maanantai 2. heinäkuuta 2012

Yleisen varallisuuden luonto ja syyt 1861 ja 2012

Alustus Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa Sastamalassa 29.6.2012

Hyvät ihmiset, rahaihmiset,
Ensimmäinen raha-asioista kertova suomenkielinen kirja oli nimeltään ”Raha-asioista”. Se ilmestyi 1861, jolloin suomalaista taloutta luotiin kiivaasti. 
Suomi sai oman valuutan, jota kunnioitettiin 2010 kahden euron kolikolla. Ensimmäinen liikepankki perustettiin, jota ei sitäkään ole enää olemassa. Yhdyspankin 150-vuotissynttäreitä juhlittiin viime kuussa aika vaimeasti.
”Raha-asioista” –teoksen käänsi ja mukaili englanninkielisestä alkuteoksesta niinkin huomattava henkilö kuin Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen
Kiirieisinä suomalaistumisen vuosina pienen maan monialanerot hoitelivat sivutöinään talousasiat. J.V. Snellman, kansallisfilosofi, kirjailija ja lehtimies yllätti ehkä itsensäkin ryhtymällä maan johtavaksi finanssihahmoksi. Ja siis historian professori, kirjailija ja johtava poliitikko Yrjö-Koskinen käänsi kaiken muun ohella talouden alkeiskirjan, ilmeisesti yötöinään.
Tämä vain 60-sivuinen kirjanen oli kuuluisan piispa Whatelyn käsialaa ja tarkoitettu koululaisille 8-vuotiaista alkaen. Suomessa alettiin siis kirjaimellisesti aivan aakkosista.
Kasvatettiin uutta sukupolvea, mutta samalla käännös heijasteli tietysti myös sitä lapsen asemaa, jossa suomalaiset ja suomen kieli ylipäätään myös suomalaisten itsensä mielestä vielä oli.
Niinpä Yrjö-Koskinen moittii esipuheessaan suomalaista sivistyneistöä, sen ”vääriä ja perustattomia tuumia ja luuloja” talousasioissa. Se jopa pitää näitä ”totuuksia” pelkkinä ”ylenpuolettomina hullutuksina”, niin kovakalloista on älymystö. Nykyajan asiantuntijapuhe, jolla ymmärtämättömiä kriitikoita vähätellään, saa alkunsa heti suomenkielisen talouskirjallisuuden sivulla yksi.
Talouden ymmärtämistä vaikeutti huomattavasti se, että ei ollut talouden käsitteitä. 
Noina vuosina urakoitiin suomen kieleen valtavalla vauhdilla valtiollisia käsitteitä, kuten itse valtio, kansalainen ja politiikki.  Sana "talous” oli tuttu jo Agricolalta, mutta tarkoitti lähinnä talonpitoa, talollisuutta – kuten nykyään sanassa ”talousrakennus”.
Yleinen talous oli vaikeampi hahmottaa. Termit kansallistalous, kansatalous ja kansantalous ilmestyivät lehtiin 1850-luvulla, mutta yleisempi oli valtiotalous, jota Yrjö-Koskinenkin suosi. Sama sana oli käytössä myös 1864 ilmestyneessä Marius Gadin teoksessa, jonka nimi oli Yleisen varallisuuden luonto ja syyt, lyhyt osoitus valtiotaloushoidon pääperusteista.
Gadin, tanskalaisen taloustieteilijän, teos ei totisesti ollut mikään lastenkirja. Sivumäärästään huolimatta se ei ikävä kyllä tuonut paljon valaistusta yleisen talouden käsitteisiin. 
Senaikaiset lehdistöarviot pohtivat, kumpi osa-alue oli kääntäjällä heikompi: hatara talousasioiden taju vai hutera suomen kieli. Täydestä syystä suomentaja on katsonut parhaaksi pysytellä nimettömänä. 
Toki tutut talouden teoriat eli ”järkeis-perustelmat” kirjasta löytää, kun oikein keskittyy, kuten vaikka ”Aatami Smithin oppi-säänteen eteen-asetukset”, mutta on helppo kuvitella, miten ylivoimainen luku-urakka oli jopa Jukolan Eerolle.

Samaan aikaan, kun suomalaiset vasta tavasivat talouden perusasioita, niitä jo romutti parhaansa mukaan herra nimeltä Marx, vuonna 1867. 
Pääoma-kirjan alaotsikkohan kuuluu: "Poliittisen taloustieteen arvostelua”. Tämä sanapari ei ole koskaan kotiutunut suomalaiseksi käsitteeksi: suomen kielessä talous ei ole poliittista. Poliittisen taloustieteen voi käsittää kahdella tavalla. Talouden ”totuudet” kuuluvat - tai siis kuuluisivat – jatkuvaan julkiseen arvokeskusteluun. Toisaalta talouden tehtävä on olla hyvän politiikan apuväline, ei siis päämäärä itsessään.
Oikea taloudenpito oli siis yhtä helposti opittavissa kuin kirjaimet. Sen ”totuudet” ovat luonnonlakeja, kiistattomia ja järkeviä. Samainen Yrjö-Koskinen oli vakuuttunut siitä, että kansantalous on täsmälleen sama asia kuin yksityinen talous, siis talonpito. Hän kirjoitti Helsingin Uutisissa 11.5.1863: 
Niin kuin löytyy erinäisiä lakia yksityiselle taloudelle, jota seuraa jokainen taloudenhoitaja parhaan ymmärryksensä mukaan, niin myös on koko erinäinen tiede, joka tutkii kansatalouden lait. Mutta nämä lait joiden mukaan kansoissa varallisuus syntyy tahi häviää, koskevat myös yksityisen toimeentulon seikkoihin.
Vaihdetaan näkökulmaa. Jos yleinen talous on yksityisen talouden jatke, miten talonpoika tai maatyöläinen hahmotti asiat? 
Väitän, että suomalaisen sielumme syvyyksissä ymmärrämme talouden edelleen samoin kuin 1860-luvulla. Koetan valottaa asiaa Iiro Viinasen avulla.

150 vuotta sitten yhdeksän suomalaista kymmenestä eli maataloudesta. Jos eli.
Köyhyys ja pula oli jatkuvaa. Torpparin ainoa ratkaisu suhdannevaihteluihin oli vyön kiristäminen. Tuskin kenelläkään oli käteistä rahaa – vuokrat ja verot maksettiin viljana ja voina ja työpäivinä. Säästöjä ei jäänyt. Omavaraisessa kotitarvetaloudessa vaihdanta ja kauppa oli olematonta.
”Ei voi tuhlata enemmän kuin tienaa”, ”On elettävä suu säkkiä myöten” – nämä 1800-luvun agraariyhteiskunnan sananparret olivat tietysti myös 1990-luvun valtiovarainministerin Iiro Viinasen hokemia, jotka tekivät hänestä uskomattoman suositun, samoin kuin hänen seuraajastaan, Sauli Niinistöstä.
Asiallisesti väittämä on väärä. Valtiontalous voi velkaantua, jos ei rajattomasti, niin ainakin rajattomaksi ajaksi; velkaa kannattaa ottaa investointeihin ja työllisyyteen;  alijäämä ei johda välittömään tuhoon. Silti tämä yksinkertaistus uppoaa suomalaiseen sieluun, se tuntuu todelta ja oikealta tänä päivänäkin – vaikka on siis valhe (tai ainakin virhe).
Säästäminen oli esi-isillemme ylellisyys ja kaukainen haave, siksi se on ylin arvomme nyt. Vastaavasti: Velkaantuminen on yhä suurin painajaisemme. 
Ja näin pääsemmekin lopuksi ajankohtaiseen eurooppalaiseen teemaan.

Koska jokainen hyvä esitys palaa antiikin Kreikkaan, siteeraan Herodotosta. Historioitsija kirjoitti persialaisista:
Valehtelu on heidän mielestään suurin häpeä, ja seuraavaksi pahin on olla velkaa... erityisesti, koska he ajattelevat, että velkaantunut joutuu välttämättä valehtelemaan.
Kreikkalaisen mielestä tämä on tietysti  ihmeellistä.
Suomalaisten suhde velkaan on täysin persialainen. Olemme ylpeitä siitä, että ainoana maana maksoimme velkamme Yhdysvalloille 1930-luvulla. Tämä on kunnia-asiamme, vaikka kyseessä on vain massiivinen ja masokistinen typeryys. Keskellä hirvittävää lamaa ja pula-aikaa Suomi maksaa velkoja, jotka velan antaja on jo käytännössä antanut anteeksi ja joita mikään muu maa ei suorita, mieluummin kuin käyttäisi ne oman maan hätää kärsivien ja nälkää näkevien pelastamiseen.
Velaton on vapaa, ja vain velaton voi olla vapaa. Tämä on suomalainen unelma, ja harhakuva, jonka takia me tuhoamme perheemme raatamalla, jotta asuntolaina tulisi maksettua mahdollisimman pian. Ruotsalaiselle ei ole mikään ongelma elellä velkansa kanssa kaksi-kolme kertaa pidempi aika.
Mutta Suomi on köyhä maa. Se oli vielä köyhä maa silloin, kun minä menin kouluun. Koska sielun syvävirroissa asenteet liikkuvat hyvin hitaasti, se on yhä henkisesti köyhä.
Ehkä siksi suhteemme rahaan on vääristynyt. Tyhjästä ja olemuksettomasta rahasta on tehty arvo itsessään ja henkilökohtaisen moraalin mitta.
Mutta raha on vain rahaa, se on muuttuva ja muutettava ihmisten välinen sopimus, ei absoluuttinen suure, saatika ihmisarvon ilmentymä. Ja mitä Kreikkaan tulee: Se moraalinen närkästys, jolla tuomitsemme Kreikan, hätää näkemättä, kertoo että olemme läpikotaisin materialistinen kansa.

Miksi tämä pakkomielle on voimassa tänään, kun meidän ei tarvitse yhtä mittaa ajatella rahaa, taistella selviytymisestä, pelätä katoa ja nälkävuosia?
Miksi raha on yhä yhtä ihmeellinen ilmestys, haluttava harvinaisuus kuin 1860-luvun torppareille?
Miksi raha on meille niin pyhä, että koko Etelä-Eurooppa saa meidän puolestamme tuhoutua?
Miksei raha ole vain rahaa?
Näihin kysymyksiin eivät vastaa vanhat kirjat, eivätkä, pahoin pelkään, uudetkaan kirjat. Mutta onhan meillä täällä kauniissa Sastamalassa kaksi päivää aikaa käsitellä asiaa – ja käsitellä rahaa, tuhlata rahaa, ostaa ja myydä. On parempi käyttää rahaa kuin antaa rahan käyttää meitä.

8 kommenttia:

  1. Suomessa valtiofilosofian perinne tiivistyi Aatos Erkon ideologiassa jonka mukaan kaikki hyvä raha (sijoitus verokalenterissa ratkaisee ihmisarvon!) syntyy USA:ssa, ja kaikkialle sinne missä hyvä kasvaa, mennään meiltä aina Ruotsin kuninkaan portin kautta.

    Pyörää ylös YK:n turvaneuvoston mäkeä polkeva viipurilaisen sotilasmestarin poika Martti Ahtisaari väittää maailman tarvitsevan Suomen turvapalveluja, ja puoluetoveri Eero Heinäluomalle on hänellekin katsottu nousujohteinen rooli samassa urakassa.

    Lestadiolainen rahvas veisaa virsiä, mutta heidänkin naiset tähyilevät italiaanoja, vaikka Timo Laaninen toi kepun puoluekokoukseen pikkubussillisen itsensä näköisiä kiinalaisia vastuunkantajia - sikäläisen veljespuolueen valtuuskunnan.

    Veronmaksukykyisin lestadiolaisista valittiin, ja pulinat pois!

    Platonin hahmottelemassa antiikin kolmijakoisessa ihannevaltiossa filosofit ajattelivat, sotilaat hoitivat turvapalvelut ja rahvas tuotti ruokaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Natsit hyödynsivät seurakuntien henkilörekistereitä löytääkseen luotettunsa, sekä toisaalta polttouuniin lähetettävät, joten onhan "verokorttiliike" edistystä, mutta ajaa saman asian lampaiden ja vuohien erotttelemisessä.

      Poista
  2. Miksi raha on meille niin pyhä, että koko Etelä-Eurooppa saa meidän puolestamme tuhoutua?

    Meitä raivostuttaa eteläeurooppalaisten elämänilo ja keveys.

    Heidän mielestään yksilöllinen viehätysvoima (charmi) on sitä, että osaa kuulla myöntävän vastauksen, vaikka ei olisi esittänyt selvää kysymystäkään.

    Björn Wahlroosin mielestä rahan vetovoima ratkaisee.

    On siinä vihalle aineksia.

    VastaaPoista
  3. ‎1900-luvulla ja aiemminkin valtiot ovat selvinneet velkakriiseistään jättämällä ulkomaiset lainat kokonaan tai osittain maksamatta. Ja tuloksena on yleensä ollut positiivinen taloudellinen kehitys.
    Miksi tilanne olisi nyt olennaisesti toinen? Tuntuu siltä, että euron nykyisessä kriisissä eniten meille maksaa kuvitelma, että historia ei tällä kertaa toistaisikaan itseään.

    VastaaPoista
  4. Ranskalainen Michel Callon on kuvannut talouden syntyä ja väittänyt taloussubjektin olevan pikemminkin seurausta talouden kehityksestä kuin talouden kehityksen moottori. Talouden kielen syntyminen on kiinnostavaa tästä näkökulmasta.
    Matka 150 vuotta taaksepäin talouden termistöön on kiinnostava lähtökohta ymmärtää vaikkapa kuluttajan syntyä.

    VastaaPoista
  5. TIMO HARAKIRI....OLET OIVA ESIMERKKI SIITÄ MIKÄ ON VIALLA(SAIRASTA) TÄSSÄ YHTEISKUNNASSA..........

    LÄSSYTÄT PITKÄN LITANIAN JOSTAIN JONNINJOUTAVASTA ASIASTA....KUN SAMALLA HETKELLÄ TÄMÄN MAAN KOHTALO ON VAAKALAUDALLA..............

    KUN TÄMÄN MAAN EPÄREHELLISET MAANPETTURIT (HALLITUS & EDUSKUNTA) OVAT TÄMÄN MAAN KANSALAISTEN VAATIMUSTA VASTAISESTI
    ...SEKÄ KANSALLE VAALITENTEISSÄ LUVATTUA...ETTÄ TÄMÄN MAAN...SEKÄ EU LAKEJA....****RIKKOMALLA****...!!!!!! VELKANNUTTANUT TÄMÄN MAAN KANSALAISIA KYMMENIEN MILJARDIEN EDESTÄ.....MUITTEN VELOILLA.. !!!!!!!!!!!!!!!!!

    SAMANAIKAISESTI SINÄ KATSOT TÄRKEÄMMÄKSI.....
    TUOMMOISET JONNINJOUTAVAT LÄSSYTYKSET..........

    (PALJASTAA PALJON "TOIMITTAJAN" "TILANNETAJUST"(OSAAMISESTA..??) = NOLLA (-100))

    MISSÄ MAAILMASSA(KUPOLISSA) SINÄ ELÄT....

    (ONKO SYY SIINÄ SE ETTÄ OLET YLE NIMISESSÄ SUOJATYÖPAIKASSA....JOSSA TÄSTÄ KARMAISEVASTA
    ASIASTA....VAIENNETAAN TÄYSIN....(KYLLÄ!) )

    YLE...KANSALAISTEN KU$€TUSYHTIÖ ........( KANSALAISTEN RAHOILLA )........

    ETKÖ HARAKKA HÄPEÄ OLLA TUOMMOISESSA YHTIÖSSÄ TÖISSÄ JOSSA KANSALAISIA KU$€TETAAN...NIITTEN OMILLA RAHOILLA....????????


    "Ja mitä Kreikkaan tulee: Se moraalinen närkästys, jolla tuomitsemme Kreikan, hätää näkemättä, kertoo että olemme läpikotaisin materialistinen kansa."

    KUINKA KEHTAAN EDES AVATA SUUSI TUOSSA ASIASSA
    ....JOS TOIMITTAJALLA OLISI OLLUT MITÄÄN REHELLISYYTTÄ...OLISITKIN KERTONUT ....ETTÄ NE SINNE LÄHETETYT RAHAT ....KREIKKALAISET .....EIVÄT EDES NÄE. ....NE MENEE SUORAAN NIITÄ EPÄREHELLISIN KEINOIN LUOTOTTANEILLE $IKAPANK€ILLE..!!!!!!!

    YLE....TÄYTTÄ PA$KAA KOKO PORUKKA (TODISTETUSTI.!!!!) .....KANSALAISTEN RAHOILLA.....!!!!!

    VastaaPoista
  6. Kukahan oli Eino Saatamoinen joka kantoi sitä Finland kylttiä Tukholmassa jokutunti ennen Kolehmaisen juoksua. Kysyn vain kun HS (11.7.) asiasta raportoi. Hain yhteyttä Herman Saastamoiseen ja poikiinsa vapaussotasankareihin,suojeluskuntapomoihin. Kodinturvajoukkojen vahvoihin miehiin, jollaiset juuri tänään hjelppivät kanssaihmisiään Ruotsin tulvaonnettomuuksissa. Siis eivät päivitä ohjeistusta,vaan ojentavat käsivartensa. Mitä antivaltiollista terroriviikinkihenkeä tuolla virkaSuomen Länsimeren vastarannalla esiintyykään! Pitäisikö kieltää vaikutebakteerien torjumisen nimissä laivaliikenne poikki Pohjanlahden ? Uskoisin tuon Eino Saastamoisen olleen sukunimikaimansa rohkaisema tuohon uskaliaaseen performanssiinsa.

    Käypä rahatta ostoksilla eli vastaa luotto kun tivataan pankki vai luotto. Sale vaurastuu tasekatsannossa. Sen saamiset kasvavat. Sille ilmaantui fantasiasaaminen sinulta. Poikkea toistekin ja Salen saamiset senkun lisääntyvät. Poikea komannestikin vaikka epäröitkin että miten se ne niitä jugurtteja voi alvariinsa rahattomalle jaella. Onko tämä joku Hursti vai mikä kierrätyskaruselli. On se. Kun tämä moderni taseihme kauppapankki Sale täyttää meijeristä(-än) hyllyjä sinun poimia,niin kuvastuu asia taas kirjanpitossakin. Tai oikeammin aitoasia on juuri tämä kynäpuoli -navettaosasto onkin sellaista julmuutta ja eläinrääkkäystä ettei sitä kärsi katsella kuin suojakypärän pleksisilmikon lävitse. Sale kirjaa maailmaa sitovassa eli koossapitävässä tasehelminauhassa nyt tässä omassa S-silmukassaan velaksensa meijerille jugurttia,arvostettuna ei maun tai aamiaisseuran mukaan, vaan sellaisina €-aaveina.

    Meijeri puolestaan kirjaa saamisia eli omaisuutta tältä Salelta(-an). Meijeri ostaa bakteereja laboratoriolta joka siten kytkeytyy tähän tasesolukkoon jota taloudeksi kutsutaan, hienommin kai jotain ekonomiaa vai mitä Aristotelesta lieneekään.

    Jos tällä Salella sitten kvartaalin päätteeksi olisi kirjat vinossa kotiapäin eli varoja liikaa (saamisia sinulta), niin se äkisti oikaisee kirjansa täydentämällä vajaata saraketta (velkojaan) erällä nimeltä Voitto. Mikä onkin koko vaivautumisen motivaatiokannustekivijalka. Siitä sitten lohkaistaan osinkoja tai olisi osuuspääoman korkoatuloa, ja paremmin pukeutuvien meijeri/kauppakerrostumien bonuksia kunkin ikiomille silmukoille universaalia taseharmoniaa. No nythän tasejalat jäävät ontumaan ? Ei hätiä mitiä S-Pankki lainaa Voiton leikautuessa osinko- ja bonustileille, ja niin harmonia palautuu työntämällä näitä aaveitaratsastajia ,€, aukkoon. Mistäs sitten se S-Pankki niitä loputtomiin ammentaa ? OP-inter-pankiltaan.

    Pankki-EKP:n taseet ovat kaikkia muita illusorisempia. Kaikki taseet ovat kuminauhaa mutta pankin ei katkea. Se venyttää sitä loputtomiin vaikkapa kirjoittelemalla ainutkertaisen itsesiittoisen saamispaperin jossa ilmoitetaan korrelaatio öjynhinnan noususta ensi vuonna suhteessa Karibian hurrikaaniperiodiin ja vahingonkorvausaamisiin tuhojen toivottavasti iskiessä elologisen mallimmme mukaan. Joka liitteenä ja meteorologia viittauksin varustettuna. Tämän malliarvopaperin voimme myydä nykyisin suoraan EKP:lle ja takavuosina yhden välilinkin kautta ensin pankkikillan toiselle jäsenelle -jossakin maailmalla. Yksityiset pankit ja eläkerahastot ja yliopistosäätiöt tekevät reaalisesti tepsivää taseloihdintaa. Ja jos välillä huimaa,valtiot pelastavat. Homman oikeutus oli joskus tehtaiden pystyttäminen,nyt tehtaiden siirto -korvista tropiikkiin,esim. , joskus sotien rahoittaminen. Tarina on pitkä kuin kullan kimallus.

    Siis kimallus, siksipä katinkulta käy. -Ihan uutta pukkaa tähän kulttuurikehitykseen kun Suomi nousee eturintamaan 2012 muutamaksi kuukaudeksi. Ken tähden ? Työhullujen perussuomalaisten. Ja betonivalistuneiden ministeriensä (kaiketi) uskoessa omiin harhoihinsa jotka ovat perua edelliseltä rahakaudelta, tehdastyöläisyyden paratiisiperiodilta. Joka oli kaaoksesta ,monipolvisista sisällistappeluksista esiin lutviutunut aikakausi sekin.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!

Tunnisteet

10 kirjaa rahasta (3) 1989 (1) 1990-luvun lama (1) 2009 (1) 2010 (1) 70-luvun tv-sarjat (1) A-Studio (1) Aalto-Setälä Pauli (1) Aamulehti (3) ABS (2) Adiga Aravind (2) Aho Esko (8) Ahtisaari Martti (1) Airisto Lenita (2) Ajankohtainen kakkonen (1) Ajankohtaisen kakkosen homoilta (2) Akerlof George A. (1) Aktia (1) Al Qaida (1) Ala-Nissilä Olavi (1) alaluokan synty (1) Alanko-Kahiluoto Outi (1) Aleksanteri II (1) alijäämä (1) Alkio Mikko (1) Allen Woody (1) Allianssi (1) Alma (1) Ambea (1) Amma Äiti (1) ampuma-aselaki (1) ANC (1) Ankersmit Frank (1) Ankka Aku (3) Antonova Irina (1) Apple (1) Apunen Matti (4) arabikevät (1) Areva (1) Arhinmäki Paavo (1) Arla (1) Arola Heikki (1) Arvonen Jori (1) arvonlisävero (1) arvopaperistaminen (1) aseiden säilytys (1) Asser et Turnbull (1) asset-secured bond (1) Asuntolaina (1) Atlantic Monthly (1) Atria (1) Atta Muhammed (1) Attendo (1) Augustus International (1) austerity (4) Baby Friendly Hospital (1) Backman Jouni (1) Balzac Honoré de (2) Bank of America (1) Barnier Michel (1) Barroso José Manuel (1) BC Nokia (1) Becker Gary (2) Berliinin muurin murtuminen (1) Berliln Isaiah (1) Berlusconi Silvio (1) Bernadotte Estelle (1) Bernanke Ben (1) Berner Anne (1) Bharat Krishna (1) biodiesel (2) Bitterlich Joachim (1) Blanchard Olivier (2) Bono (2) Borg Anders (1) Bratislava (1) Breivik Anders Behring (2) Brown Gordon (2) Brown James (1) Bryssel (1) Buddenbrookit (1) bullshit (1) Bunga Bunga (1) Burlesconi Silvio (1) Bush George W. (1) Cameron David (1) Carema (1) Cassidy John (1) Christensen Lars (1) Churchill Winston (2) Chydenius Anders (1) Chydenius Antti (1) Citigroup (1) Claes Willy (1) Clinton Bill (1) Coca Colan lisäaineet (1) Crybabies (1) Darling Alistair (1) Darwin Charles (2) Davos (1) De Grauwe Paul (2) deflaatio (2) Defoe Daniel (1) DeLillo Don (1) DeLong Brad (1) Delors Jacques (1) demokratia (1) Demos (1) Diktonius Elmer (1) Dinkespiel Ulf (2) doping (1) Dostojevski Fjodor (1) downshifting (1) Draghi Mario (2) ECB (1) EDP (1) eduskunta (5) eduskuntavaalit (2) Egypti (1) Einstein A-Go-Go (1) Einstein Albert (1) EK (2) Ekenäs BB (1) EKP (7) Elinkeinoelämän keskusliitto (2) Elinkeinoelämän valtuuskunta (1) Elonen Piia (1) elvytys (2) eläkeikä (2) eläkeiän yläraja (1) eläkeuudistus (2) Emu (5) ennusteet (1) EPP (1) Erhard Ludvig (1) Erkko Aatos (2) Ersboll Niels (1) ERVV (2) ESM (1) Espanja (3) Etelä-Afrikka (1) Etla (2) EU (8) EU-jäsenyys (1) EU-jäsenyysneuvottelut (2) EU-komissio (12) EU-maatalouspolitiikka (1) EU-vaalit (1) Euraasian liitto (1) euroalue (3) eurobondit (2) eurokriisi (16) Euroopan investointipankki (2) Euroopan keskuspankki (7) Euroopan parlamentti (3) Eurooppa (1) Eurostat (1) Eurovaalit 2014 (1) EVA (1) EVL (1) EVM (1) Facebook (1) Fadayel Eveline (1) Fallows James (1) Fama Eugene (1) Fassbinder R.W. (1) Fennovoima (2) Financial Times (2) Finanssialan keskusliitto (1) finanssijärjestelmä (2) finanssikriisi (8) Fortum (2) Forum 24 (1) Forum24 (1) Foucault Michel (1) Friedman Milton (5) Fukushima (1) fundamentalismi (1) Gad Marius (1) Galbraith J.K. (1) Galilei Galileo (1) globalisaatio (1) gogo (1) Gogol Nikolai (1) Goldman Sachs (3) Google (1) Graeber David (1) Graham Phil (1) Grahn-Laasonen Sanni (1) Great depression (1) Greenspan Alan (3) Haanpää Pentti (1) Haaparanta Pertti (2) Haavikko Paavo (1) Haavisto (1) Haavisto Heikki (4) Haavisto Pekka (3) Habermas Jürgen (1) Haikala Eino (1) Haiti (1) Hakkarainen Teuvo (3) Hakola Juha (1) Halla-aho Jussi (3) hallintarekisteri (1) hallintarekisteri  Harmaa talous (1) hallitus (1) halloween (1) Halme Tony (3) Halonen Tarja (8) Hamlet (1) Hanhi Hannu (2) Hardin Garrett (1) Harju Ilkka (1) Harle VIlho (2) Hautala Heidi (4) Hayek Friedrich (1) Hazard Kaarina (2) Heinäluoma Eero (6) Heiskala Risto (2) Hellman Heikki (1) helluntaiseurakunta (1) Helsingin Sanomat (3) Helsingin Kaupunginkirjasto (1) Helsingin Sanomat (13) Helsinki Seagulls (1) henkirikokset (1) Henkirikostilasto (1) Herlin Antti (1) Herlin Ilkka (1) Herlin Niklas (1) Herlin Pekka (1) Hernesaari (1) Herodotos (1) Hietanen Risto (1) hiihto (1) Hiihtoliitto (1) Hiilamo Heikki (1) Himanen Pekka (4) Hirschman Albert O. (1) Hirvonen Markku (1) Hitler Adolf (1) HK Scan (1) Holappa Lauri (1) Holland Heidi (1) Hollande François (1) Holmberg Kalle (1) Holmström Bengt (1) Holvas Jakke (1) Honka Matti (1) Honkapohja Seppo (1) HS raati (1) Hu Jintao (1) Hufvudstadsbladet (2) HUS (1) Hyvinkää (2) HYY (1) Häkämies Jyri (3) Hämäläinen Unto (1) Härmälä Esa (2) Ihalainen Lauri (1) IK Kapital (1) ikärasismi (1) Ilaskivi Raimo (1) ilmastonmuutos (3) Image (1) IMF (8) Indignados (1) Indonesia (1) investointipankit (1) iPad (1) Irlanti (4) ironia (1) irtokarkki (1) ISMA (1) Italia (2) Itsemurhat (2) itsenäisyyspäivä (1) Itä-Häme (4) Itä-Suomen yliopisto (1) Jaakonsaari Liisa (1) Jackson Hole (1) Jackson Michael (1) Janne Kuutio (1) Japani (1) Jeskanen-Sundström Heli (1) Ji Yuemei (1) Joenpelto Eeva (1) johdannaiset (1) Jokela (1) Joku Anneli (1) Jotuni Maria (1) joulu (1) Joulupukki (2) JSN (1) julkinen sektori (1) Julkisen Sanan Neuvostoliitto (2) Jumala (1) Juncker Jean-Claude (3) Jungner Mikael (3) Jusula Jukka (1) Jyväskylän yliopisto (1) Järvi Antti (1) Jätevesiasetus (1) jääkiekko (1) Jäätteenmäki Anneli (1) K-kauppa (1) Kaarenoja Vappu (1) Kahneman Daniel (1) Kailajärvi Hannu (1) Kakkonen Kyösti (2) kalapuikot (1) Kaleva (1) Kalli Timo (2) Kallis Bjarne (2) Kalpala Asmo (1) Kaltiokumpu Oiva (1) Kambodzha (1) Kanaria (1) Kanerva Ilkka (4) Kangas Olli (1) Kangasharju Aki (1) kansalaisuus (1) kansallispuistot (1) kapitalisaatiosopimus (1) kapitalismi (3) Karhinen Reijo (1) Karjalainen Ahti (1) Kaskeala Juhani Tuomioja Erkki (1) Katainen Jyrki (21) Kauhajoki (1) Kauppakorkeakoulu (2) Keaton Buster (1) Kehittyvien Maakuntien Suomi (3) kehitysapu (2) Keinoelämän keskusliitto (1) Kekkonen Urho (3) Kela (2) kello (1) kerjääminen (1) Keskuskauppakamari (2) keskuspankki (1) keskusrikospoliisi (1) keskusta (2) keskustanuoret (1) Keskustapuolue (6) kestävyysvaje (1) Keynes J.M. (3) Kianto Ilmari (1) Kiasma (1) Kiljunen Kimmo (1) kilpailukyky (1) Kimanen Seppo (1) King Mervyn (1) Kinkel Klaus (2) kirjasto (1) Kirkko (1) kirkosta eroaminen (2) Kiviniemi Mari (6) Klimenko Viktor (1) Klondyke (1) Kobe (1) Kohl Helmut (2) Koijärvi (1) Koivisto Mauno (2) Kokkola (1) kokonaiskysyntä (1) kokoomuksen nuorten liitto (1) Kokoomus (11) Koljatti (1) kolmikanta (1) Kone (1) Kontio Kari (2) Korhonen Jarmo (1) koripallo (1) korkeakoulut (1) Korkman Sixten (4) Korpi Rauno (1) Kortelainen Anna (2) Kosken Kanava (2) Kouri Pentti (1) Kreikka (13) Kreml (1) Krim (1) Krugman Paul (3) Kuhn Thomas (1) Kullberg Rolf (1) kulta (1) Kuntien eläkevakuutus (1) Kuvaja Sari (1) Kylliäinen Antti (1) käsitehistoria (1) käsittämättömät lyhenteet (1) Laakkonen Yrjö (1) lama (2) Lama Dalai (1) Lamassoure Alain (1) Lapin Kansa (6) lapsilisät (1) Latvia (1) Lehman Brothers (4) Lehman sisters (1) lehmä (1) Lehtinen Lasse (1) Lehtomäki Paula (1) Leigh Daniel (1) leikkaukset (1) leikkaus (1) Lepakko (1) leppoistaminen (1) leverage (1) LFA (1) liberalismi (1) Liikanen Erkki (12) Lillehammerin olympialaiset (1) Lillqvist Katariina (1) Linden Suvi (1) Linna Väinö (1) Lintilä Mika (1) Lipponen Paavo (5) London School of Economics (2) Long Term Capital Management (1) Louekoski Matti (1) Lucas Robert (1) lukeminen (1) Lukuviikko (1) Luoton loppu (1) luottoluokittajat (1) Luxemburg (1) Lähde Jussi (1) Länsi-Uusimaa (1) Maahanmuutto (3) maailmanmestaruus (1) maanjäristys (1) Maaseudun tulevaisuus (1) maatalouspolitiikka (1) Madoff Bernie (2) Mallander J.O. (1) Malthus Joseph (1) Mandela Nelson (2) Mann Thomas (2) Mannerheim (1) markkinat (2) markkinayhteiskunta (3) Martta (1) Martti (1) Marx Karl (1) Maskun kalustetalo (1) Mbeki Thabo (1) MedOne (1) Mehiläinen (1) Mendel Grigori (1) Meri Veijo (1) Merkel Angela (2) Mermaid (1) Merrill Lynch (1) Metalliliitto (2) metsästys (1) Miami Heat (1) Mickelsson Max (1) Mikkkeli (1) minimipalkkas (1) Minna Ruckenstein (1) Minsky Hyman (1) Mitro Isä (1) Mokka Roope (1) Monti Mario (1) moral hazard (1) Mosambik (1) MTK (1) Mubarak Hosni (1) Mussolini Benito (1) Müller Heiner (1) Myllylä Mika (1) Münchau Wolfgang (1) Münchhausen paroni (1) Myyrmanni (1) Mäkinen Kari (1) Männistö Lasse (1) Naxos (1) Neste OIl (2) Neuvonen Aleksi (1) Neuvostoliitto (3) New Yorker (3) Newsweek (1) Niinistö Sauli (5) Niniistö Sauli (1) Njassa (1) Noitaympyrä (1) Nokelainen Petteri (1) Nokia (3) Norberg Johan (1) Nordea (7) normitalkoot (1) Nova (1) Nowotny Ewald (1) Nummisuutarit (1) nuorisotyöttömyys (1) Nuorkansallinen vapaussäätiö (1) Nykyri Ilona (1) näkymätön käsi (1) Näkymätön Mies (1) Obama Barack (1) Occupy Wall Street (1) Oddson David (1) OECD (1) Oikeusministeriö (1) oikeustoimikelpoisuus (1) Oinonen Pentti (1) Okko Paavo (1) OKM (1) Olkiluoto 3 (1) Onninen Suvi (2) OP-Pohjola (1) Oreck Bruce (1) Orivesi (1) Otava (1) Outokumpu (1) Paasikivi Juho Kusti (1) pakolaisuus (1) Palme Olof (1) palmuöljy (2) Palonen Kari (1) Pangalos Theodoros (1) pankkivero (1) Papandreou George (2) parlamentarismi (1) parlement (1) Pasanen Tauno (1) Patomäki Heikki (1) Paul Krugman (1) Paulson Hank (1) Pekka (1) Pekkala Ahti (1) Pekkarinen Jukka (3) Pekkarinen Mauri (3) Pelle Miljoona (1) Peltomäki Jukka (1) Pentikäinen Mikael (1) Penttilä Risto E.J. (1) Perheyritysten liitto (1) perintövero (1) Persson Göran (1) Pertti Haaparanta (1) peruskoulu (2) Perussuomalaiset (10) perustulo (1) perustuslaki (1) Pesonen Janne (1) Peston Robert (1) Pietikäinen Sirpa (1) Pietinen Kimmo (1) Piga Gustavo (1) Pihlström Antti (1) piispat (1) Pikkarainen Pentti (1) Pinochet Augusto (1) Plötz Alfred (1) Polanyi Karl (5) poliisi (1) politiikka (1) politrukki (1) Pori (1) Portugali (3) presidentinvaalit 2012 (1) presidentti (2) Prodi Romano (1) protesti (1) provokaatio (1) Puerto de la Cruz (1) Pula-aika (1) Pulliainen Erkki (1) Puntarpää (1) Putin Vladimir (3) Putkonen Matti (3) Puu Anna (1) Puustjärvi Anna (1) pyramidi (2) Pyykkö Mirja (1) Pyörälä Mika (1) Päihdet-Häme (1) pääministeri (2) pääomavero (1) pörssi (2) QE (4) Radio City (1) Radio Suomi (1) Raeste Juha-Pekka (1) raha (2) rahaliitto (1) Rahan kulttuuri (1) rahapolitiikka (1) Rahkonen Keijo (1) rahoitus (2) rahoitusmarkkinavero (1) Rajan Raghuram (1) rakenneuudistus (1) rasaismi (1) Ratsia (1) Ratzel Friedrich (1) RBS (1) Reagan Ronald (1) Reding Viviane (1) Rehn Olli (14) Rehula Juha (2) Reinhardt Carmen (1) Relander Jukka (2) Retuperän WBK (1) Reunanen Esa (1) Riihilahti Aki (1) Rinne Antti (1) Rogoff Kenneth (1) Rojola Lea (1) Romania (1) Roos JP (3) Round Robin (1) Ruokonen Pertti (1) Ruotsi (1) rusinapulla (1) ruuan alv (1) Ruutu Tuomo (1) Rämö Aurora (1) Räsänen Jari (1) Räsänen Päivi (2) S-ryhmä (1) S&D (1) Saarikoski Pentti (1) Saarikoski Saska (2) Saarinen Esa (1) Saga (1) Sairaanhoitaja Sari (1) SAK (3) Saksa (1) Salama Hannu (1) Salmela-Järvinen Martta (1) Salo (1) Salo Petri (1) Salo Sinikka (1) Salolainen Pertti (2) Salon Seudun Sanomat (5) Salonen Ahti M. (1) Sampo (3) San Antonio Spurs (1) Sanoma Oy (2) Sarasvuo Jari (3) Sasi Kimmo (2) Satakunnan Kansa (5) Satuli Antti (2) Sauli Mikko (1) Sauri Pekka (1) Savon Sanomat (1) Schiller Karl (1) Scholes Myron Kuparinen Susanna (1) Schulz Martin (1) SDP (14) Sehr Schnell (1) seksi (1) seniokratia (1) Shakespeare William (1) Sichuan (1) sienestys (1) Simon John (1) Sinnemäki Anni (2) Siola Anna (1) Sipilä Juha (4) Smith Adam (2) SMP (1) Snellman J.V. (2) Soini Timo (18) Soininvaara Osmo (1) Solidium (1) SONK (1) Soros George (2) Sovala Markus (1) Spotify (1) SSS (1) Standard's & Poor (1) Stanley O´Neal (1) Stern Nicholas (1) Stiglitz Joseph (1) STM (1) Stoltenberg Jens (2) Stoppard Tom (1) strategia (1) strutsi (1) Stubb Alexander (11) Sukari Toivo (2) Sulkunen Sari (1) Summers Lawrence (2) Sundbäck Veli (3) Suomen Kirjastoseura (1) Suomen Kuvalehti (1) Suomen Kuvalehti Saarikoski Saska (1) Suomen pankki (7) Suomen RH-yhtiöt (1) Suomen Tietotoimisto (1) Suomen Yrittäjät (1) Suomenlinna (1) Suomi (2) Suomi-Soffa (1) Superman (1) Surowiecki James (1) surrealismi (1) Suupohjan Osuuspankki (1) Suuri kiristys (5) Suuri lama (1) suurtyöttömyys (1) Sveitsi (1) synnytysosasto (1) Syrjälä Hanna (1) syrjäytyminen (1) Sähkönkulutus (1) sääntely (1) säästäminen (1) Söderblom Erik (1) Söderman Jacob (1) Taalasmaa Seppo (1) taantuma (2) Taipaleenmäki Marika (1) Taleb Nassim Nicholas (1) talous (3) Talouselämä (6) talouskriisi (1) talouskuri (1) talouspolitiikka (1) taloustiede (1) Tammisaari (1) Tapiola (1) tasa-arvo (3) teknologia (1) TEM (1) Tenavat (1) Tennilä Esko-Juhani (1) Teresa Äiti (1) Tervo Jari (1) Tett Gillian (1) Teuva (1) Thaler Richard (1) Thatcher Margaret (2) The Economist (1) Tilastokeskus (2) Timo Kallinen (1) TINA (1) TLTRO (1) Toivanen-Koivisto Maarit (1) Torpan Pojat (1) Townsend Joseph (1) Tragedy of the Commons (1) tranche (1) Trichet Jean-Claude (1) Triton (1) Troikka (1) Troyan Carlo (1) Tsakalotos Euklides (1) Tsipras Alexis (1) tsunami (2) Tunisia (1) Tuomioja Erkki (6) tuottavuus (1) Turhapuro Uuno (1) Turhuuksien rovio (1) Turkka Jouko (2) Turkki Teppo (1) Turun kauppakorkeakoulu (1) Turun NMKY (1) Turun Sanomat (1) Turunen Taisto (2) Tutu Desmond (1) TVO (1) tyhmyys (1) työttömyys (3) tähtisadetikku (1) Uimonen Risto (3) Ukkola Tuulikki (1) Ukraina (1) ulkoisvaikutus (1) Urho Ulla-Marja (1) Urpilainen Jutta (8) Uschanov Tommi (1) Utöya (1) uusi vuosi (1) Uusipaavalniemi Markku (1) uusiutuva energia (1) uusliberalismi (1) vaalirahoitus (2) Vakaus- ja kasvusopimus (1) Val(t)io (1) Valio (1) Valkoinen tiikeri (1) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (1) valtiontalous (1) valtionvelka (5) valtiovarainministeriö (4) van Duyn Aline (1) Vanhanen Matti (13) Vapaavuori Jan (1) varallisuusvero (1) Varma (1) Vartiainen Juhana (4) Vartiosaari (1) Vasemmistoliitto (1) vasemmistonuoret (1) Vasikkasaari (1) velka (1) velkaantuminen (1) velkapopulismi (1) Venäjä (1) veronkierto (3) veroparatiisi (3) veropohja (2) Verotus (1) verovähennys (1) Viheriälaakso J.V. (1) vihreät (3) Viinanen Iiro (5) Vilkuna Pekka (1) Vimärirotta (1) Virén Lasse (1) Virkkunen Henna (1) Virkkunen Janne (1) Virolainen Johannes (2) Virolainen Kyllikki (1) Virtanen Pertti (1) Vistbacka Raimo (1) vivutus (1) VM (1) von Plötz Hans (1) voodoo (1) Välijärvi Jouni (1) Väyrynen Paavo (2) Väätäinen Juha (1) Wahlroos Björn (13) Walhbeck Ville (2) Wall Street (1) Wallin Stefan (2) Ware Marilyn (1) Wettenhovi-Aspa Sigurd (1) Whately Richard (1) Wibble Anne (2) Wikileaks (1) Wikipedia (1) Williamson David (1) WinCapita (2) Wolfe Tom (1) WSOY (1) Yale (1) Ydinvoima (4) Yhdysvallat (1) Yhdysvaltain lähetystö (2) yhteisvastuu (2) yhteisövero (1) Ykkösaamu (1) Yle (1) yleinen asevelvollisuus (1) yleislakko (1) Yleisradio (3) yliopisto (1) Ylioppilaslehti (3) Ylönen Matti (1) ympäristöministeriö (1) Yrjö-Koskinen (1) YYA (1) Zizek Slavoj (1) Zyskowicz Ben (3) Älä ruoki lamaa (1) ärräpussi (1) Äänekosken Huima (1) Äänekoski (2) Äärimmäistyvyys (1)