suuren valiokunnan keskustelujen perusteella
ollut lainkaan valmistautunut. Tuli tarve ”tarkastella eri
etenemisvaihtoehtoja”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Sunnuntaina pääministeri Sipilä hakikin eduskunnalta
eurohuippukokoukseen lieventävän kannan. Aikaisempaan kantaan lisättiin virke:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 2.0cm;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Suomi ei voi hyväksyä neuvotteluiden aloittamista uudesta
EVM-ohjelmasta. Suomi ei kuitenkaan yksinään estä neuvottelujen alkamista. </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Myös perussuomalaiset äänestivät Suuressa
valiokunnassa sen puolesta, että Suomi tyytyy enemmistön tahtoon. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="FI">Maanantai
13.7. Salailu alkaa</span></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Maanantaina eurohuippukokous hyväksyi
julkilausuman, jolla Kreikan alkuperäinen esitys hylättiin ja Kreikka
velvoitettiin pikaiseen lainsäädäntöön, jotta lainaneuvottelujen aloittamista
voitaisiin harkita. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kuten tekstistä ilmenee, Suomen toimintalinja <u>ottaa
kantaa Kreikan aikaisempaan esitykseen</u>, jota ei ole olemassa missään
muodossa. Suuren valiokunnan jäseniä velvoittava vaiteliaisuuspyyntö – jonka
tarkoitus on ”Suomen neuvottelutavoitteiden turvaaminen” – ei ollut enää
perusteltavissa. Valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) vaati
maanantaina vaiteliaisuuspyynnöstä luopumista. Siihen ei suostuttu.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Koko viikon vallitsi siis tilanne, jossa
hallitus esitti omasta toiminnastaan itselleen edullista kuvaa, mutta oppositiota
kahlitsi vaiteliaisuus. Se ei voinut kertoa omaa, dokumentoitua näkemystään.
Samalla mediassa arvuuteltiin Suomen linjaa huhujen, vuotojen ja päätelmien
pohjalta. Hallitus ei – oman poliittisen hyötynsä ja medianhallinnan takia –
suostunut vaiteliaisuudesta luopumaan., ennen perjantai-iltaa 17.7., kun EVM:n
hallituksen kokous oli päättynyt.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Jos tiedot olisivat olleet oikea-aikaisesti
julkisia, kansalaiset olisivat voineet itse arvioida Suomen hallituksen
Kreikka-linjan poukkoilua eri vaiheessaan. Kansalaisilla olisi ollut oikeus
muodostaa mielipiteensä siitä, ajoiko Suomen eristäytyminen euroryhmässä Suomen
etua – tai äkillisen Grexitin suositteleminen Suomen, Euroopan ja Kreikan etua.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tästä syystä tein eilen oikeuskanslerinvirastoon
selvityspyynnön hallituksen toimien lainmukaisuudesta ja asianmukaisuudesta
vaiteliaisuuspyynnössä. Selvityspyyntö löytyy<a href="http://www.timoharakka.fi/"> täältä. </a></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-16070782096436161692015-07-14T10:27:00.001+03:002015-07-14T10:32:59.321+03:00Trollien yö<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:Cambria;
mso-fareast-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
</style><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">On demokratian kannalta surullista, että kansalaiset eivät
pysty arvioimaan Suomen hallituksen toimintaa Euroopan kohtalonkysymyksessä –
viime viikonlopun neuvotteluissa Kreikan rahoitustilanteesstta.</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tämä johtuu siitä, että valtioneuvosto pitää yhä salaisena
Suomen neuvottelulinjaa. Hallitus pelaa aikaa, jotta se ei joutuisi tilille
viikonlopun tekemisistään. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Asiallista perustetta salailulle ei ole. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hallitus otti
kantaa Kreikan viimeviikkoiseen tarjoukseen, joka hylättiin Brysselissä. Eurojohtajat tekivät maanantaina <a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/07/12-euro-summit-statement-greece/">yhteisen ratkaisun</a>, joka on uusi neuvottelupohja. Pallo on nyt Kreikalla. Suuri valiokunta kokoontuu
jälleen torstaina hyväksymään uuden kannan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hallituksen kanta on jo vanha, siksi julkaistavissa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hallitus on jo monta päivää kertonut omaa versiotaan siitä,
mikä oli sen kanta ja linja. Se on monelta osin ristiriidassa asiakirjojen
kanssa. Mutta emme pääse osallistumaan keskusteluun tasaveroisesti, osoittamaan
faktojen pohjalta, että Suomen linja oli – ja on – vaarallinen ja
vahingollinen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Suuren</span></b> valiokunnan kannoista julkisia ovat vain opposition
lausumat, joista kaiken kukkuraksi <b>Timo Soini </b>lausuu perättömyyksiä plokissaan.
Jokainen voi tarkistaa Suuren valiokunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/SuVP_16+2015.aspx">pöytäkirjoista </a>eduskunnan sivuilta, että SDP ei esittänyt ryhtymistä kolmannen lainapaketin neuvotteluun.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kun Soinia oikaistiin, hän palasi vielä räksyttämään, mutta
ei hänessä ollut miestä tunnustamaan puhuneensa pötyä. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Siitä huolimatta</span></b>, että neuvottelut ovat jo päättyneet, voin arvioida hallituksen vanhentunutta kantaa edelleenkin vain SDP:n lausumien valossa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Suuressa valiokunnassa oppositio ei voi vain vastustaa
hallituksen esitystä, sen täytyy esittää tilalle <i>vaihtoehtoinen toimintalinja</i>,
jota hallituksen olisi noudatettava neuvottelussa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/SuVP_16+2015.aspx">Ensimmäinen lausumamme</a> on tarkoituksella lyhyt, jotta
kiinnittäisimme huomiota hallituksen kannan keskeiseen ongelmaan. Toteamme,
että hallitus ei ole hankkinut riittävää tietoa eikä tehnyt vaikuttavuusarviota
oman päätöksensä seurauksista. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hallituksen kanta vaikuttaa merkittävästi Suomen talouteen
ja saataviin Kreikalta. Sillä on huomattavat seuraukset sekä euroalueelle että
Kreikalle. Päätöksen tueksi ei esitetty – ja mikä vielä pelottavampaa – edes
tehty huolellista arviota sen välittömistä vaikutuksista ja tulevista uhista. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hallituksen kanta ei ole harkittu, vaan äkkinäinen ja
ideologinen. Se ei kanna vastuuta Euroopasta, vaan on suunnattu kotimaan
äänestäjille. Seurauksista välittämättä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/SuVP_17+2015.aspx">Toinen lausumamme</a></span></b> tehtiin sunnuntaina, kun olimme kuulleet
pääministeri <b>Sipilää</b>. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Sekin oli tarkoituksella ytimekäs. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Esitimme hallituksen kannan sijaan sellaista
linjausta, että Suomen on jatkettava neuvotteluja euroryhmässä
yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tämä olisi normaalioloissa itsestään selvää – mutta nyt siis
ei.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kyse ei ollut siitä, etteivätkö lähes kaikki (myös SDP)
olisi suhtautunut kriittisesti Kreikan esitykseen. Varmasti useimmat euroryhmän
maat.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kyse oli siitä, oliko Suomi valmis jäämään yksi tain pieneen
vähemmistöön. Tällä änkyröinnillä Suomi uhkaisi vaurioittaa pysyvästi omaa
asemaansa eurooppalaisissa neuvotteluissa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Itse kannatan EU-neuvotteluissa linjaa, jossa puheet ovat
pieniä, mutta teot suuria. Eleettömällä linjalla varmistutaan siitä, että
ollaan mukana ratkaisuja tekevässä enemmistössä, jolloin voidaan vaikuttaa sekä
EU:n kannalta hyvään että Suomen etuja huomioivaan ratkaisuun. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Rähjäämällä saa toki huomiota. Mutta vaarana on ajautua
nurkkaan, tilanteeseen, jossa kukaan ei välitä pienen jäsenmaan kannasta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kansainvälisessä</span></b> julkisuudessa Suomi erottui lauantaiyönä
selvästi. Suomi estää yhteisen ratkaisun, Suomi on häirikkö, trolli. Suomi on
osa ongelmaa, ei osa ratkaisua.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Osasin kyllä luottaa siihen, että <b>Alexander Stubb</b> lopulta
<a href="https://twitter.com/alexstubb/status/620332805315235840">toimii</a>, kuten lausumassa edellytimme. Hän taipui enemmistön linjalle. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Oliko tarpeen ensin särkeä ikkunoita? <b>Erkki Tuomiojan</b>
esittämä kysymys on hyvä. Mitä vaaditaan rikotun maineen korjaamiseksi? </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Harva on kiinnittänyt huomiota siihen, että yön aikana
väläyteltiin <i>hätätilamenettelyä</i>. Tällöin päätös tehdään määräenemmistöllä, ja
Suomi menettää veto-asemansa. Hätätilamenettelyä voivat esittää Euroopan
keskuspankki ja komissio yhdessä. Suomi ajautui siis uhossaan tilanteeseen,
jossa päätökseen oltiin valmiita ilman Suomea. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Suomi joutui ottamaan lusikan kauniiseen käteen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kreikkaa nöyryytettiin. Nöyryytettiinkö myös
Suomea? </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Hallituksen</span></b> linja ja lausunnot keskittyvät koko ajan
haukkumaan Kreikkaa. Liian vähälle huomiolle jää, että eurojohdon kuriohjelma
on pahentanut Kreikan tilannetta entisestään. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Vastakkainasettelun pahin puoli on se, että vaaditaan
hyväksymään vain toinen totuus. Varsinainen tragedia on se, että sekä Troikan
ohjelma että Kreikan toimeenpano ovat epäonnistuneet katastrofaalisesti.
Molempia on korjattava.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ei siitä sen enempää, olenhan kirjoittanut aiheesta kirjan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tässä tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeää laatia ohjelma,
joka auttaisi Kreikkaa kestävän talouskasvun tielle. Ilahduttavasti – vaikka ei
sitä tässä hötäkässä kukaan ole huomannut – eurojohtajien päätöksessä siunataan
35 miljardin euron investointiohjelma Kreikkaan. Sitä olisi tarvittu jo 2010,
menestyksen hedelmiä voitaisiin kenties nauttia nyt.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Jos Kreikan tuotantoon ja ennen kaikkea vientiin saataisiin uutta tehoa,
Kreikan taloudesta tulisi aidosti velkakestävä. Yhtä tärkeää on se, että
kreikkalaisille itselleen tarjottaisiin vihdoin näkyä valoisammasta
tulevaisuudesta – tunnetta siitä, että kohtalo on sittenkin omissa käsissä.</span></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-1422495900965863212015-07-10T21:43:00.001+03:002015-07-10T21:53:22.007+03:00Hallitus kasvattaa Suomen vastuita Kreikasta - sittenkin<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:Cambria;
mso-fareast-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
</style> <br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kokoonnumme nyt Suuressa valiokunnassa päivittäin vahtimaan
Suomen linjaa Kreikan rahoitusneuvotteluissa. Mutta <i>mikä on</i> Suomen linja?
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Uuden hallituksen ohjelmassa seisoo – ja se on monen
ministerin suulla toistettu – että ”Suomen vastuut eivät saa kasvaa”. Ja mikä on "vastuu"? Tämä on
tietysti nyt semantiikkaa, jonka vääntelemisessä Timo Soini on mestari.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Jos 1,4 miljardin euron rahoituslupaus muuttuu aidoksi luotonannoksi, niin kyllä
vastuu kasvaa, sanoi hallitus mitä tahansa. Samaa pohti pääministerin puoluetoveri,
keskustakonkari <b>Mauri Pekkarinen </b>tämän aamun <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/10072015/a1436411084717"><i>Helsingin Sanomissa</i></a>.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Jo puolitoista kuukautta sitten, kun hallitusohjelma
oli painotuore, pidin kansallisuhoista eurolinjaa toteuttamiskelvottomana. Ennakoin <a href="http://timoharakka.blogspot.fi/2015/05/strategiaa-ei-voi-tehda-vain-suomelle.html"><i>Lapin Kansan</i> kirjoituksessa</a>,
että ministerit palaavat Brysselin kokouksista punaisin poskin selittäen,
kuinka Suomen vastuut eivät ole kasvaneet, vaikka ne ovat. </span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Parhaillaan, kun kirjoitan näitä rivejä, Kreikan valtiovarainministeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Euklides Tsakalotos</b> <a href="http://yle.fi/uutiset/tsakalotos_monet_kreikan_vaatimista_velkahelpotuksista_hyvaksytaan/8147314">vakuuttaa </a>maansa
parlamentille, että euromaat hyväksyvät velkahelpotuksia Kreikalle. Siis
Kreikka palaa neuvottelupöytään <i style="mso-bidi-font-style: normal;">sillä
ehdolla</i>, että Suomen vastuut kasvavat.
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kreikka saa tukea myös muilta. <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vaatimukset-kreikan-velkahelpotuksesta-voimistuvat/aRM4QiHk"><i>Kansainvälinen valuuttarahasto</i></a>
(IMF) ei usko Kreikan pitkän tähtäimen velkakestävyyteen ilman Suomenkin
saatavien leikkausta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Näin <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/a60ca1fc-26e2-11e5-bd83-71cb60e8f08c.html#axzz3fVuGf467">kirjoittaa</a> tänään <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Financial
Timesin</i> arvostettu kolumnisti <b>Wolfgang Münchau</b>:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">”Jos sopimus tulee, siinä on tällä kertaa oltava erikseen
maininta velkahuojennuksesta. IMF vaatii sitä. Jopa Donald Tusk,
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sanoo niin. Tämä on tärkeä askel, mutta ei ole
selvää, että kaikki luotottajat haluavat, tai voivat, hyväksyä sen. ”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Neuvottelu velkaleikkauksesta ei ole velkaleikkaus – mutta se
on selvä ilmaus siitä, että sellainen on hyväksyttävissä, kunhan Kreikka
täyttää muutoin vaaditut ehdot. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Loogisesti hallituksen ohjelmasta seuraa, että se ei voi
sitoutua edes neuvottelemaan velkajärjestelystä. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><i>Jos hallitus vaatii, että
Suomen vastuut eivät kasva, se ei voi suostua aloittamaan neuvotteluita Kreikan
kolmannesta paketista. </i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tästä hallitus saa vastata huomenna Suuressa valiokunnassa. </span></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-17688453349222284412015-07-05T11:56:00.000+03:002015-07-05T12:21:33.255+03:00Kreikan kansanäänestys: Kyllä, ei, vaarinhousut<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:Cambria;
mso-fareast-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-ansi-language:FI;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
</style> <br />
<b><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"></span><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Euroopassa on ajauduttu outoon tilanteeseen: taloudellinen välttämättömyys on
poliittinen mahdottomuus. </span></span></b><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"></span><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Kreikka äänestää tänään – mutta mistä? </span></span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-33311422">Vapaasti suomennettuna</a> kansanäänestyksen
kysymys kuuluu näin: ”Tulisiko Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja
Kansainvälisen valuuttarahaston euroryhmässä 25.6. esittämä sopimussuunnitelma,
joka koostuu kahdesta osasta ja josta muodostuu niiden yhdistetty ehdotus,
hyväksyä? Ensimmäisen asiapaperin nimi on ’Uudistukset nykyisen ohjelman
loppuunsaattamiseksi ja sen jälkeen’ ja toisen ’Alustava
velkakestävyysanalyysi.”</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Kansalaisen </span></span><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">”</span></span>avuksi</span></span><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">”</span></span> nämä dokumentit (10 sivua mutkikasta eurojargonia) on laitettu kysymyksen liitteisiin.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Kumpi tahansa lopputulos – saati niukka
enemmistö – ei johda selkeästi hahmotettavaan tulokseen. Kyllä-äänten voitto ei
siirrä Syrizaa sivuun, ei-äänten enemmistö ei pakota eurovaltiaita yhtään
mihinkään.</span></span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Oli tulos mitä vain, se tarkoittaa mitä vain. </span></span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><b>Johannes Virolainen</b> totesi vaalit hävittyään:
”Kansa on puhunut. Pulinat pois.” Tällä kertaa on niin, että sitten kun vaalit on
käyty, pulina vasta alkaa.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Vanhaa lastenlorua mukaillen: Kreikan
kansanäänestyksen tulos on joka tapauksessa Vaarinhousut. </span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><b>Kansanäänestys</b> sinetöi henkisesti <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1435721744655">Euroopan kahtiajaon</a>. Asetetut vaihtoehdot esittelevät kaksi kilpailevaa, toisensa poissulkevaa kertomusta
Kreikka-kriisistä.</span></span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><i></i></span></span><br />
<a name='more'></a><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><i>Joko</i> on niin, että korruptoitunut ja kaikin
puolin epäluotettava Kreikka tärveli valtiontaloutensa, mutta euroystävät
riensivät 2010 pyytettömästi apuun. Kreikkalaiset ovat saaneet erikoiskohtelua,
mutta hyväkkäätpä ovat kiittämättömiä.</span></span><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"> Kreikka pitäisi heittää ulos eurosta, tai
panna ainakin <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/1f036eb8-209b-11e5-ab0f-6bb9974f25d0.html?siteedition=intl#axzz3elXUfjEi"><b>Tsipras</b> kärsimään</a>.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Tämä on euroryhmän versio.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><i>Tai </i>sitten on niin, että euroryhmä ei
auttanutkaan Kreikkaa 2010, vaan pelasti omat pankkinsa ja pakotti Kreikan
modernin historian armottomimpaan kiristykseen. Se tuhosi talouskasvun
mahdollisuudet ja aiheutti sosiaalisen katastrofin. Tämä kierre on katkaistava
velkaleikkauksella.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Tämä on kreikkalaisten versio.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Varsinainen tragedia on kuitenkin se, että
<i>molemmat ovat totta yhtä aikaa</i>. Kreikka tuhosi taloutensa, euroryhmän kiristys
estää taloutta toipumasta. </span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Tässäkin mielessä sekä kyllä että ei ovat
vääriä vastauksia. <br style="mso-special-character: line-break;" />
<br style="mso-special-character: line-break;" />
</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><b>Isoa kuvaa</b> hämärtää se, että kaikki huomio on
kiinnitetty julkiseen talouteen. Totta kai Kreikan julkishallinto ja
valtiontalous vaativat rajua remonttia, ja suurta edistystä on tapahtunut.
Silti velkasuhde vain pahenee.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Valtiontalous ei kohene pysyvästi, jos kansantalous
ei kasva. Sekä Kreikan valtio että euroryhmän kuripartio ovat laiminlyöneet
täysin tuotannon, yritystoiminnan ja talouskasvun edistämisen.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Mitä sellaista Kreikka tuottaa, jota muut
maat haluavat ostaa? Varsinkaan sellaista, jonka korkeasta jalostusarvosta
jää huomattavaa arvonlisää Kreikkaan (olettaen, että valtio saa
yritysverotuksella tuloja)? </span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><a href="http://www.project-syndicate.org/commentary/greece-export-problem-by-ricardo-hausmann-2015-03#tmfgjCHWQhpx1oSH.01">Ei mitään. </a></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">(Yksi euron pinttyneimpiä harhaluuloja on tietysti se, että "kaikkien pitäisi olla kuten Saksa". Mutta koska euroalue on lähinnä suuri suljettu talous - 2/3 euromaiden viennistä tapahtuu euroalueen sisällä - on mahdotonta, että kaikki maat voisivat ylläpitää pysyvää seitsemän bkt-prosenttiyksikön vaihtotaseen ylijäämää kuten Saksa. Silti maa, jolla ei ole <i>mitään</i> vientiä, ei voi saavuttaa taloudellista itsenäisyyttä.)</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Taloudellisesti tilanne on harvinaisen selkeä.
Kreikka on kuralla. <i> </i></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><i>Kansainvälisen valuuttarahaston</i> (IMF) <a href="http://www.bruegel.org/nc/blog/detail/article/1669-in-bad-faith/">tuoreen arvion</a> mukaan
Kreikan velkataakka ei ole kestävä. IMF ei voi – periaatteessa, omien
sääntöjensä mukaan – enää lainoittaa Kreikkaa, ellei velkaa leikata. </span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Taloudellinen välttämättömyys on poliittinen
mahdottomuus.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><b>Suomen politiikassa</b> tilanne asettaa perussuomalaiset ja demarit vaikeimpaan
asemaan. <br />
Keskusta ja kokoomus johtivat sitä hallitusta, joka 2010 hyväksyi
eurooppalaisten pankkien pelastusohjelman (”Kreikan” tukipaketin). PS ja SDP
vastustivat. </span></span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Keskusta ja kokoomus myönsivät Kreikalle
miljardin euron kahdenvälisen lainan.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Seuraavassa hallituksessa SDP vaati
eurooppalaisen rahaston (ERVV) lainalle vakuudet. 925 miljoonaa euroa palautuu
aikanaan Suomelle, jos Kreikka laiminlyö ERVV-lainan maksun.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Nykyisessä hallituksessa perussuomalaiset
joutuvat johdonmukaisuuden vuoksi pitämään kiinni SDP:n vakuudesta, vaikka
yrittivät kyseenalaistaa koko vakuuden olemassaolon. Demarit taas eivät voi
enää oppositiossa vaikuttaa hallituksen toimintaan.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Keskusta ja kokoomus voivat hallituksen
enemmistönä myöntyä velkojen leikkaukseen, joka on Kreikan ainoa toivo taloudelliseen
toipumiseen joskus vuosikymmenten päässä. Ironiansa on toki siinä, että juuri
nämä puolueet markkinoivat itseään ”tiukkoina taloudenpitäjinä”.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Mitä tekevät perussuomalaiset, jotka ovat
moneen kertaan äänekkäästi luvanneet, että ”Kreikan piikki on kiinni”? </span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Mitä
tekee SDP, joka joutuu vakuuksiaan puolustaessaan itselleen vieraaseen,
kansallismieliseen asentoon, jossa on nähty välinpitämättömyyttä tavallisen
kreikkalaisen kärsimyksille?</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI">Nämä kysymykset jäävät auki, äänestipä Kreikka
tänään kyllä, ei, tai vaarinhousut. </span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span lang="FI"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">
</span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-82484262284117445662015-06-24T20:20:00.000+03:002015-06-24T20:20:03.286+03:00Normitalkoot ja totuus tähtisadetikuista<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Pääministeri Juha Sipilä antoi tänään eduskunnalle hallituksen tiedonannon normien purkamisohjelmasta. Sain itselleni viimeisen debattipuheenvuoron ja tilaisuuden loppukevennykseen. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Arvoisa Puhemies!<br />Edustaja <b>Zyskowicz</b> vähän synkensi tätä liikuttavaa yhteishenkeä omimalla järkevän sääntelyn kokoomuksen omaisuudeksi. Myös ministeri <b>Grahn-Laasonen </b>muistutti listasta, jonka hän ja silloinen edustaja <b>Männistö</b> laativat toissa vuonna otsikolla <i>K-18 tähtisadetikku ja 45 muuta turhaa sääntöä, ohjetta ja kielto</i>a. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Heidän mielestään kaikista naurettavista normeista kaikkein naurettavin on siis se, että alaikäinen ei saa käyttää tähtisadetikkua. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Voi se sitä ollakin. Kyllähän tähtisadetikku kuuluu varsinkin ulkosalla talvisiin juhliin ja varsinkin lapset ovat siitä innoissaan. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tämä normi voidaan mainiosti purkaa, sillä se on <a href="http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/2Kemikaalit-ja-kaasu/Papattien-ja-tahtisadetikkujen-ikarajat/"><i>porvarihallituksen</i> </a>keksintöä. Lapset saivat täysin vapaasti polttaa tähtisadetikkua <b>Vanhasen</b> II-hallitukseen saakka, joka ajoi läpi <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091030?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1030%2F2009">kemikaaliturvallisuuslain</a> muutoksen – parahultaisesti joulun alla vuonna 2009. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tässä salissa ei yksikään kokoomuslainen tai keskustalainen sitä vastustanut, saatikka pitänyt sitä naurettavana normina.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Jokainen puolue saa siis katsoa peiliin ja jokaisella puolueella on myös hyviä saavutuksia. Olemme mielellämme yhteistyössä mukana, jos pääministeri haluaa jatkaa parlamentaarista yhteistyötä. <br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-71627670865989929802015-06-17T23:16:00.003+03:002015-06-17T23:20:34.924+03:00Traaginen lisäbudjetti<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Puheenvuorosta eduskunnan lisätalousarviokeskustelussa:</span><br />
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Arvoisa puhemies! Hallitus
on korostanut sitä, että tämä on <i>tekninen</i> lisäbudjetti. Tähän olemme
täällä hyvässä uskossa valmistautuneet. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hyviin tapoihin kuuluu, että
uusi hallitus ei pura edellisen hallituksen päätöksiä ja sitoumuksia
vaan tekee oman budjettinsa ensimmäiselle kokonaiselle
hallintovuodelleen. </span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Sitä
ikävämpi oli yllätys, kun vasta tänä aamuna ilmeni, että uusi hallitus
on tehnyt teknisestä lisäbudjetista selkeästi <i>poliittisen</i> lisäbudjetin.
Toisin kuin valtiovarainministeriön sivuilla esitetyissä tiedoissa, joihin
olemme hyvässä uskossa nojautuneet, hallitus leikkaa kehitysyhteisvaroja
37,7 miljoonaa euroa jo tämän vuoden puolella — ikään kuin seuraaville
vuosille määrätyt leikkaukset eivät vielä riittäisi. </span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tämä
on siis uuden hallituksen ensimmäinen poliittinen budjetti. Se ilmenee
siitä, mitä siellä ei ole: ei mitään huolta työllisyydestä ja siihen
varattuja rahoja, ja myös siitä, mitä siellä on: täysi piittaamattomuus maailman
hädänalaisimpien ihmisten elämästä.</span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Päästökaupasta
saatavat varat — siis jo <i>ennen nykyisen hallituksen aloittamista
kerätyt varat</i> — ovat osa kehitysyhteistyön rahoitusta. Me emme tiedä,
mitkä kehitysohjelmat nyt pysähtyvät kuin seinään, mistä sopimuksista ja
sitoumuksista Suomi lipeää, ketkä jäävät kärsimään ja ihmettelemään
uuden, uljaan Suomen itsekästä linjaa. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tämä ei ole tekninen
lisätalousarvio, vaan globaalista näkökulmasta traaginen lisätalousarvio.
</span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Mihin noita rahoja
oikein tarvittiin? Oli surullista kuulla ministeri Stubbin
perusteluita, että maailman köyhimmiltä pois otetut rahat pannaan
talteen hallituksen omaan jemmaan, jos jotakin tarvetta sattuu
ilmenemään.</span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Samalla lausuma oli ristiriidassa
ministeri Stubbin vain hetkeä aikaisemmin esittämän vastuullisen ja
viisaan analyysin kanssa: pakolaisongelma on EU:n suuri kriisi, johon
Suomen täytyy tarjota osaltaan rakentavia ratkaisuja. Mutta näillä
äkkinäisillä ja julmilla leikkauksilla sekä yleisesti kansallista uhoa
henkivällä ohjelmallaan hallitus menettää Suomen puhevaltaa Euroopan
unionissa ja maailmassa. Hallitus kääntää selkänsä maailmalle, ja tämä
on paitsi murheellista, myös vahingollista. </span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><i>Arvoisa herra puhemies!</i><br />Lisätalousarvio osoittaa myös sen, miten itsekäs
kansallinen uho on myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Katsotaan
lisätalousarvion velan korkomenoja: ne ovat 173 miljoonaa euroa
pienemmät kuin odotettiin. Se johtuu siitä, että koko EU:ssa
valtiolainojen korko on laskenut ja talous vakaantunut. Se on suuresti
Euroopan keskuspankin ansiota, kun se tänä keväänä käynnisti suuren
valtiolainojen osto-ohjelman, kauan odotetun rahapoliittisen elvytyksen.
</span><br />
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ikävä kyllä
perussuomalaiset ovat olleet täysin väärässä tässäkin EU-asiassa. Se
ilmenee välikysymyksestä, jonka puolue teki 4. helmikuuta. Siitä on aikaa vain reilut
neljä kuukautta. Puheenjohtaja Soini nosti kovan metelin räikeistä
sopimusrikkomuksista eli EKP:n osto-ohjelmasta, jonka hän julisti
yksiselitteisesti EU:n perussopimuksen vastaiseksi. Pari päivää sitten
EU-tuomioistuin kuitenkin osoitti Soinin yksiselitteisyyden vääräksi —
EKP:llä oli täysi oikeus yrittää pelastaa Euroopan talous. </span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Soini
tivasi välikysymyksessä hallituksen laskelmaa siitä, kuinka paljon
velkapapereiden rahoitus Suomeen vaikuttaa. </span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Vastaus on nyt tässä: 173
miljoonaa euroa lisää rahaa hallituksenne kassaan, rakkaat
perussuomalaiset siskot ja veljet! Olkaa hyvä, vaikka te ette
todellakaan tätä ansaitse. </span></div>
<div class="KappaleKooste" id="KappaleKooste">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Silloin Soini vaati hallitukselta: lopettakaa
kieroilu ja sumutus. En usko, että rohkenen vaatia Soinilta samaa.
Tyydyn toivomaan, että hän vähentää kieroilua ja sumutusta. </span></div>
<div>
<br /></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-2332682751060768872015-06-17T15:01:00.001+03:002015-06-17T23:14:16.099+03:00Yksillä varaa, toisilla ei <span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Debattipuheenvuoro eduskunnan lisätalousarviokeskustelussa 17.6.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Lisäbudjetin tulopuoli osoittaa selvästi sen kahtiajaon, jota hallitusohjelma entisestään vahvistaa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pääomatuloja, yhteisöveron ja perintöveron tuottoja on kertynyt 570 miljoonaa euroa <i>enemmän</i> kuin piti. Yli puoli miljardia euroa lisää kertymää niiltä, jotka ovat saaneet monta miljardia euroa osinkoja, voittoja ja perintöomaisuutta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ministeri <b>Soini</b> sanoi aivan oikein täällä eduskunnassa, että pääomaveroa voisi nostaa, mitä vastaa ministeri <b>Stubb</b>?</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kahtiajako näkyy selvimmin siinä, että tästä lisäkertymästä tasan puolet katoaa taivaan tuuliin, koska arvonlisäveron tuotto jää 283 miljoonaa euroa <i>alle</i> odotusten. Miksi näin? No siksi, ihmisillä ei ole varaa kuluttaa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Näistä kahdesta luvusta on helppo tehdä johtopäätös. Ylintä pääomaveroa on varaa vähän nostaa, jotta pienituloisemmat pitäisivät kuluttamalla talouden pyörät liikkeellä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ikävä kyllä hallitusohjelma toimii tasan päinvastoin. Teillä oli väärä tilannekuva. Vielä kerran vetoan hallitukseen: verottakaa rikkaita, säästäkää köyhiä leikkauksilta. Tämä on oman lisäbudjettinne selkeä viesti, toimikaa sen mukaisesti.</span><br />
<br />Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-23058807905421114772015-06-16T18:26:00.000+03:002015-06-16T18:31:31.588+03:00Pääministerin sidonnaisuusilmoituksen pitäisi olla avoimempi ja täsmällisempi<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-small;">Ministerien sidonnaisuusilmoituksista eduskunnassa 16.6. 2015</span></div>
<div class="MsoNormal">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>Arvoisa puhemies,</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hallitusohjelma ylistää vaurautta ja vaurastumista. Niinpä
varakas väki ei joudu osallistumaan kansantalouden talkoisiin. Samalla
rangaistaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta elätä itseään omalla työllä,
eivät <i>vielä</i> omalla työllä tai eivät <i>enää</i> omalla työllä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Siksi on hämmästyttävää ja kummastuttavaa, miksi pääministeri<b> Sipilä </b>ei
reilusti ilmoita arvopaperiomaisuutensa arvoa. Muut ministerit – esimerkiksi
ministeri <b>Rehula</b> – ovat tunnollisesti eritelleet omistuksensa osake osakkeelta,
vaikka ministeri <b>Berneriä</b> lukuun ottamatta kaikkien muiden varallisuus on
miljonääri-pääministeriin verrattuna tietysti vaatimaton. Tarkkuus on
kiitettävää siksi, että meidän osakesäästäjien täytyy rohkaista muitakin
kansalaisia tukemaan suomalaisia yrityksiä ja suomalaista työllisyyttä
sijoittamalla mahdollisia säästöjä osakkeisiin, rahastoihin ja indekseihin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Osakesäästäminen on tärkeää siksi, että suomalaisten pankkitileillä odottaa
valtava summa, joka pitäisi sijoittaa suomalaiseen liiketoimintaan. Hallituksen
leikkauksia korjaava paketti on tästä vain kaksi prosenttia – aivan eri mittakaavan
vaikutus saataisiin, jos pääministerin esimerkin johdolla saataisiin tuo huikea
80 miljardia euroa yritysten rahoitukseen. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Mutta ikävä kyllä pääministeri toimii ikään kuin häpeäisi
vaurastumistaan. Hän piilottaa tiedot niin summittaiseen ilmoitukseen, että
varallisuutta voi vain arvailla, saatikka hänen sijoitusperiaatteitaan, jotka
voisivat olla menestyksen malliksi muille. Pääministeri Sipilä on nostanut 75 000
euroa verotettavaa pääomatuloa viime vuonna. Tämä tarkoittaa useiden miljoonien
eurojen sijoitusvarallisuutta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Lisävalaistusta tarvitsee erityisesti pääministerin
mainitsema sijoitus Nordea Capital Private –tuottokoriin. Kyseessä lienee <i>kapitalisaatiosopimus</i>,
”verokuori”, joka mahdollistaa merkittävän verosuunnittelun. Kun kuoren sisällä
tehdään kauppaa, sijoittaja välttyy luovutusvoitolta ja osingon verotukselta.
Perintövero voidaan minimoida. Suomalaisten halu näpäyttää verokarhua on niin
suuri, että kapitalisaatiosopimusten arvo on yli kaksinkertaistunut kahdessa
vuodessa yhteensä 9 mrd euroon. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tällä verovälttelyllä on merkitystä, kun verotusta
siirretään näin tulevaisuuteen, ja pääministeri, jos kuka vaikuttaa tulevaan
verotukseen – tässä tapauksessa sekä pääomien että perintöjen verotukseen. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Korostan: tämä on oma päätelmäni pääministerin epämääräisestä,
suorastaan välttelevästä ilmoituksesta. Turha on kai sanoakaan, että tällaisia
vaikka kuinka teoreettisia sidonnaisuuksia pitäisi voida arvioida täsmällisesti
eritellyistä sidonnaisuusilmoituksista. Tältäkin osin pääministerin on syytä
täydentää ilmoitustaan ja mieluiten koko varallisuutensa osalta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tämä esimerkki riittänee todistamaan, että kyse ei ole
tirkistelystä eikä kateuden lietsonnasta. Päinvastoin, pääministerin tulisi osoittaa
omalla esimerkillään, että varallisuudessa ei ole mitään hävettävää. Ihmettelevä
kysymykseni on: mitä pääministeri oikein häpeää?</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>Arvoisa puhemies,</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pääministerin hyvin summittainen ilmoitus kuulemma täyttää
lain minimiehdot. Kuten kävi ilmi, on perustellut syyt olla eri mieltä. Mutta
avoimuuteen ei riitä sekään, että täytetään lain kirjain niin niukasti kuin
suinkin kehdataan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tämä venkoilu tuo mieleen pääministerin puoluetoverin,
edustaja Kallin, joka keväällä 2008 jätti ilmoittamatta merkittävät
vaalirahoittajansa, kun ilmoituksen laiminlyönnistä ei ollut määrätty
rangaistusta. Hänen ansiostaan lakia muutettiin, että nekin ymmärtävät
avoimuutta, joita pitää erikseen uhata rangaistuksella. Samalla tuli esiin
<i>Kehittyvien maakuntien Suomi </i>ja muut toimijat, jotka pyrkivät luomaan
edustajiin niitä sidonnaisuuksia, joita sidonnaisuusilmoituksenkin pitäisi tuoda
esiin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ilmeisesti myös sidonnaisuuksien osalta eduskunnan
työjärjestyksen 29 pykälää täytyy täsmentää. Mutta se tuntuu tässä tilanteessa
hullulta, sillä nykyinen hallitus ylistää rikkaita ja rikastumista. Luulisi hallituksen
omien rikkaiden mielellään tarjoutuvan esimerkiksi kaikelle kansalle, kuinka
kannattaa lopettaa kitinä ja aloittaa arvopaperisäästäminen. <br /><br /><i>Jatkokommentti Päivi Räsäselle (kd.) ja Sari Essayahille (kd)</i><br /><span style="background-color: white; color: #333333; font-size: 14px; line-height: 21px;">Kiitoksia, edustajat Räsänen ja Essayah. Ikävää, jos teillä on ollut ikävää. KD oppositiopuolueena puolustaa hallitusta paremmin kuin hallitus itse ja siinä mielessä tekee hallituksen työn tarpeettomaksi. Ainoat henkilöt, jotka tässä salissa ovat maininneet veronkierron, ovat edustajat Räsänen ja Essayah. En edes vihjaile, että mitään lakia olisi rikottu, totean vain sen kaikkien tunteman tosiseikan, että kapitalisaatiosopimukset ovat verosuunnittelun tärkeä kohde sekä pääoma- että perintöveron osalta. Siksi olennaisempaa kuin se, kenellä täällä on ikävää, on se, mitkä ovat faktat ja tosiasiat. Sitä vartenhan nämä sidonnaisuusilmoitukset tehdään, että saadaan tietää, mikä on tosiasia, ja toivon, että pääministeri Sipilä täydentää tätä hyvin niukkaa ilmoitustaan. </span></span><o:p></o:p></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-41164898395208581702015-06-02T22:58:00.001+03:002015-06-02T23:02:18.524+03:00Neitsytpuheet eduskunnassa<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Tänään pidin eduskunnassa neitsytpuheeni, kun käytiin hallitusohjelmakeskustelu. Ennen varsinaista valmisteltua puheenvuoroa onnistuin - viiden tunnin istumisen jälkeen - nappaamaan ensimmäisen debattipuheenvuoron.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Muistiinpanojen perusteella se meni jotakuinkin näin.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">"On epätodellinen tunne, kun olen viisi tuntia odottanut, että keskustelussa viitattaisiin ulkopuoliseen maailmaan ja edes lähihistoriaan. Hyvät herrat, emme elä tynnyrissä.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Vaikka on haluttu puhua 'suurista linjoista' ja muka 'strategisesta ohjelmasta', ei hallitusohjelmassa eikä tässä salikeskustelussa ole vastattu kysymykseen, miksi Suomi on velkaantunut, ja kaikki Euroopan rahaliiton maat.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Suomen taantuman syy on Euroopan taantuma, joka jatkuu nyt seitsemättä vuotta ja on pisin, jonka moderni taloushistoria tuntee. Se on syventynyt nimenomaan leikkausten ja kiristysten takia, ja on ihmeellistä, että hallitus haluaa seurata tätä <i>austerity</i>-politiikan umpikujaa. Varsinkin, kun hallituksessa on jäseniä, joilla on ensi käden tietoa tästä epäonnistumisesta.</span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Hallitus koettaa nostaa Suomea suosta kuin Münchhausen, omista hiuksistaan. Mutta Suomi ei nouse, ellei Eurooppa nouse. Te olette kääntäneet selkänne EU-yhteistyölle. Euroopassa te olette osa ongelmaa, ette ratkaisua."</span></span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><i>Varsinaisesta puheesta:</i></span></span><br />
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:8.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-ansi-language:FI;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;} </style><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI"><b>Winston Churchill</b> kunnioitti kauniisti toisen
maailmansodan lentäjäsankareita kesällä 1940. Hän sanoi: ”Koskaan… eivät niin
monet ole olleet velkaa niin harvoille.” Nämä sanat koskevat myös tätä
hallitusohjelmaa, tosin päinvastaisina. </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Koskaan eivät niin harvat ole velkaa niin
monille.</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">On uskomatonta, että tässä hallitusohjelmassa
niin monen äänestäjän tahto on muutettu niin harvojen hyödyksi. Köyhien ääni on
muutettu rikkaiden ääneksi. Tämän ovat keskustan ja perussuomalaisten
äänestäjät kauhukseen huomanneet. Heidän äänensä on varastettu.</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Hallitus leikkaa niiltä, jotka ovat puolustuskyvyttömimpiä:
lapsilta ja vanhuksilta. Asumistuen leikkaus heikentää rajusti vuokralla asuvan
ikäihmisen elämää.</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Kuvitellaan vaikka <b>Martta</b>, joka pitkän työuran
jälkeen saa eläkettä 1100 euroa kuussa, hän menettää sata euroa kuussa, yli tai
alle, asuinpaikasta riippuen. Pieneläkeläiseltä tuhat euroa vuodessa. Oletteko
aivan varmoja, hyvät herrat, että ette mitenkään pärjäisi ilman tätä Martalta
takavarikoitua tonnia? </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Martalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin
muuttaa kotoaan. Sitäkö te haluatte, hyvät herrat, että vanhat ihmiset
pakotetaan muuttamaan omasta kodistaan?</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Hallitusohjelman termeillä se on
kannustinvaikutus. Meillä muilla on asialle toinen nimi. Se on häätö.</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Tietenkään vanha ihminen ei halua muuttaa
kotoaan pois. Hän kiristää vyötä ja lahjoittaa teille sen tuhat euroa. Ja mihin
te sen käytätte? Te annatte pieneläkeläisen rahat rikkaiden ihmisten
hyvinvointiin.</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Kas kun sattuikin, että eläkeläisten
asumistuen heikentämisestä saadaan melkein tasan sama summa kuin minkä heitätte
menemään uuteen yritysvähennykseen.</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Hallitus lahjoittaa 130 miljoonaa euroa
henkilöyrityksille. </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Niistä on tietysti lukumääräisesti eniten
pieniä toiminimiä, ja saahan myös maatalousyrittäjä aina avittaa. Mutta
suurimmat tukisummat menevät harvojen käsiin, niiden käsiin, joilla jo on
varallisuutta yllin kyllin. </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Tämä on tulonsiirto pieneläkeläisiltä
vauraille yrittäjille. Tein eilen vain yhdeltä alalta pienen pistokokeen
<i>Patentti- ja rekisterihallituksen</i> tietoihin. Arvatkaa, monta asianajotoimistoa
ja lakiasiaintoimistoa on oikeutettu yritysvähennykseen?<b> 334 </b>lakitoimistoa on kommandiittiyhtiöitä, jotka eivät edes kehtaisi pyytää
hyviin ansioihinsa vielä tukiaisia. </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">334 vain tällä alalla,
joten kymmenet miljoonat otetaan tarvitsevilta niille, jotka eivät tarvitse. </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><span lang="FI">Tulonsiirto pieneläkeläinen Martalta tapahtuu
siis lakimies <b>Martille</b>. Ja kun Martti näillä rahoilla ostaa itselleen uuden
auton entistä halvemmalla, niin ei ihme, jos hänestä tämä hyvien herrojen
hallitus on oikein passeli. Hän ei ymmärrä sitä kitinää mitä kuulee
kansalaisilta, jotka eivät halua luopua mistään, ja jotka eivät ymmärrä että
isänmaa vaatii uhrauksia "meiltä kaikilta". </span></span></span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-75412355893716852892015-05-29T18:00:00.002+03:002015-05-29T18:04:57.881+03:00Strategiaa ei voi tehdä vain Suomelle<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i>Lapin Kansa 29.5.</i></span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hallitusneuvottelijat puuhaavat tarmokkaasti ”strategista ohjelmaa” Suomelle. SSS-kolmikko puhuu paljon uudistuksista, muutoksista ja kärkihankkeista, kuten pitääkin. Vakava virhe on kuitenkin se, että tämä dynaaminen ote koskee vain Suomea – ikään kuin kansakunta olisi kokonaan irrottautunut muusta maailmasta. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tiivis keskinäisriippuvuutemme Euroopasta näkyy tämän päivän taantumassa, joka on kansantuotteella mitattuna vielä rajumpi kuin 1990-luvun lama. Pitemmällä sihdillä globaali ympäristökehitys on meille vielä merkittävämpi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Suoritin viime syksynä Kauppakamarin HHJ-tutkinnon, joka antaa valmiudet yritysten hallitustehtäviin. Tuoreessa muistissani on, miten ratkaisevaa strategiatyö on. Ikävä kyllä Juha Sipilän rakennelma ei ole strateginen kuin nimeltään. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Liiketoiminnan strategiatyössä on pakko huomioida sekä välittömän toimintaympäristön että yleismaailmallisten trendien vaikutus omaan tulevaisuuteen. Vielä olennaisempaa se on tietysti koko kansakunnan valinnoille. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Aitoja, vaikuttavia ja kestäviä ratkaisuja Suomen tilanteeseen ei voi suunnitella vain Suomea koskeviksi. Ahdas kansallinen näkökulma pikemminkin varmistaa, että valittu strategia vie mönkään.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><b>Suomi ei nouse, jos Eurooppa ei nouse</b></span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hallituksen EU-linjaus korostaa ”kansallista etua” ja kieltäytyy jyrkästi yhteisen valuutan yhteisvastuusta. Sekä periaatteena että käytännön EU-politiikassa kansallisuhon manifesti on käyttökelvoton.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jos kaikki Emu-maaat julistaisivat vain kansallista etuaan, rahaliitto olisi syytä haudata heti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Nykytilanteessa tärkeintä on suostutella Saksa luopumaan valtavista, pysyvistä ylijäämistään, jotka tuhoavat muiden maiden talouden. Emme voi kuitenkaan vaatia, että muut maat huomioivat kokonaisuuden edun, jos itse pidämme kansallista itsekkyyttä ainaisena ohjenuorana.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kansallisuho on toivottoman ristiriitaista. Hallitus vastustaa yhteisen talousvalvonnan lisäämistä, mutta kuitenkin kannattaa vahvaa pankkiunionia. SSS:n korostama sijoittajavastuu kattaa vain murto-osan suurten rahalaitosten konkurssien kuluista, jotka lopulta kaatuisivat jäsenmaille. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Sama koskee Kreikan avustamista, johon hallitus sitoutuu, vaikkakin ”kriittisesti”. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hyvä strategia tarkoittaa, että sanojen ja tekojen välillä ei ole ristiriitaa, jota joutuu yhtenään selittämään sekä kotimaahan että eurooppalaisille partnereille. Vastuuta ei voi paeta. </span><br />
<b style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></b>
<b style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ympäristöministeriön pitäisi olla strategian ytimessä</b><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kansallisesti rajattu ohjelma ei myöskään huomioi pitkän aikavälin globaaleja kehityskulkuja, ja on siksi tuomittu epäonnistumaan. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Samalla hetkellä, kun uusi hallitus nimetään, EU-komissio esittää, että jäsenmaat kantaisivat nykyistä suuremman vastuun Välimeren pakolaisista. Kuvaavaa on, että ”strategiaa” laativa kolmikko kieltäytyy kokonaan ottamasta kantaa katastrofiin, johon kiteytyy monta kriisiä eriarvoistuvalla maapallollamme.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöongelmat, vesi- ja ruokakriisit, kehittyvien maiden konfliktit, energia- ja tuotantojärjestelmien uusiutumisen haasteet sekä hallitsematon finanssikapitalismi muodostavat kohtalonyhteyden. Se on pakko huomioida strategiassa – tai sitten hallitus sulkee tiukasti silmänsä maailman merkittävimmiltä megatrendeiltä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Yli 60 000 kansalaista allekirjoitti muutamassa päivässä vetoomuksen ympäristöministeriön säilyttämiseksi, mikä lienee onneksi pyörtänyt hallitusneuvottelijoiden päät. Jo pelkkä aikomus osoitti pelottavaa strategisen ajattelun puutetta. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">On murheellista, että keskusta rajoittaa ympäristökysymykset vain kansallisiksi luonnonvara-asioiksi, jotka sopivat maa- ja metsätaloushallintoon. Suomi ei voi luoda menestyvää cleantech-vientiä, jos emme tajua, että maailman tasolla ympäristöriskit, kehityshaasteet ja kestävä talous nivoutuvat erottamattomasti yhteen. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Yhtä sokeaa on myös leikata kehitysyhteistyötä. Vaikka hallitus ei paljon piittaisi planeetan tulevaisuudesta, on taloudellisestikin hölmöä sulkea suomalaisilta yrityksiltä laajenemisteitä maailmalle ja heikentää lupaavaa liiketoimintaa globaalien ympäristöriskien hallinnassa. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pelkoni on, että vakavasti otettavan strategian sijaan hallitus laatii vain lyhytnäköistä ja likinäköistä kompromissiohjelmaa. Toivon hartaasti, että SSS ei ole lyhenne sanoista Sulkeutuva, Supistuva Suomi. • </span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-23264841444491051692015-05-18T13:24:00.001+03:002015-05-19T17:20:46.267+03:00EU-komissio ei vaadi leikkauksia <style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Cambria;
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;
mso-font-charset:0;
mso-generic-font-family:auto;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:3 0 0 0 1 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:Cambria;
mso-fareast-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
</style><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"> EU-komissio aikoo esittää Suomea ”liiallisen alijäämän
menettelyyn” (EDP). Listalla on tällä hetkellä kahdeksan valtiota, joiden
budjettien alijäämä on tai tulee olemaan yli kolme prosenttia kansantuotteesta
– se on rahaliiton itselleen 20 vuotta sitten määrittämä raja. *
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Suomessa ja Ranskassa suhtaudutaan komission toruihin vastakkaisella tavalla. Kun kesällä 2013 <b>Olli Rehn</b> moitti Ranskan
taloudenpitoa, presidentti <b>François Hollande</b> sätti komissaaria julkisesti ja vaati
Brysseliä pitämään näppinsä pois Ranskan asioista. Suomessa
hallitusneuvottelijat saavat EU:sta ulkoisen verukkeen ”pakollisiin”
leikkauksiin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Toki EU vaatii, että budjettivaje supistetaan alle kolmeen
prosenttiin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Mutta <a href="http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/csr2015/csr2015_finland_en.pdf">komission raportissa </a>ei vaadita leikkauksia.<i> </i></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><i>Siinä ei esitetä yhtäkään leikkauskohdetta. </i></span>
</div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">KENTIES komissiokin hiljaisesti myöntää, että Rehnin aikana
vaaditut rajut leikkaukset ja kiristykset ovat vain pahentaneet taantumaa entisestään.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Maissa, jotka heikensivät äkillisesti perusturvaa ja
irtisanoivat tuhansittain julkisen sektorin työntekijöitä, myös kansantuote
laski jyrkimmin. Ja kun kansantuote laskee, menojen suhde kansantuotteeseen
kasvaa, eli <i style="mso-bidi-font-style: normal;">alijäämän tunnusluku vain pahenee</i>.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Taloustieteilijät ja kansainväliset instituutiot setvivät
parhaillaan kiivaasti, mikä vaikutus alijäämän leikkauksella on
kansantuotteeseen – mikä on oikea <i>julkisen talouden kerroin</i> eli <i>fiscal
multiplier</i>.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Jos kerroin on 1, prosentin leikkaus alijäämään aiheuttaa
prosentin supistuksen kansantuotteeseen. Tulos on neutraali. Vielä muutama
vuosi sitten <i>Kansainvälinen valuuttarahasto</i> (IMF) oli vakuuttunut, että kerroin
on 0,5 eli vajeen leikkaaminen kannattaa aina. </span><br />
<div class="MsoNormal">
<a name='more'></a><span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kun 2010 aloitettu suuri kiristys kuitenkin tuotti
kriisimaissa paljon pahempaa jälkeä, IMF:n pääekonomisti alkoi kyseenalaistaa
omia lukujaan. Kuten kerron kirjassani <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Suuri
kiristys</i> (2014), <b>Olivier Blanchard</b> ja <b>Daniel Leigh</b> päätyivät arvioimaan,
että toteutunut kerroin onkin välillä 0,9–1,7.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Toisin sanoen budjettileikkaukset olivat saattaneet supistaa
tuotantoa kaksi tai kolmekin kertaa enemmän kuin oli luultu. Joka tapauksessa
vahinko oli todennäköisempi kuin hyöty.</span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">LEIKKAUKSET ovat luultua vahingollisempia, koska ne vaikuttavat taantumassa toisin kuin hyvinä
aikoina. </span><br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ensinnäkin tuotanto toimii alikapasiteetilla, kun koneet seisovat ja
työvoima vähenee – syntyy ns. <i>tuotantokuilu</i>. Toisekseen korot ovat vajonneet jo
lähelle nollaa, jolloin korkoja alentamallakaan ei saada taloutta virkoamaan.
Kolmanneksi yhtäaikainen leikkaus kaikkialla vähentää kysyntää ja syö kiristyksen
tehoja.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Nämä Blanchardin ja Leigh’n perusteet ovat totta myös
Suomessa, myös tänään. <a href="http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2015/04/07/elvytys-ennusteet-ja-epavarmuus/#more-546">Tuotantokuilu</a> on uusimpien arvioiden mukaan kolmen
prosentin luokkaa, siis suuri. Korot ovat olemattomat. Eikä Eurooppa elvytä,
elvy juurikaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Blanchardin ja Leigh’n itsekritiikki suututti komissaari
Rehnin perin pohjin. Hän kirjoitti EU:n valtiovarainministereille sapekkaan,
pitkän kirjeen, jossa hän piti IMF:n toimintaa vahingollisena ja epälojaalina
sekä vaati leikkausten ja kiristysten määrätietoista jatkamista.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Samainen Rehn istuu parhaillaan Smolnassa linjaamassa Suomen
tulevaa taloutta. On kiinnostavaa nähdä, mihin oppivuodet ovat johtaneet.</span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">PROFESSORI <b>Pertti Haaparanta</b> on <a href="http://blog.hse-econ.fi/?p=6519">varoittanut</a> toistuvasti
julkisen talouden kiristämisestä. Hänen mukaansa Suomen kerroin on ollut 1,3
tai suurempi – siis lieväkin kiristys on heikentänyt kansantuotetta ja siten
lisännyt alijäämää.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Yksinkertaistaen voi sanoa, että <i style="mso-bidi-font-style: normal;">kiristys
on johtanut liiallisen alijäämään, jota hallitus pyrkii korjaamaan
kiristyksellä.</i></span>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Haaparanta tuo esiin tärkeän lisätekijän, joka on
huomioitava julkisen talouden toimissa: <i style="mso-bidi-font-style: normal;">hystereesin</i>.
Ilmiöstä on aika vähän tutkimusta, mutta Yhdysvaltain entinen
valtiovarainministeri <b>Larry Summers</b> on julkaissut tuoreen, vaikutusvaltaisen
<a href="http://www.brookings.edu/~/media/Projects/BPEA/Spring%202012/2012a_DeLong.pdf">paperin</a>.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hystereesin voi tulkita <i style="mso-bidi-font-style: normal;">palautumattomuudeksi,</i>
tai hitaaksi palautumiseksi. Tekniikassa hyödynnetään monella tapaa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hystereesi">fysiikan ilmiötä</a>, jossa muutos vaikuttaa kohteeseensa viiveellä tai vaillinaisesti.
Eihän hellanlevykään tai sähkökiuas kylmene heti, kun virta käännetään pois.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hystereesi vaikuttaa erityisesti työttömyydessä: se
tunnetusti nousee paljon nopeammin kuin laskee. Suomella on tästä kokemusta
edellisen laman ajalta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Suomen <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/34">työttömyys</a> kolminkertaistui yhdessä vuodessa:
joulukuusta 1990 joukuuhun 1991. Ja kun se ylitti 10 prosenttia tammikuussa
1992, se palasi yksinumeroiseen lukuun vasta kesällä 1999 –<i style="mso-bidi-font-style: normal;">seitsemän ja puoli vuotta</i> <i>myöhemmin</i>, reippaasta Nokia-vetoisesta
kasvusta huolimatta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Työttömyys ei ole tällä hetkellä kymmentä, saatikka 20
prosenttia (toukokuu 1994), vaikka kansantuotteella mitattuna taantuma on
pahempi ja pidempi kuin 1990-luvun alussa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Edellinen hallitus on yrittänyt pitää työllisyydestä huolta.
Moni ajattelee, että Suomi on viime vuosina velkaantunut kevytmielisesti.
Pikemminkin velkaantuminen on ollut vastuullista, ja se on ollut <i>investointi
inhimilliseen pääomaan</i>.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Vaikeista ajoista huolimatta Suomi sijoittuu <a href="http://reports.weforum.org/human-capital-report-2015/press-releases/">vertailussa</a>
maailman kärkeen siinä, miten inhimillisestä pääomasta on huolehdittu –
työllisyydestä, osaamisesta ja osallisuudesta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Se luo kestävän pohjan talouden kasvulle, jos nyt vain ei
leikkauslistoilla tärvellä kasvun mahdollisuutta.</span></div>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br />NIINPÄ leikkauslistojen <i style="mso-bidi-font-style: normal;">sijasta</i>
EU-komission raportti esittää kuutta, tulevaisuuteen tähtäävää suositusta. Kun Suomen uusi hallitus vastaa komissiolle, sen täytyy kertoa, miten se uudistaa yhteiskuntaa pidemmällä jänteellä. Leikkaukset eivät riitä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kuten oikein on, komission suositusten kärjessä on työllisyydestä huolehtiminen, ennen kaikkea nuorten ja
kokeneiden ihmisten työllisyysasteen nosto.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">On järkevää huolehtia niistä kestävistä edellytyksistä,
joilla kasvu lähtee liikkeelle. Palaan komission vaatimiin rakenneuudistuksiin
seuraavalla kerralla. </span><br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: x-small;"><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>* Mediassa
väitetään, että samalla EU-komissio nuhtelee Suomea siitä, että julkinen velka
ylittää EMU-säännöissä määritellyn 60 prosenttia kansantuotteesta. Siitä Suomea
ei kuitenkaan erikseen moitita, ja erikoista se olisikin. EMU-maiden keskimääräinen
velka on suhteessa puolitoistakertainen – 90 prosenttia kansantuotteesta. Esimerkillinen Saksakin ylitti 60 prosentin velkarajan jo
vuonna 2000. Vain Suomessa otetaan vakavasti lukema, joka on menettänyt
merkityksensä jo aikaa sitten. </span></span></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-39783499814449070362015-03-19T12:25:00.002+02:002015-05-19T17:21:57.843+03:00Mattokauppiaat liikkeellä<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><b style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Valtiovarainministeriöltä</b> on tullut jälleen tuomiopäivän lukuja. Se ei sinänsä ole uutinen. Kestävyysvaje vaatii tulevalla vaalikaudella 6 miljardin euron sopeutustoimet. Tässä huutokaupassa Valtiovarainministeriö ylittää jopa elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tarjouksen.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">VM:n luvut vaativat aina tulkintaa. Ministeriön virkamies näet on tunnustanut minulle yksityisesti, että ministeriön täytyy aina ilmoittaa ulos todellista analyysiä korkeammat luvut, josta he voivat sitten tinkiä kauhistuneiden poliitikkojen mieliksi.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ilman shokkivaikutusta ”päättäjät eivät tee mitään”. Media on tässä tärkeä työkalu, kuten tulemmekin näkemään.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jos ministeriö toimii kuin basaarikauppias, mikä voisi olla sitten se oikea luku tässä ennusteiden mattokaupassa? Viisi? Kenties neljä miljardia. Iso luku sekin.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">En vähättele ongelmaa, vaan muistutan, että kestävyysvajeen laskeminen on vaikeaa, ellei mhdotonta (kuten olen<a href="http://timoharakka.blogspot.com/2014/09/houre-harha-kestavyysvaje.html" style="background-color: transparent; border: 0px; color: #2e6089; margin: 0px; padding: 0px; text-decoration: none; vertical-align: baseline;" target="_blank"> toisaalla </a>kirjoittanut). Täytyy muistuttaa, sillä VM:n raportissa arvio ilmoitetaan täsmällisenä lukuna, kertomatta, miten mahdottoman monet asiat <a href="http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK12011/kak12011haaparanta.pdf" style="background-color: transparent; border: 0px; color: #2e6089; margin: 0px; padding: 0px; text-decoration: none; vertical-align: baseline;" target="_blank">vaikuttavat</a> arvioon. Yhden perusmuuttujan muuttaminen tai puuttuminen heittää arviota miljardikaupalla suuntaan tai toiseen.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Muistetaanpa hallitusneuvotteluita keväällä 2011.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Monet täysin pätevät tahot esittivät kestävyysvajeesta täysin poikkevia lukemia. Kuten taulukosta näkyy, haarukka ylsi 0,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin bkt:stä. Pienimmän ja suurimman arvion erotus oli siis 16-kertainen.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jos arvio omasta kuukausipalkastani tulevina vuosina olisi yhtä epävarma, olisi mahdoton päättää, hankitaanko isompi asunto vai pitääkö myydä auto.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Valtiovarainministeriön vastaus on: myy auto, varmuuden vuoksi.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Vaikka olisit taksiautoilija: myy auto.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<br />
<a name='more'></a><br /></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<b style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kysyntä puuttuu: Ohukainen ilman Paksukaista</span></b></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Talous on (muun muassa) tarjonnan ja kysynnän yhtälö. Valtiovarainministeriö ottaa kysynnän (ja siitä koituvat tulot) annettuna, siis heikkona ja heikkenevänä, joten tarjonta (menot) on sopeutettava siihen.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">On häkellyttävää, että <b style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">J.M. Keynesin</b> perusteesi – kokonaiskysynnän ratkaiseva merkitys talouden toiminnalle – on VM:lle joko täysin tuntematon tai täysin yhdentekevä. </span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Kysyntä on dynaaminen tekijä taloudessa. </i>Toimet vaikuttavat kysyntää lisäävästi tai vähentävästi, mikä taas vaikuttaa jopa ratkaisevasti siihen, <i style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">toimivatko</i> toimet. Erityisesti leikkausten osalta tämä on olennaista: jos säästöt lisäävät kuluja tai vähentävät tuloja liikaa, niihin ei pidä ryhtyä.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kysynnän lisääminen myös lisää tarjontaa. Ihmiset menevät töihin, jos on töitä. Kysynnän väheneminen vähentää tarjontaa. Kun ei ole töitä, järkevät ihmiset pidentävät opintojaan tai hoksaavat, että nyt on parempi hetki perustaa perhe kuin silloin, kun hyviä hommia olisi tarjolla.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kysynnän lisäämisen järkevästä tasosta, parhaasta tavasta ja oikeasta ajoituksesta voidaan – ja pitää – väitellä. Mutta sitä ei voi <i>sivuuttaa.</i></span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><span style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Varsinkaan</span> silloin, kun koko Eurooppaa riivaa sitkeä kysyntälama jo seitsemättä vuotta. Kotitalouksien köyhtyminen, epävarmuus ja orastava deflaatioovat johtaneet Suomessakin palvelualojen työllisyyden romahtamiseen. Anttilat myydään markalla Saksaan.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kysynnän puuttuminen talouden kokonaiskuvasta on kuin Ohukainen ilman Paksukaista, tango ilman partneria, koripallo joko ilman koria tai palloa. (Jopa <b style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Borg ja Vartiainen</b> pitävät elvytystä järkevänä tässä taloustilanteessa, VM menee kokoomuslaisista oikealta ohi.)</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kysyntä kuitenkin pilkahtaa esityksissä, mutta ristiriitaisesti. Ensin määrätään leikkauksia ansioturvaan ja sosiaalietuuksiin sekä nollakorotuksia. Seuraavaksi kuitenkin huomataan vaatia, että ”kotitalouksien ostovoimaan kohdistuvat paineet minimoidaan”. Vieläpä erikseen sanotaan, että tulonsiirtoja ei saa leikata.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Mutta kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan. Edes valtiovarainministeriössä.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<br /></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<b style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">VM on osa ongelmaa, ei ratkaisua</span></b></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">VM vaatii, että uusi hallitus sitoutuu (VM:n määrittämään) menosääntöön, jonka jälkeen menojen lisääminen ei enää ole mahdollista. Näin vältettäisiin ”myötäsyklinen” eli suhdannetta entisestäänkin pahentava politiikka.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Mukavaa, että ministeriö havaitsee ongelman. Vähemmän mukavaa, että ministeriö ei huomaa itse olevansa osa ongelmaa.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Juuri valtiovarainministeriön yksisilmäinen menokuri on sitä ”myötäsyklistä” politiikkaa, joka vain syventää lamaa. Sitä samaa EU-johdon leikkausideologiaa, joka on johtanut Euroopan kurjistumisen kierteeseen - kuten kerron kirjassani <a href="http://suurikiristys.fi/" style="background-color: transparent; border: 0px; color: #2e6089; margin: 0px; padding: 0px; text-decoration: none; vertical-align: baseline;" target="_blank"><i style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Suuri kiristys</i></a> (2014). </span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Viime vuoden ”rakennepaketissa” sovitut leikkaukset ovat täyttä myrkkyä taantuvassa taloudessa. Ne sotivat alkeellisimpiakin talouden oppeja vastaan.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Valtiovarainministeriössä jokainen meno on hukattua rahaa. Jokaisella menolla on kuitenkin vaikutuksensa kasvuun, ja suurin osa on tavalla tai toisella <i style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">investointi. </i></span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jopa vähän naurattaa, että kylmät talousammattilaiset pelkäävät velkaa kuin muumit Mörköä, vaikka budjettikirjassa velanhoitomenot vain <a href="http://yle.fi/uutiset/valtionvelan_outo_yhtalo_velkaa_otetaan_lisaa_mutta_korkomenot_pienenevat/6979798" style="background-color: transparent; border: 0px; color: #2e6089; margin: 0px; padding: 0px; text-decoration: none; vertical-align: baseline;" target="_blank">supistuvat</a>. He esittelevät 70 prosentin velka-bkt-suhdetta maailmanloppuna, vaikka silloin aletaan vasta pikkuisen <a href="http://www.robert-schuman.eu/en/european-issues/0289-labour-costs-and-crisis-management-in-the-euro-zone-a-reinterpretation-of-divergences-in" style="background-color: transparent; border: 0px; color: #2e6089; margin: 0px; padding: 0px; text-decoration: none; vertical-align: baseline;" target="_blank">lähestyä Saksaa</a>.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">He eivät sivulauseessakaan mainitse, että viime vuosien velkaantumisella on ollut järkevä tarkoitus – pitää kulutus käynnissä ja työttömyys jossain kurissa, vaikka nykyinen taantuma on kansantuotteella mitattuna <a href="http://timoharakka.blogspot.com/2014/11/suomessa-on-nyt-kaikkien-aikojen-pahin.htm" style="background-color: transparent; border: 0px; color: #2e6089; margin: 0px; padding: 0px; text-decoration: none; vertical-align: baseline;" target="_blank">karmeampi</a> kuin 1990-luvun alun lama. Se on investointi talouden ja työlisyyden edellytyksiin. </span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><i style="background-color: transparent; border: 0px; margin: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Huoleen on syytä, ja suureen huoleen.</i> Raportissa on paljon painavaa asiaa, joka jää nyt pelottelutarkoituksen alle.<br /><br />Jos Suomi seuraa virkamiesten tietä, taksiyrittäjä myy autonsa pahimman pelossa.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tarvitaan myös – ja ennen kaikkea – heitä, jotka tekevät kaikkensa löytääkseen taksiautoilijalle asiakkaita, auttavat häntä laajentamaan liiketoimintaansa ja rohkaisevat uskomaan tulevaisuuteen.</span></div>
<div style="background-color: white; border: 0px; color: #1e1e1e; font-size: 15px; line-height: 18px; margin-bottom: 0.643em; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tarvitaan poliittisia päättäjiä. </span></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-59648820279091783112015-03-12T00:55:00.004+02:002015-03-12T00:59:59.732+02:00Himanen 2<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b>Anders Borgi</b>n ja <b>Juhana Vartiaisen</b>
kilpailukykyraporttia on odotettu innokkaasti. Ikävä kyllä Ruotsin
entisen valtiovarainministerin ja hänen nykyisen puoluetoverinsa esitys
on nollatutkimus.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Siitä on Suomen valtiolle talouden vaikeuksissa yhtä paljon hyötyä kuin Jyrki Kataisen aikanaan <b>Pekka Himaselta</b> tilaamista ohjelmista.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Työ
on sinänsä ammattitaitoinen ja järkeenkäypä kooste Suomen
kilpailukykyongelmista ja väestön ikääntymisen aiheuttamista haasteista.
Vertailu Ruotsiin on paikoin antoisaa, paikoin vähemmän. Raflaavista
otsikoista huolimatta varsinaiset ratkaisuesitykset ovat kuitenkin
yllättävän kesyjä – eikä niitä kukaan edes verisesti vastusta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"></span><br />
<a name='more'></a><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">B&V:n
strategiassa on kolme osaa. Ensiksi kilpailukyky pitää palauttaa Suomen
palkkaneuvottelujärjestelmää uudistamalla. Toiseksi työllisyyttä on
nostettava lisäämällä työn tarjontaa sekä sosiaaliturvan että
maahanmuuton muutoksilla. Kolmanneksi tuottavuutta on lisättävä – mutta
siitä he jo kättelyssä sanovat, että eivät keksi ratkaisuja. Ja
bonuksena, jos ohjelma toteutuu, valtiontalous voi korvaukseksi satsata
elvytykseen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">(On tosin vaikea sanoa, miten ohjelma voisi toteutua,
jos kolmas kohta on jo valmiiksi jätetty avoimeksi, mutta se on nyt
sivuseikka.)</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Pureudutaan vaatimuksiin yksi kerrallaan.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b>1. Palkkaneuvotteluiden uudistaminen</b></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Raportin
vallankumouksellisuus kiteytyy tähän virkkeeseen: ”Käsityksemme on,
että Suomen kannalta realistisinta olisi hakea ratkaisua suunnasta,
jossa vahvistetaan Suomen työmarkkinoiden perinteisiä toimintatapoja.”</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tätä
on aika vaikea pitää uudistuksena, semminkin, kun B&V suosittelevat
laajoja yleissopimuksia, siis perinteisiä tupoja tai raamisopimuksia.
He tyrmäävät työnantajien toiveet liittokohtaisista sopimuksista, joka
vuonna 2007 osoittautuikin kohtalokkaan kalliiksi. Kokoomuksen lemmikki
<b>Sari Sairaanhoitaja</b> ei voi olla palkkajohtaja.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">B&V toivovat,
että paikallinen sopiminen laajenisi vahvasti, kuitenkin yleissopimuksen
puitteissa. Äkkiä ei tule mieleen ketään, joka ehdotusta vastustaisi. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">He jopa esittävät pääluottamusmiesten aseman vahvistamista ja
työntekijöille paikkaa yritysjohtoon. Jos oikein muistan, niin
yritysdemokratiaa vaadittiin kovasti 1970-luvulla – vasemmistossa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Borg ja Vartiainen haastavat siis ennen kaikkea <i>Elinkeinoelämän keskusliiton</i> ja puoluetoverinsa <b>Jyri Häkämiehen.</b></span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b>2. Työn tarjonnan lisääminen</b></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Tämä
jakso on copy-peistattu Vartiaisen sataan kertaan esittämistä
kalvoista, joista olen sinänsä vahvasti samaa mieltä. On todella vakava
ongelma, että Suomessa työssäkäyvien määrä ei ole lainkaan kasvanut 25
vuodessa, mutta elätettäviä on tullut lisää puoli miljoonaa. Ruotsissa
työvoiman määrä on viime vuosina kasvanut lähes 300 000 hengellä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Suurin
ero on tietysti maahanmuutto. Ruotsi vastaanottaa maahanmuuttajia noin
100 000 vuosittain. Parhaassa työiässä (25-54-vuotiaista) noin 30
prosentilla on ulkomaalaistausta. Silti työllisyysaste on merkittävästi
parempi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ei siis ihme, että B&V kehottavat luopumaan
työntekijöiden maahanmuuton lopustakin saatavuusharkinnasta. Sehän koskee
vain joitakin ammattikuntia. Epäilemättä ajatus on hyvä, jos vastaavasti
lisätään resursseja sen valvomiseen, että vaikkapa siivoojiksi tulevia
ei riistetä alemmilla palkoilla ja ehdoilla kuin mitä suomalaiset
saavat.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Työhön osallistumisen aste on Suomessa perinteisesti
matalampi kuin länsinaapurissa. 1970-luvulla tasa-arvotietoiset
ruotsalaismammat veivät lapsensa päiväkotiin, jotta pääsevät itse
työhön. Samaan aikaan Suomessa luotiin keskustan vaatimuksesta
kotihoidontuki, joka houkuttelee äitejä jäämään kotiin, tai kuten
Vartiainen muistettavasti sanoi: <i>ihanaan velttoiluun.</i></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Hallitus
sopi jo kotihoidontuen jakamisesta äidin ja isän kesken. Päätös olisi
edistänyt palkkatasa-arvoa suuresti. Kun vihreät ja vasemmistoliitto
olivat jättäneet hallituksen, molempien puolueiden tavoitteisiin kuuluva
päätös kariutui kristillisten lähtöuhkaukseen – hallitushan olisi
menettänyt enemmistönsä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Keskusta ei tingi kotihoidontuesta, joten B&V:n hyvä tavoite jää seuraavalta hallitukselta saavuttamatta. Toisaalta <b>Juha Sipilän</b>
avaus, jossa naisvaltaisten alojen kustannuksia tasattaisiin kaikkien
sairausvakuutuksen maksajien kesken, on erittäin hyödyllinen ja
kannatettava – ja radikaalimpi kuin mitä R&V edes tohtiavat esittää.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ruotsissa yli 55-vuotiaat osallistuvat työelämään selvästi enemmän kuin Suomessa. Siihen on olemassa yksinkertainen syy.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ruotsissa
noudatetaan irtisanomisjärjestystä, jossa pitkään olleiden työpaikka on
suojatumpi kuin vasta tulleiden. Toisin kuin moni luulee, Suomessa tätä
sääntöä ei ole.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Onko pääteltävä, että Borg ja Vartiainen haluavat kiristää Suomen irtisanomissuojaa?</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b>3. Tuottavuuden parantaminen</b></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kuten
sanottu, B&V eivät esitä mitään toimenpiteitä, koska Suomessa on
”toimiva markkinatalous ja innovaatiojärjestelmä”. Infrastruktuurista ja
koulutuksesta pidetään huolta, samoin investoinneista tutkimukseen ja
kehitykseen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Outoa on, että R&V eivät ymmärrä julkisia
investointeja juuri koulutukseen ja infrastruktuuriin tuottavina ja
tuottavuutta lisäävinä toimina itsessään, vaan vain ”elvytyksenä”, johon
on varaa vasta kun heidän ohjelmansa muutoin toteutuu. Tiet ja radat
pysyvät kunnossa ihan itsekseen, homekoulut korjaantuvat magian avulla,
pienet haltiat valvovat sähköverkkoja. Innovaatio-ohjelmat,
korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, kaikki toteutuu ihan ilman
julkista panostusta.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b>Kulutuskysyntä ja verotus </b></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Kysyntä
ei ylisummaan kiinnosta Borgia ja Vartiaista. He vaativat
nollasopimuksia, ikään kuin sellaisia ei aivan ainutlaatuisella tavalla
juuri Suomessa olisi ennestäänkin tehty. Samalla he viis veisaavat
ostovoimasta, jolla pelastettaisiin palveluiden hupeneva kysyntä ja
työllisyys.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Borgin ja Vartiaisen talous on ihmeellisen jämähtänyt,
staattinen, systeemi. He eivät ajattele, että julkinen valta voi lisätä
kysyntää ja talouden toimeliaisuutta (a) investoinneilla ja (b)
verotuksen keinoin. Verotus jää vain seuraamaan muita toimia, eivätkä he
käytä sitä työkaluna, joka vaikuttaa talouden dynamiikkaan ja
elinvoimaan. </span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Lopullinen arvio on tämä: Borgin ja Vartiaisen
raportti on hyvä ja ytimekäs kuvaus niistä kansantalouden ongelmista,
jotka Borgia ja Vartiaista kiinnostavat. Kovista lupauksista huolimatta
se ei ole likimainkaan tarpeeksi radikaali Suomen talouden nostamiseksi
nykyisistä vaikeuksista.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Olennaista on, että monipuolistamme
vientimme rakennetta: sekä valikoimaa että asiakaskuntaa on
laajennettava. On löydettävä menestysalat, ja myytävä yhä suurempi osa
tuotteista suoraan kuluttajille – ja tässä nimenomaan Ruotsi on
esikuvamme. On vahvistettava keskisuurten, erikoistuneiden ja korkeaan
osaamiseen perustuvien vientiyritysten edellytyksiä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Koska yhä
suurempi osa lisäarvosta liittyy palveluihin, myynnin ja markkinoinnin
kykyjä on kehitettävä. Ja merkittävin kasvuala on ilmastonmuutoksen
torjuntaan tähtäävä teknologia: uusiutuva, säästävä, kierrättävä,
tehostava, puhdas ja puhdistava tuotanto.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">On lisättävä keskiluokan
ostovoimaa tuloveroa alentamalla, jotta palvelualoilla olisi
työpaikkoja, jonne pienten lasten äidit voisivat ylipäätään palata.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Anteeksi,
nyt eksyin aiheesta. Näistä Suomen kohtalonkysymyksistä Borg ja
Vartiainen eivät puhu montaa sanaa, ehkä jopa vähemmän kuin Himasen
tulevaisuusraportit.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><b>Tulevaisuus ei ole tämän päivän jatke</b></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">B&V
katsovat taloutta niin ohuen imupillin läpi, että näkökentästä katoavat
melkein kaikki epävakaan tulevaisuuden muuttujat. Työ muuttuu,
rahoitusjärjestelmä huojuu, geopolitiikka mullistuu. Tulevaisuus ei ole
tämän päivän jatke.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Ehkä virhe oli kirjoittajien lähtökohdissa.
Ekonomisti näet tietää, että talouden toimija tarvitsee kannustimen.
Pekka Himaselle maksettiin hyvin, joten häneltä sai vaatia tuloksia.
Borg ja Vartiainen eivät ottaneet palkkiota, joten heiltä ei voi
edellyttää ihmeellistä suoritusta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;">Borgin ja Vartiaisen raportti on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa. Ja se on hintansa väärti. </span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-83967346233407360312015-02-28T10:36:00.000+02:002015-02-28T10:39:24.745+02:00Velkakello tikittää finanssikeinottelulle<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Trebuchet MS, sans-serif; font-size: x-small;">Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 28.2.</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Helsingin Sanomat</i> vertasi
(<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1424745818500">25.2.</a>) harhaanjohtavasti Suomen valtion lainanottoa kotitalouksien
lainanottoon. “Jos Suomen valtio olisi ihminen, se ohjattaisiin tukevalla
otteella velkaneuvojan juttusille. Valtio nimittäin elää jo seitsemättä vuotta
peräkkäin yli varojensa.”<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Tämä alkeellinen virhe
toistuu velkapopulistien puheissa <b>Iiro Viinasesta Sauli Niinistöön</b>. Ero on
kuitenkin siinä, että valtion ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. Kaikki
läntisen maailman markkinatalousmaat ovat velkaantuneita ja Suomi on
EU-vertailussa vähävelkainen maa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suomessa velkaa on
pelätty aina, eikä kansallinen trauma oitis häviä. Suomi mielletään yhä
köyhäksi maaksi, jonka pari peräkkäistä katovuotta suistavat tuhoon. </div>
<div class="MsoNormal">
<b>Jukka Pekkarinen</b>
ja <b>Juhana Vartiainen</b> osoittivat kirjassaan <i>Suomen talouspolitiikan pitkä
linja</i> (1993), ettei Suomessa ole koskaan suosittu suhdannepolitiikkaa, jossa
taantumaa tasoitetaan lainalla ja vastaavasti hyvinä vuosina velkaa
vähennetään. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><o:p> </o:p></span>Tosin kirjan ilmestymisen
jälkeen valtionvarainministerit toimivat viisain opein. Sauli Niinistö ja <b>Eero
Heinäluoma</b> supistivat valtion velkaa, jotta Jyrki Kataisella oli
velkaantumisvaraa</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">finanssikriisin
aiheuttamassa talousromahduksessa 2009.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ei ole sattumaa, että
”valtio elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa”. Velan syy vain
näyttää useilta unohtuneen. Suomi ei velkaannu, koska julkinen sektori olisi liian
suuri tai valtion taloudenpito olisi holtitonta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Suomi velkaantuu, koska
Yhdysvaltain keinottelukupla puhkesi ja johti koko maailmantalouden kaaokseen
2008. Seuraavana vuonna Suomen kansantuote supistui peräti yhdeksän prosenttia.
Lama jatkuu yhä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
Suomi ei ole yksin. Kaikki EU-maat joutuivat ottamaan rajusti lisävelkaa. Esimerkiksi Saksa
kasvatti yhdessä vuodessa velkaansa lähes 20 prosenttia kansantuotteestaan –
huikeat 500 miljardia euroa. Summa on melko tarkalleen sama, joka Berliinistä
luvattiin finanssikriisin kärventämien pankkien pelastamiseen.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yksityisiä
keinottelutappioita siirrettiin veronmaksajien kustannettavaksi tuhansien
miljardien eurojen edestä. Eikä siinä kaikki. Kun liike-elämän johtajat olivat
ensin kiittäneet poliitikkoja, jotka olivat pelastaneet maailman
finanssikapitalismin, he ryhtyivätkin syyttämään valtioita julkisen velan
paisumisesta. </div>
<div class="MsoNormal">
Kaikkialla Euroopassa vaaditaan, että pankkien aiheuttama
velkaantuminen on pysäytettävä leikkaamalla eläkkeitä, sosiaalitukia,
terveydenhuoltoa ja muita julkisia palveluita.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Finanssikriisi on
naamioitu velkakriisiksi. Tavallisia kansalaisia vaaditaan maksamaan
rahoitusmaailman vastuuttomuus kahteen kertaan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><o:p> </o:p></span>Finanssijärjestelmää on
toki sieltä täältä korjailtu ja EU:n pankkiunioni on tärkeä uudistus. Työ kapitalismin
vakaannuttamiseksi on kuitenkin pahasti kesken. Pääjohtaja Erkki Liikasen
työryhmän esitykset, joissa mm. talletuspankit erotetaan sijoituspankeista,
makaavat yhä EU-komission pöydällä.</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><o:p> </o:p></span>Keskuskauppakamarin
velkakello, jota HS:n jutussa esiteltiin, muistuttaa siis, mitä globaali
keinottelutalous maksaa tavalliselle palkansaajalle joka sekunti, joka päivä,
joka vuosi – ennen kuin se saadaan kuriin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-55420524994458583322014-12-11T23:30:00.001+02:002014-12-11T23:41:17.656+02:00Yhteisvastuu alkaa olla varma<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Suomen Pankin talouskatsaus osui mielenkiintoiseen päivään. Synkältä viestiltä vei vähän pohjaa se, että samaan aikaan Turun telakka julkaisi tervetulleen suurtilauksen Tallinkilta. (Kiistämättä madonlukuja, joita pääjohtaja <b>Erkki Liikanen</b> tykitti joka sektorille.)</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Omalta kannaltani vielä kiintoisampi ajoitus oli se, että tänään Euroopan keskuspankki joutui myös myöntämään TLTRO-ohjelman toisenkin jaon epäonnistuneen (kts. <i><a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/12/11/jo-toinen-ekpn-lotraus-jai-odotuksista/201417107/170">Taloussanomat</a></i>). </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten ennakoin tässä blogissa jo <a href="http://timoharakka.blogspot.fi/2014/09/arrapussitkaan-eivat-nyt-auta.html">syyskuussa</a>, eurooppalaiset pankit eivät nyt himoitse halpaa lainarahaa. <i>Financial Timesissä</i> muuan markkinavoima kiteytti: "Ilmaistakaan kaljaa ei pysty juomaan loputtomasti". </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP on koettanut vähätellä tapahtumaa madaltamalla odotuksia koko ajan ennen h-hetkeä. Muistamme kuitenkin, että kun syksyn TLTRO jäi alle odotusten, keskuspankki kertoi monia hyviä syitä, miksi joulukuussa pankkiraha kelpaa paljon paremmin. Ei kelvannut.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Liikasen tiedossa floppi oli jo etukäteen, joten itse kiinnitin huomiota esityksen viimeiseen diaan. EKP on harjoittanut "historiallisen kevyttä rahapolitiikkaa"...</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9HI73pzriu9MKCZ-NwnJQ5tzUkKsW4M4M58uQiz4g59B8hxiivtVn-Jba2tczaAoiZCNvButNmpqQH3QTZiseYIgAOgPCWmtS2dJrXoYwbhUnvQ4GJIharxe1ySPNAhNf_Ke0YDq9ZIvi/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-12-11+kohteessa+10.57.18+PM.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9HI73pzriu9MKCZ-NwnJQ5tzUkKsW4M4M58uQiz4g59B8hxiivtVn-Jba2tczaAoiZCNvButNmpqQH3QTZiseYIgAOgPCWmtS2dJrXoYwbhUnvQ4GJIharxe1ySPNAhNf_Ke0YDq9ZIvi/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-12-11+kohteessa+10.57.18+PM.png" height="242" width="320" /></span></a></div>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">"Rahapoliittiset lisätoimet" tarkoittavat yrityslainoja (joita Euroopassa on tarjolla murto-osa siitä, mitä EKP olisi valmis ostamaan, kuten kerroin samassa blogissa). Kun EKP ilmoittaa aikovansa hankkia markkinoilta noin 1000 miljardin euron edestä arvopapereita, niiden on oltava valtioiden velkakirjoja. </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Markkinat ovat jo <a href="http://www.marketwatch.com/story/lackluster-tltro-bid-makes-draghis-job-easier-2014-12-11">varmoja</a>, että näin käy. </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ja koska markkinat toteuttavat omia ennustuksiaan, vaihtoehdon hinta nousee. Enää ei ole edes kysymys siitä, onko rahapolitiikan järjestelmällinen ja jatkuva keventäminen (<i>QE eli Quantative Easing</i>) oikea tapa potkia Euroopan lamataloutta liikkeelle – vaan siitä menettävätkö sijoittajat taas kerran uskonsa rahaliiton kykyyn tehdä päätöksiä. Seuraukset nähtiin jo 2010–2012.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Vain poliitikot haraavat vastaan, varsinkin Saksassa – ja Suomessa, kuten olen jo väsyksiin asti viime kuukausien blogeissani arvioinut. </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Yhteisvastuu tulee. Mutta tuleeko se ennen Suomen eduskuntavaaleja? </span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-25739238656513184152014-12-05T13:39:00.000+02:002014-12-05T21:51:47.030+02:00Suomen Pankki elvytysrintamassa – entä Suomi?<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8Zq8l3XLzIgAkd9e31FwvTYd8cxvZhUhlG7b4tvGzjl-NUolEi2TRorUloIyjTEuilwaYWRGyeGngtLLdiGp6zhvPuQqMtFkrU5qQB9Lopk7TdchXtAyfaX9_2f3fqec3AeWuGH6dZuUF/s1600/Erkki_Liikanen.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8Zq8l3XLzIgAkd9e31FwvTYd8cxvZhUhlG7b4tvGzjl-NUolEi2TRorUloIyjTEuilwaYWRGyeGngtLLdiGp6zhvPuQqMtFkrU5qQB9Lopk7TdchXtAyfaX9_2f3fqec3AeWuGH6dZuUF/s1600/Erkki_Liikanen.jpg" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: 'Trebuchet MS', sans-serif;"><b>1970-LUVULLA</b></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Neuvostoliiton johdon
kommunikeoita luettiin mikroskoopin avulla: montako kertaa Suomen yhteydessä
mainittiin <i>luottamus</i>, montako kertaa<i> YYA.</i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Samanlaista sanansaivartelua on <i>Euroopan keskuspankin</i> tulkitseminen.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP:n neuvosto kokoontui eilen (4.12.) pohtimaan, mitä
keskuspankki voisi tehdä taantumaan jämähtäneen Euroopan auttamiseksi. Pääjohtaja
<b>Mario Draghi </b>on pitkään – ja myös puheessaan Helsingissä viime viikon
torstaina – väläytellyt EKP:n ostavan eurooppalaisia arvopapereita noin 1000
miljardin edestä. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Mutta kuinka sitova lupaus voidaan tehdä? </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Sanamuoto
<i>intend</i> (aikoa) on vahvempi kuin <i>expect</i> (odottaa). </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tämän päivän kremlologit eli
<i>frankfurtologit</i> olettavat, että ”aikominen” tarkoittaisi QE:n (<i>Quantative Easing</i>) eli Yhdysvaltain
Fedin mallin mukaisen väljän ja yritysrahoitusta elvyttävän rahapolitiikan
alkavan heti vuodenvaihteen jälkeen. Eritoten saksalaiset vastustavat tätä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP:n 24-jäseninen neuvosto siis äänesti
aikomisen ja odottamisen välillä. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Sattumaa tai ei, pääjohtajan kotimaan lehdet <i><a href="http://www.corriere.it/economia/finanza_e_risparmio/notizie/bce-politica-monetaria-americani-francoforte-fb829e02-7b9d-11e4-b47e-625f49797245.shtml">Corriere della Sera</a></i> ja <i><a href="http://rassegna-stampa.veneziepost.it/stories/italy/40443__scontro_filotedeschi_contro_gli_acquisti_ma_draghi_da_gennaio_andr_avanti/#.VIGKXig2KzI">La Repubblica</a></i> osaavat kertoa, että äänet jakautuivat ”aikomisen”
hyväksi 18–6 tai 17-7. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Yllätys ei ole, että saksalaiset, hollantilaiset sekä
baltit äänestivät elvytystä<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>vastaan. <i><a href="http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/12/05/draghin-elvytyksen-vastustus-kasvaa-ekpssa/201416810/170">Taloussanomien</a></i> siteeraama saksalaislehti toteaa, että pankin johtokunta on jakautunut jyrkästi kahtia, mikä voi hidastaa "aikomista". </span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Italialaiset kuitenkin ilahtuivat, että talouskurimaista Suomi
on johdattanut Itävallan elvytysleiriin: Suomen Pankin </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><b>Erkki Liikanen</b></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> tukee
Draghia, samoin virkaveli </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><b>Ewald Nowotny</b></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ideologinen raja ei kulje siis enää pohjoisen
ja etelän välillä, vaan piirtyy nyt Suomenlahteen.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: 'Trebuchet MS', sans-serif;"><b>OLENNAISTA</b></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> tietenkin on, missä mittakaavassa ja miten
tarmokkaasti EKP ryhtyy elvyttämään. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Öljyn hinnan halpeneminen laskee
euroalueen inflaatio-odotukset lähes nollaan (joskin piristänee talouskasvua). Ilmaan
heitetty 500 miljardin osto-ohjelma ei taida nostaa euroaluetta lähelle kahden
prosentin tavoitetta. Kun siis QE1 pannaan liikkeelle, valmistaudutaan QE2:een
ja varmaan QE3:een. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span></span><br />
<a name='more'></a><span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tähän viittaa se, että Draghin mukaan lukuisista
eri keinoista jo keskusteltiin eilisessä kokouksessa. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP on jo ilmoittanut hankkivansa taseeseensa<a href="http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/elisa_newby/Pages/abs-osto-ohjelmat_eivat_tee_keskuspankeista_roskapankkeja.aspx"> ABS-yrityslainoja</a> – mutta kelvollisia arvopapereita on tarjolla niin vähän
(kuten <a href="http://www.timoharakka.blogspot.fi/2014/09/arrapussitkaan-eivat-nyt-auta.html">kirjoitin jo 25.9</a>), että ne kattanevat vain 10 prosenttia ostotarpeesta.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Joten – <i>tättärää!</i> – EKP on pakotettu ostamaan
suoraan jäsenmaiden valtionvelkaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: 'Trebuchet MS', sans-serif;"><b>EDESSÄ</b></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> on siis iso vääntö, joka takuulla
päätyy Saksan perustuslakituomioistuimeen ja myös Suomen
eduskuntavaalikeskusteluun, koska EU:n perussopimuksen 125 § kieltää
jäsenmaiden rahoituksen. Nuupahtaneeseen <b>Timo Soiniin</b> isketään kerralla uutta
virtaa.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Täysimittainen QE-ohjelma tarkoittaisi käytännössä yhteisvastuullista velkaa, <i>eurobondia</i>, jota jäsenmaat vastustavat – </span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">etunenässä Suomi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Jos haluaa tikulla kaivaa, voi väittää,
että Suomen Pankin linja on käytännössä toinen kuin Suomen hallituksen, joka
suhtautuu yhteisvastuuseen selvän kielteisesti.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Suomi välttää kaikin voimin ottamasta
virallisesti kantaa EKP:n toimiin. Olosuhteet varmaan pakottavat hallituksen tähän strutsismiin, </span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">mutta voivatko kokoomus ja SDP pitää yhteisvastuun pimennossa koko
vaalikampanjan ajan?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Riski on, että raaka totuus valkenee
kansalaisille juuri ennen äänestyspäivää – kuten Portugalin tukipaketti
huhtikuussa 2011. Ja jos perussuomalaiset (ja keskusta) pääsevät syyttämään
hallitusta pimityksestä ja määrittelemään koko asian omalla tehokkaalla
retoriikallaan, <b>Alexander Stubb</b> ja <b>Antti Rinne</b> joutuvat vaikeuksiin.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Veikkaan siis, että hallitus toivoo hartaasti
EKP:n lykkäävän valtionvelan ostamista ainakin kesään. Muussa tapauksessa Suomi
joutuu vastustamaan sitä äänekkäästi. Niin kauan, kuin QE ei ole konkretiaa,
voidaan olla ja elää kuin sitä ei olisi ja tulisi. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ikävä kyllä jossakin on aina vaalit. Eurooppa
ei elvy, ei sitten millään.</span></span></div>
<!--EndFragment-->Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-75809617428797146702014-11-27T12:36:00.001+02:002014-12-05T21:54:19.922+02:00"However"<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<br />
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Jos rahalaitos laittaisi liikkeelle rahaston yhtä hämärillä tiedoilla kuin
EU-komissio eilen, se ei läpäisisi Suomen finanssivalvontaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Sanotaan se vielä kerran. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EU ei ole laittamassa uutta rahaa
uuteen rahastoon. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Komission puheenjohtaja <b>Jean-Claude Juncker</b> <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-14-2160_en.htm">julkisti eilen</a> korskeasti
nimetyn ”Eurooppalaisen strategisten investointien rahastonsa” (<i>EFSI, European
Fund for Strategic Investment)</i>.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Hän ylvästeli puheessaan Euroopan parlamentille, että ”joulu
on tullut etuajassa”. Jos tässä on joulupukin koko anti, eurooppalaiset kodit
viettävät Kristuksen syntymäjuhlaa valottomasti ja vaisusti, vanhoihin
säilykkeisiin turvautuen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Varsin pikku joulu. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Juncker on löytänyt kahdeksan miljardia euroa löysää rahaa
EU-budjetista, joka voidaan nyt varata vakuudeksi Euroopan investointipankin (EIP)
lainanottoon. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Juncker ilmoitti, että noilla kahdeksalla miljardilla
saadaan 16 miljardin vakuus. Miten summa tuplautuu? Löytyykö EU-budjetista
toiset kahdeksan miljardia, vai onko EU:lla jokin menettely, jolla jo vakuus
vivutetaan kaksinkertaiseksi? Juncker ei kertonut. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kun summaan lisätään EIP:n holveista yllättäen löytyvät
viisi miljardia, kasassa on laskennalliset 21 miljardia, jolla investointipankki voi kerätä
markkinoilta 63 miljardia euroa jaettavaksi eteenpäin. Vivutuskerroin: kolme.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Loput 252 miljardia euroa – siis neljä viidesosaa – pitäisi
löytymän yksityissijoittajilta. Oikeaa rahaa. Sitä epäilee moni, esimerkiksi BBC:n arvostettu taloustoimittaja <b><a href="http://www.bbc.com/news/business-30212501">Robert Peston</a>.</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Valtiovarainministeriön <b>Markus Sovala</b> tiivisti
hankkeen hyvin tämän aamun <i><a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/27112014/talous/Suomi+hakee+miljardeja+EUn+investointipaketista/a1416979818384">Helsingin Sanomissa</a></i>: se on ”komission märkä uni”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten eilen ounastelin, ”rahasto” ei toimi, elleivät
EU-jäsenmaat talikoi siihen omaa rahaa. Sovala toki ihmetteli, miksi Suomi
haluaisi kierrättää omat elvytyshankkeensa Brysselin kautta, jos tarvittaessa
valtio saa lisävelkaa halvalla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">No minäpä kerron.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Siksi, että koko harjoituksen varsinainen tarkoitus on
tinkiä EMU:n alijäämä- ja velkasäännöistä. Koska kyseessä on EU,
säännöistä tingitään tinkimättä säännöistä. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Näin Juncker <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-14-2160_en.htm">eilisessä puheessaan</a> Euroopan parlamentissa:</span><br />
<i><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">We will not betray the rules of the Stability and Growth Pact that we have
agreed jointly – this is a matter of credibility. However, if member states
chip in capital to the fund, we will not take these contributions into account
in our assesments under the pact.</span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">("Emme luovu kasvu- ja vakaussopimuksen säännöistä, joista
olemme yhdessä sopineet – tämä on uskottavuuskysymys. Kuitenkin jos jäsenmaat
laittavat pääomaa rahastoon, emme laske näitä sijoituksia sopimuksen
arviointiimme.")</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Avainsana on siis: <i>however.</i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Joillekin ihmisille – ja kansoille – pykälien noudattaminen
on pakkomielle. Joidenkin mielestä liian joustamattomat säännöt ovat pahasta,
koska ne kuitenkin pakottavat rikkomaan niitä. <i><a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1395807900781">Suuren kiristyksen</a></i> lukijoille ei
liene yllätys, että kulun jälkimmäiseen joukkoon (kuten<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>myös esimerkiksi <b>Sixten Korkman</b>).</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">On siis sinänsä järkevää, että taloudellisen tilanteen niin
vaatiessa EU-komissio joustaa ahtaista pykälistä. Tämä on joululahja Ranskalle
ja Italialle, muutenkin nuukat Saksa ja Suomi eivät erikoisesti hyödy. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Myönteistä on, että Eurooppa elvyttää nyt luvan kanssa.
Toivoa sopii, että EIP vahtii tiukasti hankkeiden laatua. Se olisi helpompaa,
jos Euroopan investointipankki johtaisi ohjelmaa yksin – Euroopan
kokonaisedusta huolehtien. Nyt odotettavissa on hullujen hankkeiden
huutokauppa, jossa EU-johtajat haalivat kotimaahan mahdollisimman paljon
hyötyä. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">”Anarkistinen prosessi”, kuten Sovala sanoi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Hölmöä Junckerin julistuksessa on, että tarjolla ei ole
uutta rahaa. Vielä hölmömpää on, että edes ohjelma ei ole uusi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kun finanssikriisi vyöryi Eurooppaan, silloinen EU-komission
puheenjohtaja <b>José Manuel Barroso</b> ajoi läpi 200 miljardin euron <a href="http://ec.europa.eu/economy_finance/articles/eu_economic_situation/article13502_en.htm">elvytyspaketin</a>.
Joulu 2008 ja joulu 2014 eroavat lähinnä siten, että Barroso ei ollut
luovinaan kuvitteellista investointirahastoa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Vuonna 2009 komissio kehotti jäsenmaita investoimaan rakentamiseen,
teollisuuteen ja energiatehokkuuteen ja kohentamaan työttömien ja köyhien
asemaa. Näitä menoja ei laskettaisi EMU-sääntöjen mukaan. Jopa saita Saksa
sijoitti silloin yli 80 miljardia euroa teiden ja talojen rakentamiseen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Vain vuotta myöhemmin elvytys kuitenkin lopetettiin kuin
seinään. Talouskurin ideologia, <i style="mso-bidi-font-style: normal;">austerity</i>,
otti vallan – ja juuri työllistetyt menettivät taas työnsä. EKP jopa nosti
korkoja. Tätä erehdystä ei pidä toistaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ehkä olennainen ero on se, että Barroso oli Portugalista,
jonka pankkiosaaminen ei ole erityisesti vakuuttanut. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Juncker ei ole turhaan ollut Luxemburgin pääministeri 18
vuotta. Luxemburg saa elantonsa finanssipalveluista. Vähemmän kauniisti sanoen
pankkisalaisuudesta, rahanpesusta ja veronvälttelystä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Nordean sijoitusrahastojen kotipaikka on Luxemburg. Myös
EU:n kriisirahastot ERVV ja EVM perustettiin <i>osakeyhtiöinä Luxemburgiin</i>.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Mihinkähän maahan EFSI perustetaan? </span></div>
<!--EndFragment-->Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-87694676551271654102014-11-26T16:34:00.002+02:002014-12-05T21:55:35.377+02:00Brysselin pyramidihuijaus<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<br />
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kaveri lupaa investoida</span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">yritykseesi 315 000 euroa. Laitat siis firman pystyyn ja
pyydät luvatut rahat. Kaverisi sanoo, että rahaa ei ole, mutta hän voi taata 21
000 euron lainat. Jostain löytyvät varmasti loput 296
000 euroa – siis 93 prosenttia luvatusta pääomasta. Se tosin edellyttää, että laitat itse vielä muutaman kymppitonnin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Olisiko sinua huijattu?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuta kuinkin näin toimivat <b>Jean-Claude Juncker</b> ja <b>Jyrki
Katainen</b> esitellessään tänään keskiviikkona suunnitelmansa Euroopan
investointien käynnistämiseksi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Komission uusi puheenjohtaja lupasi kesällä koota 300
miljardin euron investointipaukun, jotta Eurooppaa koetteleva kysyntälama
lieventyisi. (Viis nyt siitä, että euroryhmän puheenjohtajana 2005-2013 Juncker
edisti leikkauslinjaa, jolla lama saatiin aikaan ja pitkittymään. </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Hyvä, jos näkee järjen valon, vaikka myöhäänkin.)</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ikävä kyllä Juncker ja Katainen eivät löytäneet rahoja
mistään. Heidän oli turvauduttava silmänkääntötemppuun. Suomen mediassa se
näyttää menneen läpi. Ikävä kyllä Euroopan rahoitusmarkkinat eivät mene yhtä
halpaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Junckerin-Kataisen ohjelma ei ole 315 miljardin ohjelma. Se
ei ole edes 21 miljardin ohjelma. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Se ei ole ohjelma, ellei sitten viihde-ohjelma. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Juncker lupasi<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>21 miljardin takuut EU:n budjettivaroista ja Euroopan Investointipankin
voitoista. Takuu ei ole pääomaa. Se ei korvaa pääomaa, jota vastaan voisi edes
kuvitella myyvänsä velkaa 15-kertaisesti.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tätä kerrointa kutsutaan vivutukseksi (<i>leverage</i>).
Alkuperäistä pääomaa vastaan voidaan rakentaa velkakirjojen kerroksia (<i>tranche</i>). </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuuluisissa<i> subprime-</i>lainoissa pääomana olivat tavallisten pankkien
asuntoluotot. Pankit myivät ne investointipankeille, jotka taasen myivät niiden
perusteella moninkertaisen määrän uusia velkakirjoja. Niiden ostajat saattoivat
johtaa niistä periaatteessa loputtomiin uutta velkaa, eli johdannaisia.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kierros kierrokselta riski kasvaa,
koska alkuperäinen pääoma ei ole viimeisten velkojien perittävissä – joten
riskin vastikkeeksi sijoittaja vaatii korkeaa korkoa ja/tai vakuuttaa
sijoituksensa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Vuonna 2007 riski laukesi ja rakennelma luhistui. Koko
maailmantalous suistui finanssikriisiin, joka jatkuu yhä euromaissa
velkaantumisena ja pitkittyvänä taantumana. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ironista on, että finanssikriisin seurauksia yritetään
paikata nyt samoilla menetelmillä, jotka aiheuttivat koko finanssikriisin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Se on tuulesta temmattu riskisijoitus, ellei peräti
pyramidihuijaus. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten pyramidihuijaus, Junckerin ja Kataisen ohjelma toimii,
jos tyhmät ja maksuhalukkaat rahoittavat sen. Elleivät jäsenmaat – siis
EU-veronmaksajat – laita <i>miljardikaupalla aitoa rahaa</i> ohjelmaan, se ei voi saada
sijoittajia. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ilmoitetussa muodossaan Junckerin rakennelmalla ei ole edes
21 miljardin euron pääomaa, jonka varaan sijoittajat voisivat ottaa luulotellun
15-kertaisen riskin. ”Tällainen vipuaikomus on absurdi”, totesi arvostettu <i>Euro
Intelligence </i>–talousuutispalvelu. ”Junckerin suunnitelma saa subprimen
näyttämään kunnialliselta.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Komissio yrittää vokotella sijoittajia korkean riskin uhkapeliin. Onnistumisen edellytykset
ovat olemattomat. Suurimmat sijoittajat eli eläkerahastot eivät voi omien
sääntöjensä mukaan osallistua näin huonosti suojattuun arvopaperiin. </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Suomalaisia eläkeyhtiöitä sitoo ”turvatun
tuoton” vaatimus.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Omituisinta kaikessa on se, että komissio estää <i>Euroopan
Keskuspankkia</i> sijoittamasta investointihankkeeseen. EKP on ilmaissut tahtonsa
rahoittaa jopa 1000 miljardilla eurolla eurooppalaisia yrityksiä – mutta sen
pitää muun muassa saksalaisten vaatimuksesta pysyä erossa vähäisestäkin
riskistä. Polttavin ongelma on löytää sopivia kohteita valtavalle investoinnille.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Monet ovat esittäneet, että <i>Euroopan Investointipankki </i>voisi
moninkertaistaa oman lainanantonsa yrityksille. EIP:n lainojen luokitus on AAA,
joten haluttaessa EKP voisi käytännössä ostaa holvit täyteen EIP:n velkakirjoja. Liikkeellelaskijan luotettavuus ja EKP:n markkinatakaus houkuttelisivat yksityisiä sijoittajia ympäri maailmaa, jolloin
15-kertainen pääoman vivutus olisi täysin mahdollinen – ja riskitön.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tällaisia malleja ovat esittäneet Euroopan poliittistista
ryhmistä mm. liberaalien Alde ja demarien PES.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tietysti myös EIP rahoitetaan jäsenmaiden varoista. Kyse on oudosta nokkapokasta. Eurooppalaista yritystoimintaa (ennen kaikkea ympäristöteknologiaa ja pienyrityksiä) menestykselliesti rahoittava, </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">käytössä oleva työkalu ei kelpaa, vaan komissio
vaatii luottamaan komissioon.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">En äkkiseltään keksi yhtään syytä, miksi kenenkään pitäisi
luottaa komissioon.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Komissio on luvannut jo neljä vuotta, että kasvu alkaa ihan
pian. Hokema on osoittautunut houreeksi. Junckerin ja Kataisen lupaukset
investointirahasta ovat yhtä katteettomia. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">21 miljardia euroa ei ole, 300 miljardia euroa ei tule. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Euroopan raha on lumerahaa, jota silmänkääntäjät yrittävät
loihtia. Kasvu jää herrojen haaveeksi,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>työttömyys ja köyhtyminen kaikkien
muiden pysyväksi painajaiseksi.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Komission illuusio onnistuu vain, jos jäsenmaat antavat sille
miljardeja. Tästä saadaan EU-huippukokouksissa aikaan loputon riita, jonka
aikana taantuma on tavalla tai toisella, hinnalla tai vielä pahemmalla
hinnalla, ohitettu.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Komissio voi pestä kätensä ja syyttää jäsenmaita siitä, että
ne eivät tehneet Junckerin ja Kataisen illuusiota todeksi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Temppu oli hyvä, taikurit olivat taitavia. Yleisö oli huono. </span></div>
<!--EndFragment-->Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-38873823592412594532014-11-17T12:26:00.001+02:002014-12-05T22:21:10.470+02:00Suomessa on nyt kaikkien aikojen pahin lama<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: large;">K</span>äsitteet ovat tärkeitä. Käsitteet määräävät käsitykset.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Suomen kielessä ei ole vakiintunutta käännöstä käsitteelle <i>The Great Depression</i> – Suuren laman sijaan yleensä puhutaan vain "1930-luvun lamasta". </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Aikalaiset käyttivät sanaa <i>pula-aika</i>. Suomalaisille maailmanlaajuinen talouden taantuma näkyi siis puutteena ja hätänä, inhimillisenä kärsimyksenä. Se vertautui <i>nälkävuosiin</i>, jotka olivat tuolloin reilun 60 vuoden takana (kuten Helsingin olympialaiset tästä päivästä). </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Pula, joka kyllä näännytti lapsia hengiltä, ajoi perhekuntia kerjuulle ja "pulamiehiä" hätäaputöihin ympäri Suomea, ei tietenkään ollut aivan yhtä kohtalokas kuin suoranainen nälänhätä. Tässä vertailussa 1990-luvun <i>lama</i> ei tunnu puolestaan aivan yhtä hirveältä kuin – jälleen 60 vuotta aikaisempi – pula-aika.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Vastaavasti nykyään puhutaan varovasti <i>taantumasta</i>. Harva uskoo, että nykyinen taantuma on pahempi kuin 1990-luvun lama (eihän työttömyys sentään yllä puoleen miljoonaan) saatikka 1930-luvun pula-aika (eiväthän tuhannet ole sentään joutuneet mieron tielle).</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i>Talouden mittareilla</i> Suomen nykyinen lama on kuitenkin sitkeämpi kuin 1990-luvulla tai 1930-luvulla.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i>Danske Bankin</i> maineikas ekonomisti – eikä taatusti mikään vasemmistohippi – <b>Lars Christensen </b>julkaisi <a href="http://marketmonetarist.com/2014/11/16/great-greater-greatest-three-finnish-depressions/">ansiokkaan blogitekstin</a> (16.11.). Hän osoittaa</span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> yksinkertaisella kuviolla, että Suomen bruttokansantuote on kärsinyt pahemmin ja pidempään kuin 1930-luvun ja 1990-luvun lamoissa.</span><br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_tkdw0Vt3sYOg0DCAEi0Vl_bo52fDUqclJc5eoT5DSZpyUnS3mnNf5-DcL_WMhavNv3wOftDa9eqj5kiYQSJuNmbHyQzi4EvVcYsIA4Ivn3cNevHQlljyifqvANdRUrzYsYB935oIvv70/s1600/suomenlamat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_tkdw0Vt3sYOg0DCAEi0Vl_bo52fDUqclJc5eoT5DSZpyUnS3mnNf5-DcL_WMhavNv3wOftDa9eqj5kiYQSJuNmbHyQzi4EvVcYsIA4Ivn3cNevHQlljyifqvANdRUrzYsYB935oIvv70/s1600/suomenlamat.jpg" height="215" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(c) Lars Christensen. Lähteet: Angus Maddison ja IMF. Vuosi 2014 on IMF:n ennuste</td></tr>
</tbody></table>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten Christensen toteaa, kiinnostavinta on katsoa käyrien kehitystä taantuman alettua. 1930-luvun ja 1990-luvun notkahdukset kääntyvät nousuun noin kolmen vuoden kohdalla (1932 ja 1993). </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Pulavuosien taantuma ei edes ole kovin syvä, ja kultakannasta irtautuminen johtaa reiluun devalvaatioon, joka parantaa Suomen kilpailukykyä roimasti ennen talvisotaa. </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Lama-aikana käydään syvemmällä, mutta kaksi devalvaatiota palauttaa Suomen melko ripeästi nousukauteen – joka jatkuu käyrien päättymisen jälkeen vielä melkein keskeytyksettä vuoteen 2007. Koettiin "seitsemän lihavaa vuotta" kahdesti peräkkäin.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i>Nykyinen taantuma</i> jatkuu sen sijaan jo kuudetta vuotta, eikä loppua näy. Kuten kuviosta näkyy, itse finanssikriisistä olisi voitu toipua nopeasti, mutta <i>Euroopan keskuspankin</i> liian aikaiset koronnostot vuonna 2011 tuuppasivat Suomen takaisin taantumaan. </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">(Christensen tunnustaa, että muutkin tekijät kuin rahapolitiikan oikea-aikainen löysäys ja väärin ajoitettu kiristys varmaan vaikuttavat – hän mainitsee mm. Nokian romahduksen. <b>Jean-Claude Trichet'n</b> johtaman EKP:n kastrofaalinen koronnosto on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Toin esiin EKP:n virheet <i>Suomen Pankin</i> järjestämässä <a href="http://areena.yle.fi/radio/2386140">keskustelussa</a> 30.9. 2014, mutta sain lähinnä syytökset jälkiviisaudesta. Mitä muuta viisautta on olemassa?)</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Olen vakuuttunut, että kuviossa näkyy EU-johdon leikkaus- ja kiristyslinja. Euroalueen kysynnästä riippuvaisen Suomen vienti on kärsinyt enemmän kuin minkään muun maan, kuten tästä <i>Helsingin Sanomien</i> kuviosta ilmenee:</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKpkV6HEkdWlRTOo_9p5mCSEAe3wbF5jZtaEwcGZ53YwaHHxvtfJr1xeT1fcazhJN6BxXfHriHzzUnABFPj1ur2Oe300QXHC-hXErSttNAR-guhE9lbgQndfvAjoB44amg6-vCTvj8EswY/s1600/vienti+ei+veda.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKpkV6HEkdWlRTOo_9p5mCSEAe3wbF5jZtaEwcGZ53YwaHHxvtfJr1xeT1fcazhJN6BxXfHriHzzUnABFPj1ur2Oe300QXHC-hXErSttNAR-guhE9lbgQndfvAjoB44amg6-vCTvj8EswY/s1600/vienti+ei+veda.jpg" height="221" width="400" /></a></div>
<br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ekonomisti <b>Brad DeLong</b> <a href="http://www.project-syndicate.org/commentary/j--bradford-delong-argues-that-it-is-time-to-call-what-is-happening-in-europe-and-the-us-by-its-true-name">arvioi</a>, että koska kansantuotteen pudotus on 2010-luvulla suurempi kuin 1930-luvulla, nykyisestä taantumasta pitäisi käyttää nimeä <i>Suurempi </i>lama. </span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Christensen toteaa, että Suomen osalta on käytettävä termiä <i>Suurin </i>lama. </span>Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-25040168562189958982014-10-10T15:12:00.001+03:002014-12-05T21:57:15.097+02:00Pikavipillä Emuun<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment--><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Goldman
Sachs ja muut investointipankit myivät Italialle ja Kreikalle kalliit
pääsyliput rahaliittoon.</span></span></b><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">”Se oli näin jälkikäteen katsoen ja ehkä jo silloinkin katsoen iso
virhe”, arveli silloinen komissaari <b>Olli Rehn</b> <a href="http://www.hs.fi/talous/a1305559445016">haastattelussa</a> 2012.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Hän ei <i>tietenkään</i> tarkoittanut talouskurin politiikkaa, joka on ajanut
Euroopan lamaan, suurtyöttömyyteen ja Suomenkin viennin pahaan kuoppaan. Hän
tarkoitti Kreikan EMU-jäsenyyttä, joka alkoi vuonna 2000. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Arvostelen vahvasti kriisimaiden kurittamista kirjassani <i><a href="http://www.suurikiristys.fi/">Suuri kiristys</a></i> (2014). Teen kuitenkin selväksi, että tiukka ote Kreikan
edesottamuksiin on ymmärrettävä maan Emu-historian valossa. Venkoilulle,
välttelylle, väistelylle oli kerrassaan tultava loppu.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten aina, vastuuttomien valtiojohtajien lasku jää maksettavaksi tavallisille
kansalaisille. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Goldman
Sachs rahastaa Kreikan hädän<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kreikan hallitus osoitti luovuutta heti jäseneksi liityttäessä. Sen
sijaan, että velkaantumista ja budjettivajetta olisi vähennetty leikkauksin tai
veroin, se järjesteli 2002 pankkiiriliike <i>Goldman Sachsin </i>kanssa mutkikkaan
valuuttavaihdon eli <i style="mso-bidi-font-style: normal;">swapin</i>, joka sai
julkisen talouden näyttämään paremmalta.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kreikka pani liikkeelle 10 miljardin
velan dollareina ja jeneinä, jotka sitten vaihdettiin takaisin euroiksi
reippaaseen <a href="http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-17108367">ylikurssiin</a>. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Näin Goldman Sachs käytännössä lainasi
Kreikalle 2,8 miljardia euroa, joka ei kuitenkaan näkynyt kansantalouden
tilinpidossa (jos sellaisesta voi Kreikan osalta puhua). Näin sen vuoden
tilastot näyttivät todellista paremmilta, sillä korot ja maksut lankesivat
vasta myöhemmin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ja ne tosiaan lankesivat. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Uuden hallituksen
valtionvarainministeri kertoi parlamentille vuonna 2005, että järjestelystä oli
koitunut suoria kuluja 500 miljoonaa ja epäsuoria miljardin verran. Velka on
kasvanut vuosi vuodelta, ja on tätä nykyä yli kaksinkertainen, 5,8 miljardia
euroa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Samaan aikaan Goldman Sachs on käynyt
kauppaa Kreikan velkakirjoilla kertomatta asiakkailleen tietojaan
valtiontalouden todellisesta tilasta sekä omasta roolistaan sen kaunistelussa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Salainen sopimus tuli julkisuuteen vuonna
<a href="http://www.risk.net/risk-magazine/feature/1498135/revealed-goldman-sachs-mega-deal-greece">2003</a>, mutta ei herättänyt suurta huomiota. EU:n tilastoviranomaiselle<i style="mso-bidi-font-style: normal;"> Eurostatille </i>oli jopa valitettu
järjestelystä jo 2005, mutta se ilmoitti, ettei ollut syytä puuttua täysin
lailliseen toimintaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Metakka alkoi keväällä 2010, jolloin
Kreikan talouden syöksylasku herätti niin markkinat kuin poliitikot. Saksan
liittokansleri – joka hävisi osavaltiovaalit Kreikka-paketin takaia – piti
tapahtunutta ”skandaalina”, ja haukkui Kreikkaa tilastojensa <a href="http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=newsarchive&sid=asBNXSLtlN9E">väärentämisestä</a>. Vihdoin
myös Eurostat heräsi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Goldman Sachsin finanssi-innovaatio
maksoi Kreikalle siis miljardikaupalla rahaa, mutta ennen kaikkea poliittinen
lasku oli kova.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Goldman Sachs kommentoi tuottoisaa diiliään
hyytävän lakonisesti: ”[Kreikan] vaihtojohdannaiset olivat yksi lukuisista
tekniikoista, joita monet Euroopan valtiot käyttivät täyttääkseen
[Maastrichtin] sopimuksen ehdot.”</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tämä ei ollut tosiaan ensimmäinen kerta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Amerikkalaisen suurpankin pikavippi
auttoi Italian suorastaan Emu-jäseneksi 1999. Kuten aina pikaluotoissa,
aikanaan eteen tulee kova lasku. Mutta se on sen ajan murhe.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Johdannaispelistä yli 20 miljardin tappio</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Italia oli laittanut 1995 liikkeelle jenimääräisen valtionlainan,
jonka arvo oli laskenut Japanin valuutan myötä kolmanneksella kahdessa
vuodessa, kun se myi saatavansa ulkomaiselle pankille – lähteestä riippuen joko
Goldman Sachsille tai <i>JP Morganille</i>.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Aivan poikkeuksellista oli, että pankki
sai ostaa paperin alkuperäisellä kurssitasolla eli 32 prosentin alennuksella –
Italia olisi saanut mistä tahansa paljon paremman hinnan. Juju olikin siinä,
että velan koroksi oli määrätty Libor-viitekorko <i style="mso-bidi-font-style: normal;">miinus</i> 16,77 prosenttia. Pankki siis käytännössä lainasi rahaa
Italian valtiolle välittömään tarpeeseen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Italia<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>pienensi tällä saatavalla korkokulujaan ja sai siten
supistettua budjettialijäämänsä Maastricht-säännön rajoihin. (<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><a href="http://ftalphaville.ft.com/2010/02/09/145201/goldmans-trojan-greek-currency-swap/?">Financial Times 9.2. 2010</a></i>)</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Italia teki ainakin kahdeksan
kahdenvälistä johdannaissopimusta, joiden kokonaisarvo vuonna 2013 oli 31,7
miljardia euroa. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Financial Timesin</i>
asiantuntija arvioi, että sopimuksista uhkaa koitua Italialle kahdeksan
miljardin euron tappio.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Keväällä 2012 paljastui, että myös <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Morgan Stanley</i> oli saanut 1990-luvun
johdannaiskaupoista Italialta lähes kaksi miljardia euroa. Siinä yhteydessä
ilmeni, että Italialla oli kaikkiaan 160 miljardin euron edestä johdannaisia. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Bloomberg</i>-uutistoimisto laski silloisten
arvostusten perusteella, että Italia oli hävinnyt peleissään 24 miljardia
euroa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Summa on lähes puolet Suomen valtion
vuosibudjetista.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 14.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Saksa
hyväksyi Italian silmänkäännön<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Mutta 1997 Italialla oli kiire, olihan se pyrkimässä elintärkeään
Emuun. Maan julkinen velka/bkt oli noin 110 prosenttia, lähes kaksinkertainen
Emu-kriteereihin nähden. Mutta Belgia oli vielä velkaisempi ja Itävaltakin
ylitti 60 prosentin tason. Tähän numeroon ei Euroopan tärkeintä
yhdentymisprojektia hirtetä, päätteli Italian silloinen pääministeri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Romano Prodi</b> – tuleva EU-komission
puheenjohtaja ja ”tyhmien Emu-sääntöjen” vastustaja.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Prodi saattoikin todistaa epäileväisille
saksalaisille, että Italia alittaa komeasti budjettialijäämäsäännön – joka oli siihen
aikaan Saksalle itselleenkin tuskaisa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;">Der
Spiegelin</span></i><span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"> hankkimista asiakirjoista selviää, että liittokansleri <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Helmut Kohl</b> päätti sivuuttaa
avustajiensa varoitukset Italian silmänkäännöstä. Ja niin kuin taikaiskusta
vuoden 1995 alijäämä, 7,7 prosenttia, oli kutistunut kokonaiset viisi
prosenttiyksikköä vuoteen 1998 – vaikka verokertymät eivät olleet juuri
nousseet, eivätkä valtion menot supistuneet. Mikään muu tulevista euromaista ei
pystynyt samaan magiaan. (<i><a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/440007a8-dd9a-11e2-a756-00144feab7de,Authorised=false.html?_i_location=http%3A%2F%2Fwww.ft.com%2Fcms%2Fs%2F0%2F440007a8-dd9a-11e2-a756-00144feab7de.html%3Fsiteedition%3Dintl&siteedition=intl&_i_referer=http%3A%2F%2Fsearch.ft.com%2Fsearch%3FqueryText%3DItaly%2Bfaces%2Brestructured%2Bderivatives%2Bhit#axzz3Fk2Rk98J">Financial Times 26.6. 2013</a></i>)</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Näin kallis pikavippi auttoi Italian
euroon. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Sen sijaan Kreikka, joka oli vähemmän velkainen</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">kuin Italia ja Belgia, <i style="mso-bidi-font-style: normal;">reputti </i>alijäämärajan
– oman (rajoitetusti luotettavan) ilmoituksensa mukaan niukasti, ja joutui
odottamaan vuoden.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ei olisi ihme, jos kreikkalaiset
olisivat marssineet Prodin pakeille kysymään, kuinka temppu tehdään ja saaneet mukaansa
amerikkalaispankkien käyntikortteja.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-indent: 14.2pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Päättäjät Goldman Sachsin leivissä</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tämä silmänkääntö on ollut julkisuudessa jo vuodesta <a href="http://www.zerohedge.com/article/step-aside-greece-how-gustavo-piga-exposed-europes-enron-2001-focusing-italys-libor-minus-16">2001</a>, jolloin
professori <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Gustavo Piga</b> laati siitä
dokumentoidun ja yksityiskohtaisen raportin ISMA:lle (<i style="mso-bidi-font-style: normal;">International Securities Market Association</i>). Asian
arkaluontoisuudesta kertoo, että aiottu tiedotustilaisuus jouduttiin
peruuttamaan tappouhkausten vuoksi.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Silti on hämmentävää, että Eurostat ei
nähnyt aiheelliseksi tarttua Kreikan melkeinpä identtiseen sopimukseen muutamaa
vuotta myöhemmin. EU-viranomaisen välinpitämättömyys suorastaan kannustaa
kansalliset tilastoijat peittelemään todellista tilannetta, jos se on
poliittisesti suotuisaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Salaliittoteoreetikot pohtivat,
säästettiinkö Yhdysvaltain suuret investointipankit suuressa
pankkiteurastuksessa 2008, koska ne olivat osapuolina ”useiden Euroopan
valtioiden” johdannaissopimuksissa – kuinka monen, ja millä panoksilla, sitä ei
kukaan saa tietää. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Yhdysvaltain valtiovarainministerillä <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hank Paulsonill</b>a saattoi toki olla hyvä käsitys, montako Euroopan
maata olisi vedetty syöveriin, sillä hän toimi Goldman Sachsin pääjohtajana
vuoteen 2006.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Jotakin saattaisi tietää myös <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Mario Draghi</b>, Euroopan keskuspankin
nykyinen pääjohtaja, joka oli valtiovarainministeriön korkein virkamies Italian
epäonnisten johdannaispelien aikana<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>– ja siirtyi vuonna 2002, minnekä muuallekaan kuin Goldman Sachsiin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Positiivinen ihminen voi toki iloita
siitä, että Euroopan kriisi on edes joillekin tuottanut miljardien voitot. Ne
ovat ne samat amerikkalaispankit, jotka olivat kriisiä siittämässäkin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Huono temppu vaatii suopean yleisön</span></b></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">”Kyllähän me kaikki tiesimme Ecofinin pöydän ympärillä, että Kreikka
ei täytä Emu-kriteereitä, mutta päätimme kuitenkin yksimielisesti hyväksyä
Kreikan jäseneksi”, siteeraa Olli Rehn kirjassaan <i>Myrskyn silmässä</i>
eurooppalaista päättäjää vuodelta 2000.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Jostain syystä Rehn korostaa, että kertoja ei ole silloinen Suomen
edustaja, <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Sauli Niinistö</b>. Mitä se
tarkoittaa?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Jos Niinistö ei tiennyt, minkä kaikki plus Ransu-koira tiesivät, ei se
ole suurikaan ansio. Sillä taikatemput onnistuvat vain, jos yleisö antautuu
taikurin lumottavaksi. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Meillä ”huijatuilla” ei ole mitään oikeutta moralisointiin edes
jälkikäteen.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ascii-font-family: Cambria; mso-hansi-font-family: Cambria;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kun yleisö on – kuten vanhemmat lastenkutsuilla – jo etukäteen
päättänyt antaa esiintyjälle suopeat aplodit, silloin ei haittaa, vaikka kortit
valuvat taikurin hihoista, taikalaatikoiden välipohjat näkyvät, eikä avustaja leiju ilmassa
ellei laita silmiä kiinni ja kuvittele. </span><o:p></o:p></span></div>
<!--EndFragment-->Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-18669192164266005372014-10-09T12:19:00.000+03:002014-11-24T01:00:31.082+02:00Toinen käsi jäässä, toinen tulessa<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<br />
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: large;">T</span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">ämä kuva, johon törmäsin harhaillessani </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i>Euroopan
keskuspankin</i></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> datassa, pysäytti.</span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ei
siksi, että se olisi erityisen dramaattinen, vaan juuri siksi, että se <i>ei ole</i>.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhteYBZq_pDvL8EOv7FMh-kMvIHTOoIt0Zy1eyFFLHvytGXk05C2qjtxtPJOZ9hMuYPYF9VqeM9KdLVmMoit_ksrSUBVAxnOS4BS3AgrjE2H74zsZt9fYjHUmei0DPTYtqWAPlt3SNR4MyW/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-10-09+kohteessa+11.46.16+AM.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhteYBZq_pDvL8EOv7FMh-kMvIHTOoIt0Zy1eyFFLHvytGXk05C2qjtxtPJOZ9hMuYPYF9VqeM9KdLVmMoit_ksrSUBVAxnOS4BS3AgrjE2H74zsZt9fYjHUmei0DPTYtqWAPlt3SNR4MyW/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-10-09+kohteessa+11.46.16+AM.png" height="208" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Se on kuva Euroopan rahoituskriisistä 2010-2013, finanssikriisin
jäljiltä syntyneestä markkinapaniikista ja poliittisesta kaaoksesta. Se on kuva
itkusta ja kärsimyksestä, 10 miljoonasta uudesta työttömästä; kymmenistä tuhansista kotinsa, toimeentulonsa ja terveytensä menettäneestä.</span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Se on talouskurin, </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">austerityn</i></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">, kuva. Se on pitkittyvän taantuman, uhkaavan
kysyntäalaman ja deflaation kuva.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ja mikä hätkähdyttävintä, kuva on nätti, hillitty ja
harmiton – oikeastaan positiivinen. Käyrä esittää euromaiden maksamia valtionvelan
korkoja yhteisvaluutta-aikana. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Missä kriisi, missä maailmanloppu? Enintään näkyy erittäin
ripeän edistyksen taittuminen vakiintuneeksi menestykseksi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Jossain rahaliitto on kiistatta
onnistunut. </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kahdeksantoista kansantaloutta on hyötynyt satoja miljardeja
euroja siitä, että markkinat ovat uskoneet rahaliittoon. </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Sijoittajat ovat voineet luottaa siihen, että vakaus vallitsee ja olot pysyvät rauhallisina, että EMU-kansat investoivat heidän rahojansa harkiten ja tuottoisasti,
samalla kun turvaavat omien kansalaistensa paremman huomisen lempeiden tuulten puhallellessa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Verdana, sans-serif;">LINTUJEN</span></b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: x-small;"> </span>viserryksen sijasta raikuvat sireenit ja väkijoukkojen iskulauseet. Katukivet iskeytyvät mellakkapoliisien kilpiin, kun
he tiiviinä rivinä astuvat lähemmäs ja kohottavat pamppunsa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Verdana, sans-serif;"><b>TÄYTYY</b> </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">siis tietää, että keskiarvo muodostuu
äärimmäisyyksistä. Pahimmillaan Kreikan korko ylsi 44 prosenttiin ja
Portugalin 18 prosenttiin. Samaan aikaan Saksa saattoi tarjota jopa
negatiivista korkoa eli periä talletusmaksua Bundesbankin holveihin suojatusta
sijoituksesta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Euroalue repeytyi kahtia. Saksa – ja Suomi – ovat rahastaneet sitä paremmat korkoedut, mitä suurempaan ahdinkoon Etelä-Eurooppa on joutunut. Edut eivät ole enää yhteiset, vaan toisen tappio on toiselle tuloa.*</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Rahaliitto jakautui menestyjiin ja häviäjiin, velkojiin ja
velallisiin, sopeuttajiin ja sopeutettaviin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Keskinäinen vihanpito yltyi, epäluottamus levisi. Yhteinen
raha erotti kansat.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijfsk-AmBBcR2bYA5KXiEdgi-AR9u6hIbYH-lkeHeb0y_yrUG5zdFZi6LBM8nFfWVgWka7ELh4Y-9KrXncBOow4r9mgZEpy6hQLduMDDg68iQYiuoPRNgLOyJTQ5QG7VhH-uGYeJMHKZ01/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-10-09+kohteessa+10.05.40+AM.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijfsk-AmBBcR2bYA5KXiEdgi-AR9u6hIbYH-lkeHeb0y_yrUG5zdFZi6LBM8nFfWVgWka7ELh4Y-9KrXncBOow4r9mgZEpy6hQLduMDDg68iQYiuoPRNgLOyJTQ5QG7VhH-uGYeJMHKZ01/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-10-09+kohteessa+10.05.40+AM.png" height="189" width="320" /></a></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Verdana, sans-serif;">KÄYRÄ</span></b><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> kuitenkin osoittaa, että rahaliitosta olisi iloa ja hyötyä. Iso talous- ja valuutta-alue voi pitää markkinavoimat joltisessakin
kurissa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kauniissa kuviossa vuoden 2008 finanssikrisi nostaa korot vain 2004 tasolle, hetkeksi, ja 2011-2012 hysteriakin vain käyttää ne neljän vuoden takaisissa luvuissa, kunnes palataan määrätietoisesti laskutrendille. </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Lähisokea ja lyhytmuistinen ei tajuakaan, että viime
vuodet ovat olleet vain pieniä töyssyjä muuten hyvässä kyydissä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Siksi on vahinko, jos rahaliiton</span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> annetaan ratketa. Vaikka
tästä taantumasta selvitään – joskus – niin heikot eivät pärjää vahvojen
ehdoilla. Erot kasvavat, vaikka <i>liitossa</i> niiden pitäisi supistua. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i>Liittoutumisessa</i> ei ole järkeä, jos se perustuu kuriin ja pakkoon. <i>Liittolaiset</i> eivät voi suhtautua toisiinsa epäluottamuksella ja kieltäytyä yhteisvastuusta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Siksi pysähdyin katsomaan käyrää. Se oli liian kaunis. Se ei
kuvaa koettua, se ei kerro totuutta.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten aina, keskiarvo ei paljasta, meneekö keskimäärin hyvin
siksi, että kaikilla menee vähän paremmin. Vai onko keskimäärin hyvä olla, kun
toinen käsi on jäätynyt ja toinen tulessa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">* </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Verdana, sans-serif; font-size: x-small;"><b>Arvioiden mukaan Saksa on hyötynyt ja hyötyy valtionvelan korkomenoissa 41 – 67 miljardia euroa 2010-2014. Säästösummalla pyörittäisi suunnilleen Suomen valtiota vuoden verran (vuoden 2015 budjetin menot ovat 58 mrd. €).</b></span></div>
<!--EndFragment-->Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2268707398708335239.post-46671072135271900972014-09-25T15:19:00.000+03:002014-11-24T01:07:55.926+02:00Ärräpussitkaan eivät nyt auta<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves>false</w:TrackMoves>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:DrawingGridHorizontalSpacing>18 pt</w:DrawingGridHorizontalSpacing>
<w:DrawingGridVerticalSpacing>18 pt</w:DrawingGridVerticalSpacing>
<w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>0</w:DisplayHorizontalDrawingGridEvery>
<w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>0</w:DisplayVerticalDrawingGridEvery>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:DontAutofitConstrainedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
</w:Compatibility>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" LatentStyleCount="276">
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]-->
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-ascii-font-family:Cambria;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Cambria;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-ansi-language:EN-US;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<!--StartFragment-->
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgxG4i1QTqSCeehHf0_lzZsYietTyT2aPoowUD4u1ELs6xql_32U1WodDTdvErnI18AS0SpFwzpEbbP7aUGRhJrAl8uRver_32jOYg88yN5QUj05j6_IyAwebU-4oND9WYtzzBohAdYUOZ/s1600/a%CC%88rra%CC%88pussi.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgxG4i1QTqSCeehHf0_lzZsYietTyT2aPoowUD4u1ELs6xql_32U1WodDTdvErnI18AS0SpFwzpEbbP7aUGRhJrAl8uRver_32jOYg88yN5QUj05j6_IyAwebU-4oND9WYtzzBohAdYUOZ/s1600/a%CC%88rra%CC%88pussi.jpg" height="200" width="150" /></a></div>
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Poliitikot eivät voi enää väistää kysymystä, hyväksyvätkö he
EU:n taloudellisen yhteisvastuun vai eivät.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: large;">O</span>sallistun 30.9. <i>Suomen Pankin</i> järjestämään
<a href="https://www.facebook.com/events/720047178076242/">keskusteluun </a>Euroopan keskuspankin mahdollisuudesta – tai kenties peräti
velvollisuudesta – lieventää EU:n taantumaa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Olen toki esittänyt EKP:n valtuuksien ja velvoitteiden
laajentamista kirjassani </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Suuri kiristys</i></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">.
Pidän kuitenkin olennaisimpana, että euroalueen talouspolitiikka toimisi
jämäkässä yhteistyössä, eikä </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">olisi kansallisten (lue: Saksan) etujen sanelemaa
kokonaisuuden vahingoksi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Tavoitteellinen ja sitova yhteistyö on tietenkin sitä, minkä
99 prosenttia suomalaisista torjuu ”liittovaltiona”. Koska poliitikot eivät
uskalla yrittää välttämättömästä mahdollista, yhteisvastuuta toteutetaan
takaoven kautta – Euroopan keskuspankin toimin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">En yleensä vuodata kyyneliä keskuspankkiirien puolesta,
mutta EKP:n mahdoton tilanne säälittää. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Poliitikot ovat ulkoistaneet vastuun Euroopan talouden
elpymisestä EKP:lle. Siinä on kolme ongelmaa; vain kolme, mutta sitäkin
suurempaa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ensinnäkin EKP on myöhässä, kuten olen moneen otteeseen
sanonut. Siitä seuraa, että EKP ei voi juuri vaikuttaa rahapolitiikalla. Mutta
senkin vähän, minkä voisi, Euroopan poliitikot torpedoivat. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Poliittisesta pelokkuudesta seuraavat juuri ne asiat,
joita halutaan välttää. Ensiksikin pakollinen ja paljon laajempi yhteisvastuu
kuin mihin olisi voitu hallitusti ja suunnitellusti edetä. Ja siitä seurauksena
populistien ja euroskeptikkojen aseman vahvistuminen. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Narulla ei voi
työntää<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Radikaalikaan rahapolitiikka ei auta, kun Eurooppaa vaivaa
kysyntälama. Kirjani julkaisutilaisuudessa maaliskuussa <b>Lauri Holappa</b> totesi, että ”narulla ei voi työntää”. Toinen keskustelijoista, <b>Sixten Korkman</b>, käytti <a href="http://www.hs.fi/talous/a1411355193161?jako=2291ddacc07bba3ddbf03732577c0abc&ref=og-url">kolumnissaan</a> täsmälleen samaa kielikuvaa puoli vuotta myöhemmin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"></span><br />
<a name='more'></a><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Viimeistään Saksan surkeat talousluvut lienevät vakuuttaneet
kovapäisimmätkin ekonomistit.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">(Ne, jotka hokevat ”rakennemuutosten” välttämättömyyttä,
ovat selityksen velkaa, miksi Saksa, joka on tehnyt kivuliaat ja onnistuneet
rakennemuutoksensa, ei sittenkään pärjää. Heidän tehtävänsä on myös osoittaa vääräksi oman kantani,
että euroalueen talouskiristys ja aiheutettu suurtyöttömyys ovat nyt viimein
tappaneet kysynnän jopa Saksan vientimahdilta. Uskomaton saavutus jopa <b>Olli
Rehniltä</b>.)</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Korkoaseesta ei ole ollut iloa pitkään aikaan. Nollan alle
ei hevin pääse. Mutta puoli-ilmainen pankkirahoituskaan (vuonna 2011 aloitetun
LTRO-operaation jatkoksi avattu TLTRO-ohjelma) ei näytä tepsivän.</span><br />
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP:n tavoite on syytää pankeille parhaimmillaan
nollakorkoista lainaa 400 miljardia euroa. Pankeille kelpasi viime viikolla
toteutetussa huutokaupassa vain <a href="http://blogs.wsj.com/moneybeat/2014/09/18/ecbs-tltro-program-analysts-roundup/">82 miljardia. </a>Joulukuun kierroksella päästäneen
selvästi parempaan tulokseen – mutta näyttää siltä, että tavoitteessa voidaan
jäädä puolitiehen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Pankit, joiden pääomavaatimuksia on kiristetty, vähentävät
saataviaan suhteessa omaan pääomaan, eli lainaavat nuukaillen. Silti EU-alueen
yrityksistä vain 16 prosenttia valittaa rahoitusvaikeuksista. Rahaa ei ole
jaossa, mutta ei sitä kukaan näy tarvitsevankaan. Kukaan ei investoi.
Noidankehä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Yksi syy siihen, miksi halpa raha ei kelpaa pankeille on se,
että niille on edullisempaa myydä saataviaan suoraan EKP:lle, joka on luvannut
sijoittaa 800 miljardia euroa (<a href="http://www.spiegel.de/wirtschaft/ezb-massnahmen-gegen-inflation-summieren-sich-auf-800-milliarden-euro-a-990244.html"><i>Der Spiegelin</i> arvio</a>*) omaisuusvakuudellisiin
arvopapereihin. Näitä ovat ABS:t eli <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Asset-Backed
Securities</i> ja vakuudelliset velkakirjat, <i style="mso-bidi-font-style: normal;">covered bonds. <o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Ne ovat samoja johdannaisia, joilla Yhdysvaltain <i style="mso-bidi-font-style: normal;">subprime</i>-kriisi saatiin aikaan, kuten
äänekkäät euroskeptikot jaksavat muistuttaa. Yhtä hyvin voidaan toki kieltää
maailmasta presidentit, koska he ovat saaneet aikaan useimmat sodat. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Karkkihammas
Frankfurtista<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Euroopan keskuspankin tase putosi viime viikolla alle 2000
miljardin euron. Korkeimmillaan EKP:n saatavat ovat olleet yli 3000 miljardia
euroa, mille tasolle pääjohtaja <b>Mario Draghi</b><a href="http://online.wsj.com/articles/ecbs-draghi-hints-at-quantitative-easing-1411396176"> ilmoitti </a>pankin pyrkivän. </span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJtC-2u9OReF-aRT8YCY3LgOt_t-OSqwYTLoI-nw8jAOLTqWmihtN97gBXG8NZ1O5AOIj-fX1wGVQ7DunRK2qjNENoSf5A15PZV-FeIxl41lFRI95iDGwjE9rs8J-QafsKHm_nQ5t7Qhrj/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-09-25+kohteessa+2.49.06+PM.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJtC-2u9OReF-aRT8YCY3LgOt_t-OSqwYTLoI-nw8jAOLTqWmihtN97gBXG8NZ1O5AOIj-fX1wGVQ7DunRK2qjNENoSf5A15PZV-FeIxl41lFRI95iDGwjE9rs8J-QafsKHm_nQ5t7Qhrj/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-09-25+kohteessa+2.49.06+PM.png" height="168" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-small;">EKP:n tase 2014 on suunnilleen saman kokoinen kuin 2008. Vertaa alla olevaan Yhdysvaltain </span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-small;">keskuspankin (Fed) taseeseen, joka on <i>viisinkertaistunut</i> samassa ajassa. </span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj99F4t013-lA0eGVyHaBP25i-CPPSudXzunfxN2015ELgrxXAqrQ0qXa6GObueb3YP0GvLy7qEk4RNi7IWXCJ8EdHfG1kS1HYJ52RhHFS3_X7kKdW9boB9s8n17IIbhGx3XefR1H9Ys3-1/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-09-25+kohteessa+2.55.24+PM.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj99F4t013-lA0eGVyHaBP25i-CPPSudXzunfxN2015ELgrxXAqrQ0qXa6GObueb3YP0GvLy7qEk4RNi7IWXCJ8EdHfG1kS1HYJ52RhHFS3_X7kKdW9boB9s8n17IIbhGx3XefR1H9Ys3-1/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-09-25+kohteessa+2.55.24+PM.png" height="203" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP:n elvytystavoite on siis yli <i>tuhat miljardia euroa</i>, jotka
pitäisi syytää pankkeihin (ei kelpaa) tai sijoittaa arvopapereihin (ei näytä
onnistuvan). Epätoivo yltyy.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP:n osto-ohjelman ongelma on, että ostettavaa ei oikein ole. Yritykset eivät
juurikaan hae velkarahaa suoraan markkinoilta, kuten Yhdysvalloissa, vaan
pankeista. Ja vuoden 2008 kriisi tappoi tietysti Euroopastakin juuri ne
johdannaiset, jotka kriisin aiheuttivat. Euroopan <a href="http://www.bruegel.org/publications/publication-detail/publication/842-asset-backed-securities-the-key-to-unlocking-europes-credit-markets/">ABS-markkinoille</a> tulee ostettavaa vuosittain enintään viideosa siitä, minkä yksin EKP haluaisi hamuta.</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjaqG1cCvN8iUsEx3geFsVzxNlJsX-w9asW82o1KY7B-x7Qe5yv2YQ8YEeXH9qzPI6329nVHTcM4k98lHvTjN1defIvWBYiQH9yoxFaJS7oAkgxa87IynUQ1NgC2dUPAdHoPzXjqSAknm6/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-09-25+kohteessa+3.05.04+PM.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjaqG1cCvN8iUsEx3geFsVzxNlJsX-w9asW82o1KY7B-x7Qe5yv2YQ8YEeXH9qzPI6329nVHTcM4k98lHvTjN1defIvWBYiQH9yoxFaJS7oAkgxa87IynUQ1NgC2dUPAdHoPzXjqSAknm6/s1600/Na%CC%88ytto%CC%88kuva+2014-09-25+kohteessa+3.05.04+PM.png" height="287" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">ABS:t ovat niitä (usein turhaan) pelättyjä johdannaisia,
jotka syntyvät, kun olemassa olevat yritys-, asunto-, auto- ja kulutusluotot
paketoidaan ”uusiksi” velkakirjoiksi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Arvopaperistaminen muistuttaa vähän Ärräpusseja, joita R-kioskeilla
myydään. Kioskifirma ostaa lakut yhdeltä, merkkarit toiselta ja hedelmäkarkit
kolmannelta tukkurilta, ja sekoittaa yhteen pussiin. Oletetaan vielä, että
lakujen, merkkarien ja hedelmäkarkkienkin tukkurit ostavat tuotteensa useilta
eri valmistajalta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Teoriassa kaikki hyötyvät. Karkkitukkuri ostaa halvalla
lakunsa ja työntää ne saman tien hyvällä voitolla isolle asiakkaalleen. R-kioski
saa sekoitepussista vielä paremman katteen. Asiakas saa karkkinsa edullisesti. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Karkkitukkuri on kivijalkapankki, joka on myöntänyt luottoja
firmoille ja yksityisasiakkaille. Se pääsee eroon luottoriskistä myymällä
saatavansa edelleen. R-kioski on investointipankki, joka sekoittaa karkit
uusiksi yhdistelmiksi. Ja nyt kioskiin on astunut iso mies Frankfurtista, jonka
makeannälkä on rajaton.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Mahtava tilanne karkkikauppaille – periaatteessa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Karkkien ja arvopaperien välillä on kuitenkin ratkaiseva
ero. Karkinostaja tietää, mitä ostaa, ja näkee, mitä pussissa on. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuvitellaan, että Ärräpussit myytäisiin paperipusseissa,
joissa olisi eri määrä eri karkkeja. Moni ei uskaltaisi ostaa, kun ei tarkkaan
tiedä, mitä saa. Apuun tulee karkintarkastaja, joka antaa pusseille arvosanat
sen mukaan, miten hyviä herkkuja hän arvelee niiden sisältävän – maksua
vastaan, tietenkin. Nyt toin siis mukaan tähän uhkaavasti paisuvaan analogiaan
myös luottoluokittajat.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">(Yleisen kertomuksen mukaan Yhdysvaltain finanssikriisi
aiheutui siitä, että karkkipussien sisältö oli mätä. Asuntolainoja myönnettiin
maksukyvyttömille, jopa syrjäytyneille hakijoille. Vaikka se onkin totta,
kaikkien maailman asunnottomien alkoholistien olisi pitänyt saada jenkeistä
lainaa vähintään kartanoihin, jotta aiheutuneen tuhon mittakaava täsmäisi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Luoton loppu </i>-</span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">kirjassa kerron todellisen syyn: useimpien asiakkaiden pusseissa oli vain
lupaus karkeista. Karkintuotanto ei näet pysynyt valtavan kysynnän perässä. Kun
heräsi epäilys, että kaikille ei sittenkään riitä karkkia, omistajat halusivat
äkkiä eroon ärräpusseista – oli sisällä mitä herkkuja hyvänsä. Markkinat
romahtivat. Ja siinä sivussa maailmantalous.)</span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Takaisin Euroopan
Keskuspankkiin<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">EKP:llä on lupa ostaa – jos saksalaisten mielestä sillä on
lupa ostaa yhtään mitään – vain parhaat pussit. R-kioskille jäisi käsiin
valtava kasa karkkia, joka ei herkkusuulle kelpaa, mutta on ihan hyvää, lähes
priimaa eli <i style="mso-bidi-font-style: normal;">subprime</i>. Karkkimyyjän
into laantuu.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Frankfurtin karkkihammas kehottaa nyt EU-valtioita
suostumaan siihen, että kaikki karkki menisi kaupaksi. Puolivaltiolliset
suurisijoittajat, kuten Saksan KfD ja Suomen työeläkeyhtiöt, ostaisivat muut ärräpussit.
Yllätyksettömästi KfD on kieltäytynyt kunniasta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Osto-ohjelman voi pelastaa enää se, että EKP ostaa myös
keskitason lainaa. Tästä syntyisi korviahuumaava metakka Saksassa, jossa ei
hyväksytä edes parhaan ABS-tason ostoja: ne eivät täytä EKP:n nykyisiä
vakuuksien laatuvaatimuksia. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ja
kun Saksassa metelöidään, niin silloin myös Suomessa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">On siis mahdollista, ellei todennäköistä, että EKP:n
elvytysohjelma raukeaa, koska markkinaa ei synny. Viimeistään hankkeen torppaa
viimeistään Saksan mainio perustuslakituomioistuin, jonka tärkein tehtävä on
nitistää kaikki järjen idut Euroopasta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Mutta rähinä on vasta alussa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Rahamarkkinatalous on reflektiivinen peli, jossa odotukset
muuttuvat teoiksi. Se, että pankit eivät huoli halpaa rahaa, viittaa siihen, että
ne odottavat parempaa diiliä, Kun ABS-ohjelma on vaikeuksissa, markkinat
odottavat EKP:lta vielä järeämpiä toimia, ja tämä odotus itsessään vie pohjaa
ABS-aikeilta. <br />
On mahdollista, että EKP:n on pakko seurata Yhdysvaltain ja Britannian
keskuspankkeja täysimääräisen QE:n tielle (<i>Quantative Easing </i>= rahamäärän
löysäys). Tuhannella miljardilla eurolla valtion velkakirjoja, ehkä suorastaan osakkeitakin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kuten </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><b>Pentti Pikkarainen</b></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">, valtiovarainministeriön
rahamarkkinaosaston ylijohtaja (mahtuuko titteli normaalikokoiselle
käyntikortille?) </span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><a href="http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/velkakirjojen+osto+kuin+eurobondi/a2267127">varoittaa</a></span><span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">, silloin käsiimme tupsahtaa eurobondi – tuo hirvitys, jonka <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Lordi_Voldemort">nimeä-ei-saa-ääneen-lausua. </a></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Koska eurolama johtaa mahdollisesti, ellei todennäköisesti,
aitoon fiskaaliunioniin eli yhteisvastuulliseen talouteen, niin johtajien pitää
nyt astua esiin kertomaan aito mielipiteensä asiasta. Kysymystä ei saa enää
lykätä tai väistellä väittämällä sitä epäajankohtaiseksi.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Kysymys on ajankohtainen, nyt.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Puolueiden on otettava kantaa, vastustavatko ne
yhteisvastuuta kaikin keinoin, vai hyväksyvätkö ne sen edes pakon edessä.
Rohkeimmat voivat jopa kertoa, että yhteisvastuu on euroalueen kokonaisuuden
kannalta toivottavakin. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Muuten ratkaisuun joudutaan epädemokraattisesti, koska
demokraattisesti valitut päättäjät eivät uskalla tehdä päätöksiä. Se taas
johtaa – ja tekee mieli ajatella, jopa ansaitusti – siihen, että populistit ja
eurovastustajat voittavat kaikki seuraavat vaalit Euroopassa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;">Karkkipussi ojennetaan lopulta siis <b>Timo Soinille</b>. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="Apple-style-span" style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: x-small;">* Kuvaavaa kyllä, Spiegelin pääotsikko EKP:n osto-ohjelmalle on INFLAATIO. Ja otsikossa puhutaan 'apuohjelmasta'. </span><br />
<!--[if !supportLineBreakNewLine]--><br style="mso-special-character: line-break;" />
<!--[endif]--></div>
<!--EndFragment-->Timo Harakkahttp://www.blogger.com/profile/12479095201321828245noreply@blogger.com3