Isänmaa ei ole seisova pöytä

Koskaan aikaisemmin eivät kansanedustajat ole boikotoineet Linnan juhlia. Presidentin kutsu on ollut kunnia-asia myös tulipunaisille kommunisteille ja jopa henkilökohtaisille vihamiehille.
Itsenäisyyspäivänä riidat on pantu syrjään, koska sinä päivänä kunnioitamme yhteishenkeä, joka pelasti Suomen 70 vuotta sitten. Jos rintamalla olisi ryhdytty väittelemään, kenen puolesta taistellaan ja kenen puolesta ei, niin ei olisi taisteltu kenenkään puolesta.
Sitäkin irvokkaampaa on, että juhlien boikotoija kehtaa ratsastaa sotaveteraaneilla. Ainakaan sen puolesta he eivät taistelleet, että kuka tahansa saa loukata vapaassa isänmaassa vapaasti valitsemaamme johtajaa.
Koska mikään laki tai sääntö ei määrää kutsumaan kaikkia kansanedustajia, suosittelen, että tuleva presidentti kutsuu juhlaansa vain heidät, jotka osaavat kutsua kunnioittaa.

Pentti Oinosen tempaus ansaitsisi armeliaan unohduksen, ellei se kertoisi jotain hälyttävää yleisestä ilmapiiristä. Jotkut yrittävät omia itselleen isänmaallisuuden ja määrätä, miten Suomessa oikein ollaan suomalaisia.
Mutta isänmaa ei ole seisova pöytä. Kukaan ei voi valita, kenen kanssa tämän Suomensa jakaa. Maan tapa on se, että ei ole maan tapaa - ja jos se ei miellytä, niin maasta pois.
Saman taivaan alle mahtuu monenlaista. Siitä Pekka Haavisto ja Teuvo Hakkarainen näyttivät hyvää esimerkkiä, kumpikin itsenäisellä tavallaan ja yhdessä.

Juhlitaanko ensi vuonna sitten tosi itsenäisen Suomen itsenäisyyttä? Moni näet uskoo, että Suomi pääsee eroon Euroopasta ja ensi jouluna pelastusarmeijan patoihin kilisevät vanhat kunnon markat.
Euro tosiaan voi hajota. Jo nyt saksalaiset matkatoimistot vaativat kreikkalaisilta hotelleilta hintoja myös drakmoissa, tai mitä sitten keksivätkään euron tilalle. Mutta huomattava on, että saksalaiset eivät itse varaudu maksamaan millään D-markoilla. Jos ja kun euro jää taloudellisesti vahvojen maiden valuutaksi, ei todella kannata haikailla markkoja tai edes kruunuja.
Elättelemme jännää haavekuvaa, että olisi paras irtautua muusta maailmasta ja oleskella ihan keskenämme. Muut ostaisivat verrattomia tuotteitamme silkasta neroutemme ihailusta, ja rahavirrat haalitaan kaikki itselle.
Jotenkin unohtuu, että tosiasiassa ulkomaiset investoinnit Suomeen ovat olemattomia. Ja niin paljon kuin maahanmuutosta kohkataan, harva tänne haluaa vapaaehtoisesti.
Itsenäisyydestä on syytä olla ylpeä, mutta ei tyhmän ylpeä. Maailmassa on yksi täysin itsenäinen maa, ja se on Pohjois-Korea.
Meitä on niin vähän, että on tyhmän ylpeää torjua uusia suomalaisia. Meitä on niin vähän, että on tyhmän ylpeää jakaa kansaa, mielipiteen, asuinpaikan tai varallisuuden mukaan.
Yhtenä päivänä vuodessa olemme kaikki yhtä kansaa. Riidellään sitten taas vasta keskiviikkona.