keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Aku Ankan työttömyys ja Hannu Hanhen työllisyys


Suomea ja Ruotsia pidetään yleensä samanlaisina hyvinvointivaltioina. Mutta erot ovat merkittävämpiä kuin yhtäläisyydet.
Suomi on köyhä maa ja Ruotsi on rikas maa – riippumatta siitä, että Suomi on yhtä rikas kuin Ruotsi. 
Suomella ei ole koskaan ollut varaa Ruotsin malliin: vuonna 1960 suomalaisten elintaso oli vain kaksi kolmasosaa länsinaapurin tasosta. Kun toisaalta kuitenkin ihailemme vaurasta naapuria, olemme jäljitelleet sitä  parhaamme mukaan, mutta huonommin kyvyin ja resurssein. Siinä missä ruotsalaiset pop-tähdet täyttävät jäähalleja ympäri maailman, suomi-rokin areenaksi riittää pitserian nurkka Posiolla.
Suomen malli on amatööriversio Ruotsista, karaoke-hyvinvointivaltio.

Ruotsin talouspolitiikka oli 1930-luvulta alkaen keynesiläistä, kun taas suomalaiset pitivät vielä 1960-luvulla valtion puuttumista suhdannevaihteluihin ihan kommunismina. Näin kertoo Tommi Uschanov mainiossa uudessa kirjassaan Miksi Suomi on Suomi; klassinen esitys aiheesta on Pekkarisen-Vartiaisen Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1993). 
Siksi lamat ovat täällä syvempiä ja nousukaudet humaltuneempia kuin naapurissa. Se heijastaa kansallista mytologiaammekin: köyhän talon poika hummaa rahansa kaupunkireissulla kuin Nummisuutarien Iivari.
Ruotsin omakuva rikkaana maana ja Suomen omakuva köyhänä maana kiteytyy ennen kaikkea näkemykseen työstä. Rikkaalla maalla on työtä yllin kyllin ja huoli tekijöiden riittävyydestä; köyhällä maalla on lähtökohtaisesti pulaa työpaikoista.
Kansantaloustieteen termein Ruotsissa on kiinnitetty aina huomio työn tarjontaan eli korkeaan työllisyysasteeseen; Suomessa taas työn kysyntään eli mahdollisimman matalaan työttömyysprosenttiin
Äkkiä katsottuna näkemykset näyttävät saman asian eri puolilta, mutta maailmankatsomuksellisesti ne ovat täysin vastakkaisia.
Ruotsi pitää väestön mukana työvoimassa vaikka väkisin: huonoina aikoina julkisen sektorin on työllistettävä, kun muut eivät kykene. Keskipitkällä ajalla vahva kasvu rahoittaa julkisen talouden hetkelliset alijäämät helposti, eikä velkaantuminen riistäydy käsistä. Tarvitaan vain Hannu Hanhen optimismia, luottamusta ja itsevarmuutta.
Suomessa on tavoiteltu matalaa työttömyyttä siksi, ettei julkinen talous rasittuisi liikaa. Aku Ankan maailmassa on aina rahapula. Huonoina aikoina valtio ja kunnat ovat vähentäneet, eivätkä lisänneet, työvoimaa. Väkeä on hätäpäissä patistettu jopa työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Tämä ero näkyi selvimmin 1960-luvulla ja jälleen 1990-luvun taantumassa.
Sotien jälkeen pakollinen panostus pienviljelyyn myöhästytti Suomen elinkeinorakenteen muutosta, joka iski kovalla voimalla 1960-luvun lopussa. Maaseudun liikaväestö tyhjeni kaupunkien lähiöihin ja Ruotsin autotehtaisiin.
Se oli win-win-tilanne. Ruotsissa itsetuntoinen näkemys kasvavasta teollisuusimperiumista herätti 1966 huolen työvoimapulasta ja siitä aiheutuvasta taantumasta. Hallituksen långtidsutredningin nojalla suosittiin voimakkaasti siirtolaisuutta ja alettiin kannustaa naisia kodeista työhön.
Kuvaavaa kyllä, Suomelle oli helpotus joutua kantamaan aikaisempaa pienempi väestö, resurssit eivät riittäneet enempään. Suomelle hyvinvointivaltio on aina ollut mitoituskysymys, sitä toteutetaan vain, jos uskalletaan uskoa rahkeiden riittävän.
Vasta Matti Vanhasen hallitukset pitivät olennaisempana työllisyysasteen nostamista kuin työttömyysprosentin alentamista. Silti lehdissä seurataan työttömyyttä, ei työllisyyttä. Moni osaa kertoa kotikuntansa työttömyysprosentin, mutta harva työllisyysastetta.

Se, miten yhteiskunnat suhtautuvat työllistämisen kykyynsä, heijastuu tietysti peilikuvana kodin ja vanhemmuuden rooliin. Ruotsissa ei ole maksettu vanhemmille lasten hoitamisesta kotona (ennen kuin aivan viime vuosina), Suomessa kyllä.
Heikki Hiilamo ja Olli Kangas kuvaavat vuoden 2009 artikkelissaan, kuinka Ruotsin sosialidemokraatit kääntyivät 1970-luvun puolivälissä jyrkästi vastustamaan aiemmin kannattamaansa kotiäidin palkkaa. Äidinpalkka heikentäisi naisten menestymistä työuralla, vaarantaisi tasa-arvon ja veisi resursseja päiväkotien rakentamisesta.
Suomessa kotihoidontuki ei ollut ideologinen kysymys, vaan yhtäältä etupolitiikkaa, toisaalta taloudellinen pakko. Jo 1948 Martta Salmela-Järvinen (sd.) esitti eduskunta-aloitteessaan, että ”äitipalkka” oli halpa vaihtoehto ”yhteiskunnan huoltolaitoksille”. 1970-luvulla keskusta ajoi kotihoitoa oman äänestäjäkuntansa hyödyksi, mutta kaupungeissa tukea maksettiin siksi, että niillä ei ollut varaa rakentaa riittävästi päiväkoteja.
SDP ja keskusta joutuivat tekemään kompromissin, jollaista yksipuolue-Ruotsissa ei tarvittu: 1980-luvulla kunnallisen päivähoidon vaihtoehdoksi tuli tuettu lastenkasvatus kotona.
Kun Ruotsissa siis torjuttiin pysyvää työvoimapulan uhkaa patistamalla naiset työelämään, Suomessa työttömyyttä on lievennetty houkuttelemalla naisia jäämään kotiin.
”Maassamme on kymmeniä tuhansia äitejä, jotka mielellään jäisivät kotiin työhön ja lapsia hoitamaan, kun vain olisi taloudellisia edellytyksiä. Samalla vapautuisi laajan työttömyyden aikana työpaikkoja työtä tarvitseville”, perusteli SMP eduskunta-aloitetta kotihoidon tuen lisäämiseksi 1983.
Köyhä talo tuijottaa perunalaarin vajenemista, jokavuotisen kassan tilannetta. Jos kaikki investoinnit katsotaan vain kuluiksi – kuten valtiovarainministeriön budjettiosasto aina tekee – mihinkään reformiin ei ole ikinä varaa.
Rikkaassa talossa on toisin: ”Se, mikä lyhyellä tähtäimellä oli kustannus ja rasite, oli pidemmällä perspektiivillä resurssi ja taloudellisen kasvun ja maan vaurastumisen ja hyvinvoinnin keskeinen edellytys.” (Hiilamo & Kangas)

Ruotsin Konjunkturinstitutetista kotiutunut VATT:n tuore pääjohtaja Juhana Vartiainen on pitkään saarnannut kotihoidontuen vahingollisuutta. Hän täräytti keväällä Helsingin Sanomissa, että valtion ei pitäisi rahoittaa vuosikausien ”ihanaa velttoilua”.
Nyt Vartiainen on saanut pääministeri Jyrki Kataisen samalle kannalle: Suomen pitää ottaa Ruotsista esimerkkiä ja kannustaa kotiäitejä aikaisemmin töihin, muun muassa osa-aikatyötä suosimalla.
Nuorten naisten katoaminen työmarkkinoilta ei ole vain kansantalouden ongelma, vaan tasa-arvon este. Kotona vietetyt vuodet heikentävät naisen työmarkkina-asemaa ja palkkatasoa vielä vuosikaudet työhönpaluun jälkeenkin. 
Työnantajia voi toki syyttää siitä, että he eivät palkkaa nuoria naisia, edistä heidän uraansa, maksa rikkonaisten vuosienkin jälkeen yhtä hyvää palkkaa kuin miehille, mutta tosimaailmassa on helpompi kannustaa naisia pysymään työmarkkinoilla kuin aivopestä heidän esimiehiään. (Niin, miehiähän ne tuppaavat olemaan, mutta ei täysin naisten omatta syyttä.)
Ja kyllä, miehiäkin pitää patistaa kotiin. Mutta eikö silloin, jos pienten lasten äidit tekevät joustavaa osa-aikatyötä, miesten ole pakkokin kantaa enemmän vastuuta kodista?
Ja kyllä, päivähoitopaikkoja on lisättävä samalla kun ryhmäkoot pysyvät järkevinä, osa-aikatöitä on löydyttävä muualtakin kuin kauppojen kassoilta, ja ties mitä.  Ai niin: kotiäitejä ei myöskään saa halventaa, eikä heidän työtään väheksyä. Lapsen paras, jne.
Kataisen ja Vartiaisen esitys on saanut välittömästi karvat pystyyn myös edistyksellisiltä naisilta, jotka jännästi löytävät sata syytä sille, miksi äitien pitäisi jatkossakin saada syrjäytyä työmarkkinoilta.
Aku Ankka näkee oitis ongelmat, Hannu Hanhi haluaisi tarttua mahdollisuuksiin.
Aku Ankka kummastelee, mistä kotiäideille riittäisi töitä, kun on työttömyyttä ennestäänkin. Hannu Hanhi uskoo, että tarjonta luo kysyntää. Jos on pystynyt menestyksellä pyörittämään kolmen lapsen vaippasirkusta, on pikku juttu pyörittää yritystoimintaa.
Aku Ankka luulee, että työpaikkoja on rajallinen määrä, ja että niistä vallitsee ikuinen niukkuus. Hannu Hanhi tietää – kokemuksesta – että työ luo työtä.
Suomella on vielä pitkä matka Ruotsiksi. Mutta kun Ruotsin porvarihallitus on alkanut tukea kotihoitoa ja jos Suomen hallitus alkaa tukea pienten lasten äitien työllistymistä, välimatka lyhenee.
Ja ehkä jonakin kauniina päivänä ruotsalaiset ostavat huonekalunsa suomalaisesta liikkeestä. 

25 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Joskus olisi myös aiheellista kysyä, miten Kokoomuksen usein paikallisesti ajama kotihoidon kuntalisä sopii tähän yhtälöön mukaan. Sitähän perustellaa, totta kai, päivähoitokulujen säästämisellä - ottamatta usein suotta huomioon lyhentynyttä työuraa ja maksamatta jääneitä verotuloja.

    VastaaPoista
  2. Jaakko: Kiitos.
    Kysymyksessähän on vahingollinen osaoptimointi. Kunnalle tulee paljon halvemmaksi tarjota reiluakin kuntalisää, jotta lapsia hoidettaisiin kodeissa, eikä päivähoitoon tarvitse investoida.
    Tämä on kansan- ja valtiontaloudellisesti järjetöntä, ja ristiriita pitäisi poistaa mahdollisimman nopeasti.
    Asiaan liittyy sekin, että erään kunnanjohtajan kertoman mukaan perhepäivähoito maksaa vain puolet siitä kuin päiväkotihoito. Oman kokemukseni mukaan se yhdistää kotihoidon ja ammattilaiskasvatuksen hyvät puolet – ja vapauttaa vanhemmat työelämään – enkä voi mitenkään käsittää, miksi kunnat eivät satsaa siihen. Sen työllistävä vaikutus on huomattava, eikä tarvita kalliita kiinteistöinvestointeja (jotka alueen väestörakenteen myötä muuttuvat ongelmatiloiksi).
    Synnyinkunnassani, joka on vakavassa talouskriisissä, rakennetaan uusi päiväkoti. Mielikuvituksettomuus tulee kalliiksi!

    VastaaPoista
  3. Tässä täysin asiaton kommentti, ole hyvä, sillä pystyin lukemaan teksti vain vähän alusta ennen kuin musta tausta lataantui, ja sen jälkeen en enää pystynytkään lukemaan. Aika huono idea tuo tumma tausta - onneksi ei enää kovin yleinen... :-)

    VastaaPoista
  4. Jokaisessa maassa jotkut on Akuja ja toiset Hannuja. Se Ruotsin julkinen työllistäminen on ihan pysyvää sosiaalipolitiikkaa, ei vain tilapäistä suhdannepolitiikkaa. Ihmiset on erilaisia, ja jotkut ei tule kelpaamaan yksityisen sektorin töihin pohjoismaisella palkkatasolla ja sivukuluilla. Ratkaisuja on sekä vasemmalla että oikealla, kunhan ei kuvitella, että työvoima on yhtenäistä massaa.

    VastaaPoista
  5. Arvoisa anonyymi: tausta on määritetty valkoiseksi ja sellaisena se omilla koneillani näyttää. Onko muilla vastaavaa ongelmaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. iphonessa tausta näkyy tummanharmaana mutta näkee silti hyvin lukea

      Poista
  6. "Suomalaiset ovat saunapolullaan eksynyt kansa" (Tapani Hietalahti)

    VastaaPoista
  7. Voi olla, että nimim. Anonyymillä on jotain vikaa selaimessa. Vuosi on 2012, dumpataan jo se IE.

    VastaaPoista
  8. Mulla näkyy tausta valkoisena ja on ihan helppo lukea. Mielenkiintoinen kirjoitus btw.

    VastaaPoista
  9. Täällä Ruotsissa asuvana tulee useasti mieleen että Ruotsi ja Suomi ovat todella samankaltaisia maita. Pinta vaan näyttää erilaisilta. Ruotsissa pintaa osataan hoitaa paremmin, mikä näkyy etenkin tv- ja musiikkialalla. TV- ja popbisnes ovat täysin riippuvaisia hyvännäköisestä pinnasta. Suomessa moinen koetaan usein turhana. Jokainen voi sitten arvostaa vähän eri juttuja tämän suhteen.

    Hassua on myös se että erään tutkimuksen mukaan ruotsalaiset arvostavat Suomea naapurimaana huomattavasti enemmän kun mitä suomalaiset arvostavat Ruotsia. Säälihän se on. Suomessa tunnetaan aivan turhaan alemmuutta länsinaapuria kohtaan.

    Ja hei. Tukholman ydinkeskusta ei todellakaan ole koko Ruotsi. Se on just sitä pintaa.

    VastaaPoista
  10. Sekä Akut että Hannut tuntuvat nyt keskittyvän äitien työmarkkina-asemaan niin tiukasti, että unohtavat täysin asian keskipisteen: lapsen.

    Aivan äskettäin on suomalainen tunnusta saanut asiantuntija kiinnittänyt huomiota siihen, että pienen lapsen kehitys ei mahdollista muita selvitymiskeinoja suuressa päiväkotiryhmässä kuin aggression. Ei siis mikään ihme, että päiväkodeista siirtyy kouluihin yhä enemmän lapsia, jotka eivät osaa vuorovaikutustaitoja, vaan pyrkivät tulemaan toimeen aggressiivisella käytöksellä. Huostaanottoluvut kasvavat, vaikka oikea vastaus olisi etsiä lapsen etua, mahdollistaa yhä useammalle varhaislapsuus ilman kehitystä haittaavaa liiallisia ihmissuhdekuormitusta ja liian varhain tulevia ryhmätaitovaatimuksia.

    Toisekseen ketjun Akun ja Hannut unohtavat, että kotona olevien äitien sijaiset työllistyvät kotihoidontuen ajaksi. Jos äiti itse on työssä, joku toinen on työttömänä, toimettomana, turhautumassa, menettämässä toivonsa ja tulevaisuudenuskonsa. Jos äiti on kotihoidontuella, joku toinen ehtii saada työkokemusta ja oman työuransa alkuun.

    Niin että hyvä Akut ja Hannut, mitä jos kumminkin keskityttäisiin siihen työnantajien asenteiden muokkaukseen. Aloitetaan vaikkapa siitä, kuvittelevatko työnantajat itse menettävänsä työskentelytaitonsa ja tietonsa, jos pistäytyvät vaikkapa maailmanympärimatkalla tai jonkin muun alan projektissa välillä?/akimbo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos viittaat Keltinkangas-Järvisen tutkimukseen, olen itse sitä selaillessani (tosin olen vain selaillut, eli saatan olla väärässä) huomannut, että hänen mukaansa alle 3-vuotiaan aggressiivisuuden kasvussa on kyse
      1) kokopäiväisestä päiväkodissa olosta
      2) ryhmistä, eli 4 lasta tai enemmän

      Käsittääkseni äitien työllistymisessä on puhuttu ennenkaikkea osa-aikaisesta työnteosta. Hollannissa äiti menee ystäväni mukaan töihin jo muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta sekä äiti että isä tekevät lyhennettyä työviikkoa. Yhteensä lapsi on 3 päivää viikossa osa-aikaisesti hoidossa. Tämä 3 päivää viikossa on tarpeeksi, jotta lapsi saa sitouduttua hoitoon, mutta on kuitenkin suurimman osan viikosta kotona. Kaksi aikuista ihmistä tekee 4-päiväistä työviikkoa, ja toinen heistä osa-aikaisesti. Suomalainen systeemi, jossa äidit ovat 1-3 vuotta täysin työelämän ulkopuolella, on omiaan näivettämään ajattelua (eläkekertymästä puhumattakaan). Tästä on omaa kokemusta - on tärkeää ajatella vaippoja, mutta on tärkeää ajatella myös muuta! Paljon on kotiäitejä, joiden kanssa puhuminen on vaikeaa, koska yhteiskunta on kadonnut kauas horisontin taa.

      Jos siis äidin ja isän aika jaetaan hyvin, ei lapsi ole täyttä päivää hoidossa, eikä aggressiivisuusongelmaa synny. Samalla myös työtä jakaantuu useammille- sekä äidin että isän puolelta.

      Lisäksi koti ja päiväkoti eivät ole ainoita mahdollisuuksia. Perhepäivähoito ja kolmiperhepäivähoito mahdollistavat pienemmät lapsiporukat ja näin ollen pienentävät ahdistavien ryhmätilanteiden syntymistä.

      Poista
    2. STM:n ja THL:n yhteisessä nettilehdessä on taasen julkaistu juttu Iso-Britanniassa tehdystä tutkimuksesta
      http://www.tesso.fi/node/36, jonka mukaan alle 3-vuotiaana aloitettu päivähoito parantaa lasten älyllistä kehitystä ja sosaalisia taitoja (joillain lapsista huomattiin toki käytöshäiriöitä). Vaikutus oli suurempi heikommassa asemassa olevilla lapsilla. Toisin sanoen päiväkoti vähentää lasten syrjäytymisriskiä.

      Kunnat eivät saisi ostaa itseään vapaaksi vastuusta. Tästä kirjoitti Jorma Sipilä elokuussa:

      "Lisäksi pitää uskaltaa kysyä, onko kotihoidon tukeminen ylipäänsä kaikissa tapauksissa järkevää. Vaikeuksissa olevia vanhempia ei saa jättää yksin. Kunta ei saa pienellä rahalla ostaa itseään vapaaksi vastuustaan lapsia kohtaan."
      http://alusta.uta.fi/artikkelit/2012/10/02/alustus-on-aika-paivittaa-lasten-kodinhoidon-tuki-2000-luvulle.html

      Poista
    3. Anonyymi 10.07 on havainnut, että kotiäitien kanssa puhuminen on vaikeaa, koska yhteiskunta on kadonnut kauas horisontin taa. Toisaalta työssä olevistakin henkilöistä, myös miehistä, moni ei ole kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista lainkaan. Ihmiset ylipäätään haluavat vain yksinkertaisen, hyvän elämän, ja oikein mielellään jättävät suuremmat miettimiset muille. Havainto ei siis välttämättä liity kotiäitiyteen. Osa naisista yhdistää vauvanhoidon ja opiskelun, mikä mitä ilmeisimmin kumoaa moisen havainnon. - Eikä yhteiskunnan pitäisi mihinkään siitä keikahtaa, vaikka naisista osa olisikin kukin vuorollaan paneutunut lastenhoitoon.

      Valtarille:
      Mitä taas tulee tesson muualta lainaamaan tutkimukseen, pitää tietysti huomioida se, millainen on "heikompi asema" Iso-Britanniassa verrattuna siihen, mitä meillä. Suomi on ollut tasavertainen maa, ja vaikka lapsiköyhyys on onnistuttu moninkertaistamaan (aikana, jona on sitouduttu kv sopimuksella sen vähentämiseen) suomalaislasten olot voivat vielä tällä hetkellä olla paremmat kuin huonoimmat vertailumaassa.

      -Aivan varmasti suomalaislasten tilannetta arvioidaan parhaiten suomalaislasten olosuhteisiin kohdistetulla tutkimuksella. Suomalaistutkimuksen ohittaminen vain siksi, että muunlaisissa olosuhteissa tehdyn tutkimuksen tulokset sopivat paremmin omaan ideologiaan ja poliittisesti haluttuhin muutoksiin, ei ole kovinkaan fiksua toimintaa.

      Poista
  11. Harakka ei tunne näitä naisten juttuja.

    Ensinnäkin: naiset, myös pienten lasten äidit, lähtevät kyllä töihin, jos töitä on. Se näkyy tilastoista, suhdannevaihtelut huomaa myös päivähoidon kysynnästä.

    Toiseksi: Yrityksen perustamien on vain harvoin järkevä ratkaisu perheessä, jossa on pieniä lapsia, koska yritys vaatii alkuvaiheessa pitkiä työpäiviä.

    Kolmanneksi: perhepäivähoito on hoitajalle raskas ja huonosti palkattu yleensä tilapäinen vaihtoehto. Halpuudella on toinen puoli. Hoitajan oma perhe ei välttämättä ole onnellinen siitä, että oma koti pyörii ulkopuolisten määrittelemillä ehdoilla.

    Kaikki maailmassa ei ole kiinni omasta asenteesta, vaan asenteet heijastelevat elämän todellisuutta. Jos töitä ei löydy, on turha kuvitella itseään Hannu Hanheksi. Jos valtiovalta huolehtii työllisyydestä vaikeina aikoina, on helpompi uskoa tulevaisuuteen. Äitejä ei pidä hätistää töihin hoitotuen poistolla eikä työttömyysturvan heikennyksillä, he lähtevät ihan itse, jos järkeviä töitä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerttu: ketään ei kai pakoteta perhepäivähoitajaksi?

      Ja niin, kuten tuossa alkuperäisessä kirjoituksessakin sanotaan, työtä on jos on tekijöitä. Mutta jos kotonaoloa tuetaan kannustimin, ei ole ihme että ei ole tekijöitä. Paitsi tietysti pienipalkkaiset ja yksinhuoltajat, joilla ei ole vaihtoehtoa.

      Poista
    2. Perhepäivähoitajamallin ydinhän on se, että kuka tahansa osaa kasvattaa lapsia. Jos halutaan, että lapsia kasvattaa koulutettu ammattilainen, se maksaa.

      Toisaalta huutelihan opetusministerikin tässä taannoin, että joustavampaa otetta sinne varhaiskasvatukseen: rohkeasti ylittämään ammatti- ja palkkarajoja! Samalla voitaisiin luopua opettajista ihan ylipäänsä! Tänään voisi opettaa koulunkäyntiavustaja, huomenna keittäjä ja ylihuomenna vahtimestari :) Kunnan budjetit kiittäisivät.

      Monessa asiassa olet Timo aivan oikeassa, mutta tämä perhepäivähoitajamallin "ylösajo" on huti.

      Poista
    3. "Ensinnäkin: naiset, myös pienten lasten äidit, lähtevät kyllä töihin, jos töitä on. Se näkyy tilastoista, suhdannevaihtelut huomaa myös päivähoidon kysynnästä."

      Mä toivoisin, että tilanne paranisi niin, ettei naiset olis vaan suhdannereservi. Et pysykää kotona, kunnes teitä taas ehkä tarvitaan, miehet saa tehdä töitä aina (heh, nyt aikamoinen kärjistys!).

      Poista
  12. Sellainen olo tulee tätä juttua lukiessa, että olisipa hienoa, jos lähtökohtaisesti kaikki ihmiset työntäisivät lapsensa mahdollisimman nopeasti jonkun muun hoitoon. Töitä voisi sitten odotella vaikka työttömyyskortistossa ja nostaa samalla työmarkkinatukea, joka on muuten paljon isompi kuin kotihoidontuki. Tai voisihan sitä myös opiskella, tai tehdä jonkun muun investoinnin tulevaisuuteen mitä tämän jutun mukaan omien lasten hoito ei koskaan voi olla. Ja sitten jos aika kortistossa tulisi pitkäksi ja opiskelu tökkisi voisi ruveta vaikka perhepäivähoitajaksi ja vapauttaa siten naapurin äiti vaikka sinne työttömyyskortistoon tai perhepäivähoitajaksi taas jonkun muun lapsille. Sillä tärkeintähän on positiivinen ote tulevaisuuteen ja työllisyysaste ja sen mielessäpitöminen että omien lasten hoito ei koskaan eikä missäänn voi olla toimintaa, jota kutsuttaisiin työksi.

    VastaaPoista
  13. Täällä Suomessa tuntuu siltä kuin elettäisiin rumien hallitsemassa vähemmistöjen paratiisissa.

    VastaaPoista
  14. Ainakin iPadissa on musta tausta. Vuosi on 2012, dumpataan jo se PC.

    VastaaPoista
  15. Mervi Eskelinen kirjoittaa asiaa. Suomen tärkein voimavara on tasa-arvoinen ja pedagogisesti korkeatasoinen varhaiskasvatus ja peruskoulu. Mikäli perhepäivähoitajana toimisivat koulutetut lastentarhanopettajat, olisi tämä vaihtoehto varsin kannatettava. Palkkaa 2500 euroa kuussa niin tarjonta kasvaisi räjähdysmäisesti. Silti säästettäisiin kiinteissä kuluissa todella paljon. Nykyisellään perhepäivähoitajan työtä tekevät lähinnä kouluttamattomat naiset, joille maksetaan palkkaa täysin naurettavat 1500 euroa kuukaudessa. Mutta kuka vaanhan osaa hoitaa lapsia. Muumit telkkariin ja palapeli lattialle.

    VastaaPoista
  16. Niin, Vartiainen tosiaan ajattelee, että jos yhteiskunnan tukia ei ole kotiäideille eikä työttömille, nämä menevät ja perustavat yrityksen ja elättävät itsensä sillä. Mutta näinhän ei Ruotsissa oleteta, vaan Ruotsissa tuetaan ihmisten työllistymistä monin muin tavoin, ei pelkästään oteta etuuksia pois.
    Yritystoiminta ei Suomen oloissa ole sellainen kuvio, jolla niukasti koulutettu ihminen kykenisi elättämään itsensä, ja sen saavat aikaan monimutkaiset hallintokäytännöt ja muun muassa korkea ALV-taso, joka koskee myös pieniä yrityksiä.
    Toisaalta olen kyllä samaa mieltä siinä, että naisten ja miesten pitäisi molempien joutua vastaamaan lastenhoidosta, jos kerran he ovat lapsia yhdessä tehneetkin. Voisi olla varsin tuottava ratkaisu muuttaa äitiysloman ja vanhempainvapaiden rahoitusmallia. Nythän käytännössä naisen työnantajalle koituu paljon hankaluuksia ja rahanmenoa siitä, että nainen saa lapsen. Vaikka aika harvoin se on millään lailla työnantajan syytä?
    Jos Suomen valtio ylipäänsä haluaa mitään lapsia, mikä nykyisin vaikuttaa melko epätodennäköiseltä, niin kai valtion kannattaisi kustantaa ne äityislomat ja vanhempainvapaat. Lysti kustannettaisiin sitten verovaroilla.
    Jos taas Suomen valtio on sitä mieltä, että kannattaa mieluummin tuoda aikuiset työikäiset ihmiset valmiina vaikka Virosta, sittenhän mitään äitiyslomia tai perhevapaita ei muutenkaan tarvita. Ja kouluissakin voidaan pian säästää.
    Näinhän vaikkapa U.S.A.:ssa menetellään. Tosin niillä siirtolaisillakin on kiusallinen taipumus tehdä lopulta lapsia, ja syrjäytyneistä lapsista on aina yhtä ja toista kiusaa, mutta onneksi se kiusa realisoituu vasta seuraavilla budjettikausilla, vai kuinka?

    VastaaPoista
  17. Lasten huono olo ja käyttäytymishäiriöt johtunevat paljolti aiemmin tehdyistä säästöistä, kun päiväkotiinkin on alettu ottaa töihin niin paljon lähihoitajia ja muita, joilla ei ole pätevyyttä lastentarhanopettajaksi. Tokihan heitä mielellään otetaan, kun ei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa, mutta eivät he lasten kanssa pärjää. Itse olisin ainakin hyvin tarkka, kenelle veisin lapsiani perhepäivähoitoon, jos veisin. Mieluummin koulutettujen ammattilaisten hoiviin, sillä vaikka hekään eivät kaikki ole ruudinkeksijöitä tai mitään erityistä, niin eron kyllä huomaa niihin, jotka eivät ole koulutusta vaivautunut hankkimaan. Oma äitini on ollut koko ikänsä lastentarhanopettajana, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut todella väsynyt. Vielä 15 vuotta sitten hän jaksoi muutoksia ihmetellä ja taistella vastaan, nykyään jaksaa vain tehdä oman osuutensa mahdollisimman hyvin ja yrittää pitää lapset hallinnassa ja jonkinlaisen yksilöllisen huomioinnin varhaiskasvatuksesta resurssipulasta huolimatta.

    Vanhempien on toki tärkeä antaa lapsille päivittäistä aikaa, varsinkin aivan pieninä, mutta yli 3-vuotiaiden on hyvä olla päiväkodissa siksikin, että oppivat olemaan toisten lasten kanssa, siis sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista, vaikkei se kaikilta kivuttomasti aina onnistuisikaan. Kovin huonoista perheistä tuleville voi päiväkoti olla myös ainoa turvallinen paikka, jossa jotain voi oppiakin ja itseään ilmaista. Useimmat lapset kuitenkin pitävät tarhassa käymisestä, se on lapsen arkea ja "oma juttu", kun vanhemmat menevät siksi aikaa töihin.

    VastaaPoista
  18. .

    Voimaa voista ja nirtoa metrossa.

    http://suolasuinen.blogspot.fi/

    .

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!

Tunnisteet

10 kirjaa rahasta (3) 1989 (1) 1990-luvun lama (1) 2009 (1) 2010 (1) 70-luvun tv-sarjat (1) A-Studio (1) Aalto-Setälä Pauli (1) Aamulehti (3) ABS (2) Adiga Aravind (2) Aho Esko (8) Ahtisaari Martti (1) Airisto Lenita (2) Ajankohtainen kakkonen (1) Ajankohtaisen kakkosen homoilta (2) Akerlof George A. (1) Aktia (1) Al Qaida (1) Ala-Nissilä Olavi (1) alaluokan synty (1) Alanko-Kahiluoto Outi (1) Aleksanteri II (1) alijäämä (1) Alkio Mikko (1) Allen Woody (1) Allianssi (1) Alma (1) Ambea (1) Amma Äiti (1) ampuma-aselaki (1) ANC (1) Ankersmit Frank (1) Ankka Aku (3) Antonova Irina (1) Apple (1) Apunen Matti (4) arabikevät (1) Areva (1) Arhinmäki Paavo (1) Arla (1) Arola Heikki (1) Arvonen Jori (1) arvonlisävero (1) arvopaperistaminen (1) aseiden säilytys (1) Asser et Turnbull (1) asset-secured bond (1) Asuntolaina (1) Atlantic Monthly (1) Atria (1) Atta Muhammed (1) Attendo (1) Augustus International (1) austerity (4) Baby Friendly Hospital (1) Backman Jouni (1) Balzac Honoré de (2) Bank of America (1) Barnier Michel (1) Barroso José Manuel (1) BC Nokia (1) Becker Gary (2) Berliinin muurin murtuminen (1) Berliln Isaiah (1) Berlusconi Silvio (1) Bernadotte Estelle (1) Bernanke Ben (1) Berner Anne (1) Bharat Krishna (1) biodiesel (2) Bitterlich Joachim (1) Blanchard Olivier (2) Bono (2) Borg Anders (1) Bratislava (1) Breivik Anders Behring (2) Brown Gordon (2) Brown James (1) Bryssel (1) Buddenbrookit (1) bullshit (1) Bunga Bunga (1) Burlesconi Silvio (1) Bush George W. (1) Cameron David (1) Carema (1) Cassidy John (1) Christensen Lars (1) Churchill Winston (2) Chydenius Anders (1) Chydenius Antti (1) Citigroup (1) Claes Willy (1) Clinton Bill (1) Coca Colan lisäaineet (1) Crybabies (1) Darling Alistair (1) Darwin Charles (2) Davos (1) De Grauwe Paul (2) deflaatio (2) Defoe Daniel (1) DeLillo Don (1) DeLong Brad (1) Delors Jacques (1) demokratia (1) Demos (1) Diktonius Elmer (1) Dinkespiel Ulf (2) doping (1) Dostojevski Fjodor (1) downshifting (1) Draghi Mario (2) ECB (1) EDP (1) eduskunta (5) eduskuntavaalit (2) Egypti (1) Einstein A-Go-Go (1) Einstein Albert (1) EK (2) Ekenäs BB (1) EKP (7) Elinkeinoelämän keskusliitto (2) Elinkeinoelämän valtuuskunta (1) Elonen Piia (1) elvytys (2) eläkeikä (2) eläkeiän yläraja (1) eläkeuudistus (2) Emu (5) ennusteet (1) EPP (1) Erhard Ludvig (1) Erkko Aatos (2) Ersboll Niels (1) ERVV (2) ESM (1) Espanja (3) Etelä-Afrikka (1) Etla (2) EU (8) EU-jäsenyys (1) EU-jäsenyysneuvottelut (2) EU-komissio (12) EU-maatalouspolitiikka (1) EU-vaalit (1) Euraasian liitto (1) euroalue (3) eurobondit (2) eurokriisi (16) Euroopan investointipankki (2) Euroopan keskuspankki (7) Euroopan parlamentti (3) Eurooppa (1) Eurostat (1) Eurovaalit 2014 (1) EVA (1) EVL (1) EVM (1) Facebook (1) Fadayel Eveline (1) Fallows James (1) Fama Eugene (1) Fassbinder R.W. (1) Fennovoima (2) Financial Times (2) Finanssialan keskusliitto (1) finanssijärjestelmä (2) finanssikriisi (8) Fortum (2) Forum 24 (1) Forum24 (1) Foucault Michel (1) Friedman Milton (5) Fukushima (1) fundamentalismi (1) Gad Marius (1) Galbraith J.K. (1) Galilei Galileo (1) globalisaatio (1) gogo (1) Gogol Nikolai (1) Goldman Sachs (3) Google (1) Graeber David (1) Graham Phil (1) Grahn-Laasonen Sanni (1) Great depression (1) Greenspan Alan (3) Haanpää Pentti (1) Haaparanta Pertti (2) Haavikko Paavo (1) Haavisto (1) Haavisto Heikki (4) Haavisto Pekka (3) Habermas Jürgen (1) Haikala Eino (1) Haiti (1) Hakkarainen Teuvo (3) Hakola Juha (1) Halla-aho Jussi (3) hallintarekisteri (1) hallintarekisteri  Harmaa talous (1) hallitus (1) halloween (1) Halme Tony (3) Halonen Tarja (8) Hamlet (1) Hanhi Hannu (2) Hardin Garrett (1) Harju Ilkka (1) Harle VIlho (2) Hautala Heidi (4) Hayek Friedrich (1) Hazard Kaarina (2) Heinäluoma Eero (5) Heiskala Risto (2) Hellman Heikki (1) helluntaiseurakunta (1) Helsingin Sanomat (3) Helsingin Kaupunginkirjasto (1) Helsingin Sanomat (13) Helsinki Seagulls (1) henkirikokset (1) Henkirikostilasto (1) Herlin Antti (1) Herlin Ilkka (1) Herlin Niklas (1) Herlin Pekka (1) Hernesaari (1) Herodotos (1) Hietanen Risto (1) hiihto (1) Hiihtoliitto (1) Hiilamo Heikki (1) Himanen Pekka (4) Hirschman Albert O. (1) Hirvonen Markku (1) Hitler Adolf (1) HK Scan (1) Holappa Lauri (1) Holland Heidi (1) Hollande François (1) Holmberg Kalle (1) Holmström Bengt (1) Holvas Jakke (1) Honka Matti (1) Honkapohja Seppo (1) HS raati (1) Hu Jintao (1) Hufvudstadsbladet (2) HUS (1) Hyvinkää (2) HYY (1) Häkämies Jyri (3) Hämäläinen Unto (1) Härmälä Esa (2) Ihalainen Lauri (1) IK Kapital (1) ikärasismi (1) Ilaskivi Raimo (1) ilmastonmuutos (3) Image (1) IMF (8) Indignados (1) Indonesia (1) investointipankit (1) iPad (1) Irlanti (4) ironia (1) irtokarkki (1) ISMA (1) Italia (2) Itsemurhat (2) itsenäisyyspäivä (1) Itä-Häme (4) Itä-Suomen yliopisto (1) Jaakonsaari Liisa (1) Jackson Hole (1) Jackson Michael (1) Janne Kuutio (1) Japani (1) Jeskanen-Sundström Heli (1) Ji Yuemei (1) Joenpelto Eeva (1) johdannaiset (1) Jokela (1) Joku Anneli (1) Jotuni Maria (1) joulu (1) Joulupukki (2) JSN (1) julkinen sektori (1) Julkisen Sanan Neuvostoliitto (2) Jumala (1) Juncker Jean-Claude (3) Jungner Mikael (3) Jusula Jukka (1) Jyväskylän yliopisto (1) Järvi Antti (1) Jätevesiasetus (1) jääkiekko (1) Jäätteenmäki Anneli (1) K-kauppa (1) Kaarenoja Vappu (1) Kahneman Daniel (1) Kailajärvi Hannu (1) Kakkonen Kyösti (2) kalapuikot (1) Kaleva (1) Kalli Timo (2) Kallis Bjarne (2) Kalpala Asmo (1) Kaltiokumpu Oiva (1) Kambodzha (1) Kanaria (1) Kanerva Ilkka (4) Kangas Olli (1) Kangasharju Aki (1) kansalaisuus (1) kansallispuistot (1) kapitalisaatiosopimus (1) kapitalismi (3) Karhinen Reijo (1) Karjalainen Ahti (1) Kaskeala Juhani Tuomioja Erkki (1) Katainen Jyrki (21) Kauhajoki (1) Kauppakorkeakoulu (2) Keaton Buster (1) Kehittyvien Maakuntien Suomi (2) kehitysapu (2) Keinoelämän keskusliitto (1) Kekkonen Urho (3) Kela (2) kello (1) kerjääminen (1) Keskuskauppakamari (1) keskuspankki (1) keskusrikospoliisi (1) keskusta (2) keskustanuoret (1) Keskustapuolue (5) kestävyysvaje (1) Keynes J.M. (3) Kianto Ilmari (1) Kiasma (1) Kiljunen Kimmo (1) kilpailukyky (1) Kimanen Seppo (1) King Mervyn (1) Kinkel Klaus (2) kirjasto (1) Kirkko (1) kirkosta eroaminen (2) Kiviniemi Mari (5) Klimenko Viktor (1) Klondyke (1) Kobe (1) Kohl Helmut (2) Koijärvi (1) Koivisto Mauno (2) Kokkola (1) kokonaiskysyntä (1) kokoomuksen nuorten liitto (1) Kokoomus (11) Koljatti (1) kolmikanta (1) Kone (1) Kontio Kari (2) Korhonen Jarmo (1) koripallo (1) korkeakoulut (1) Korkman Sixten (4) Korpi Rauno (1) Kortelainen Anna (2) Kosken Kanava (2) Kouri Pentti (1) Kreikka (13) Kreml (1) Krim (1) Krugman Paul (3) Kuhn Thomas (1) Kullberg Rolf (1) kulta (1) Kuntien eläkevakuutus (1) Kuvaja Sari (1) Kylliäinen Antti (1) käsitehistoria (1) käsittämättömät lyhenteet (1) Laakkonen Yrjö (1) lama (2) Lama Dalai (1) Lamassoure Alain (1) Lapin Kansa (6) lapsilisät (1) Latvia (1) Lehman Brothers (4) Lehman sisters (1) lehmä (1) Lehtinen Lasse (1) Lehtomäki Paula (1) Leigh Daniel (1) leikkaukset (1) leikkaus (1) Lepakko (1) leppoistaminen (1) leverage (1) LFA (1) liberalismi (1) Liikanen Erkki (12) Lillehammerin olympialaiset (1) Lillqvist Katariina (1) Linden Suvi (1) Linna Väinö (1) Lintilä Mika (1) Lipponen Paavo (5) London School of Economics (2) Long Term Capital Management (1) Louekoski Matti (1) Lucas Robert (1) lukeminen (1) Lukuviikko (1) Luoton loppu (1) luottoluokittajat (1) Luxemburg (1) Lähde Jussi (1) Länsi-Uusimaa (1) Maahanmuutto (3) maailmanmestaruus (1) maanjäristys (1) Maaseudun tulevaisuus (1) maatalouspolitiikka (1) Madoff Bernie (2) Mallander J.O. (1) Malthus Joseph (1) Mandela Nelson (2) Mann Thomas (2) Mannerheim (1) markkinat (2) markkinayhteiskunta (3) Martta (1) Martti (1) Marx Karl (1) Maskun kalustetalo (1) Mbeki Thabo (1) MedOne (1) Mehiläinen (1) Mendel Grigori (1) Meri Veijo (1) Merkel Angela (2) Mermaid (1) Merrill Lynch (1) Metalliliitto (2) metsästys (1) Miami Heat (1) Mickelsson Max (1) Mikkkeli (1) minimipalkkas (1) Minna Ruckenstein (1) Minsky Hyman (1) Mitro Isä (1) Mokka Roope (1) Monti Mario (1) moral hazard (1) Mosambik (1) MTK (1) Mubarak Hosni (1) Mussolini Benito (1) Müller Heiner (1) Myllylä Mika (1) Münchau Wolfgang (1) Münchhausen paroni (1) Myyrmanni (1) Mäkinen Kari (1) Männistö Lasse (1) Naxos (1) Neste OIl (2) Neuvonen Aleksi (1) Neuvostoliitto (3) New Yorker (3) Newsweek (1) Niinistö Sauli (5) Niniistö Sauli (1) Njassa (1) Noitaympyrä (1) Nokelainen Petteri (1) Nokia (3) Norberg Johan (1) Nordea (7) normitalkoot (1) Nova (1) Nowotny Ewald (1) Nummisuutarit (1) nuorisotyöttömyys (1) Nuorkansallinen vapaussäätiö (1) Nykyri Ilona (1) näkymätön käsi (1) Näkymätön Mies (1) Obama Barack (1) Occupy Wall Street (1) Oddson David (1) OECD (1) Oikeusministeriö (1) oikeustoimikelpoisuus (1) Oinonen Pentti (1) Okko Paavo (1) OKM (1) Olkiluoto 3 (1) Onninen Suvi (2) OP-Pohjola (1) Oreck Bruce (1) Orivesi (1) Otava (1) Outokumpu (1) Paasikivi Juho Kusti (1) pakolaisuus (1) Palme Olof (1) palmuöljy (2) Palonen Kari (1) Pangalos Theodoros (1) pankkivero (1) Papandreou George (2) parlamentarismi (1) parlement (1) Pasanen Tauno (1) Patomäki Heikki (1) Paul Krugman (1) Paulson Hank (1) Pekka (1) Pekkala Ahti (1) Pekkarinen Jukka (3) Pekkarinen Mauri (3) Pelle Miljoona (1) Peltomäki Jukka (1) Pentikäinen Mikael (1) Penttilä Risto E.J. (1) Perheyritysten liitto (1) perintövero (1) Persson Göran (1) Pertti Haaparanta (1) peruskoulu (2) Perussuomalaiset (10) perustulo (1) perustuslaki (1) Pesonen Janne (1) Peston Robert (1) Pietikäinen Sirpa (1) Pietinen Kimmo (1) Piga Gustavo (1) Pihlström Antti (1) piispat (1) Pikkarainen Pentti (1) Pinochet Augusto (1) Plötz Alfred (1) Polanyi Karl (5) poliisi (1) politiikka (1) politrukki (1) Pori (1) Portugali (3) presidentinvaalit 2012 (1) presidentti (2) Prodi Romano (1) protesti (1) provokaatio (1) Puerto de la Cruz (1) Pula-aika (1) Pulliainen Erkki (1) Puntarpää (1) Putin Vladimir (3) Putkonen Matti (3) Puu Anna (1) Puustjärvi Anna (1) pyramidi (2) Pyykkö Mirja (1) Pyörälä Mika (1) Päihdet-Häme (1) pääministeri (2) pääomavero (1) pörssi (2) QE (4) Radio City (1) Radio Suomi (1) Raeste Juha-Pekka (1) raha (2) rahaliitto (1) Rahan kulttuuri (1) rahapolitiikka (1) Rahkonen Keijo (1) rahoitus (2) rahoitusmarkkinavero (1) Rajan Raghuram (1) rakenneuudistus (1) rasaismi (1) Ratsia (1) Ratzel Friedrich (1) RBS (1) Reagan Ronald (1) Reding Viviane (1) Rehn Olli (14) Rehula Juha (2) Reinhardt Carmen (1) Relander Jukka (2) Retuperän WBK (1) Reunanen Esa (1) Riihilahti Aki (1) Rinne Antti (1) Rogoff Kenneth (1) Rojola Lea (1) Romania (1) Roos JP (3) Round Robin (1) Ruokonen Pertti (1) Ruotsi (1) rusinapulla (1) ruuan alv (1) Ruutu Tuomo (1) Rämö Aurora (1) Räsänen Jari (1) Räsänen Päivi (2) S-ryhmä (1) S&D (1) Saarikoski Pentti (1) Saarikoski Saska (2) Saarinen Esa (1) Saga (1) Sairaanhoitaja Sari (1) SAK (3) Saksa (1) Salama Hannu (1) Salmela-Järvinen Martta (1) Salo (1) Salo Petri (1) Salo Sinikka (1) Salolainen Pertti (2) Salon Seudun Sanomat (5) Salonen Ahti M. (1) Sampo (3) San Antonio Spurs (1) Sanoma Oy (2) Sarasvuo Jari (3) Sasi Kimmo (2) Satakunnan Kansa (5) Satuli Antti (2) Sauli Mikko (1) Sauri Pekka (1) Savon Sanomat (1) Schiller Karl (1) Scholes Myron Kuparinen Susanna (1) Schulz Martin (1) SDP (13) Sehr Schnell (1) seksi (1) seniokratia (1) Shakespeare William (1) Sichuan (1) sienestys (1) Simon John (1) Sinnemäki Anni (2) Siola Anna (1) Sipilä Juha (4) Smith Adam (2) SMP (1) Snellman J.V. (2) Soini Timo (18) Soininvaara Osmo (1) Solidium (1) SONK (1) Soros George (2) Sovala Markus (1) Spotify (1) SSS (1) Standard's & Poor (1) Stanley O´Neal (1) Stern Nicholas (1) Stiglitz Joseph (1) STM (1) Stoltenberg Jens (2) Stoppard Tom (1) strategia (1) strutsi (1) Stubb Alexander (11) Sukari Toivo (2) Sulkunen Sari (1) Summers Lawrence (2) Sundbäck Veli (3) Suomen Kirjastoseura (1) Suomen Kuvalehti (1) Suomen Kuvalehti Saarikoski Saska (1) Suomen pankki (7) Suomen RH-yhtiöt (1) Suomen Tietotoimisto (1) Suomen Yrittäjät (1) Suomenlinna (1) Suomi (2) Suomi-Soffa (1) Superman (1) Surowiecki James (1) surrealismi (1) Suupohjan Osuuspankki (1) Suuri kiristys (5) Suuri lama (1) suurtyöttömyys (1) Sveitsi (1) synnytysosasto (1) Syrjälä Hanna (1) syrjäytyminen (1) Sähkönkulutus (1) sääntely (1) säästäminen (1) Söderblom Erik (1) Söderman Jacob (1) Taalasmaa Seppo (1) taantuma (2) Taipaleenmäki Marika (1) Taleb Nassim Nicholas (1) talous (3) Talouselämä (6) talouskriisi (1) talouskuri (1) talouspolitiikka (1) taloustiede (1) Tammisaari (1) Tapiola (1) tasa-arvo (3) teknologia (1) TEM (1) Tenavat (1) Tennilä Esko-Juhani (1) Teresa Äiti (1) Tervo Jari (1) Tett Gillian (1) Teuva (1) Thaler Richard (1) Thatcher Margaret (2) The Economist (1) Tilastokeskus (2) Timo Kallinen (1) TINA (1) TLTRO (1) Toivanen-Koivisto Maarit (1) Torpan Pojat (1) Townsend Joseph (1) Tragedy of the Commons (1) tranche (1) Trichet Jean-Claude (1) Triton (1) Troikka (1) Troyan Carlo (1) Tsakalotos Euklides (1) Tsipras Alexis (1) tsunami (2) Tunisia (1) Tuomioja Erkki (6) tuottavuus (1) Turhapuro Uuno (1) Turhuuksien rovio (1) Turkka Jouko (2) Turkki Teppo (1) Turun kauppakorkeakoulu (1) Turun NMKY (1) Turun Sanomat (1) Turunen Taisto (2) Tutu Desmond (1) TVO (1) tyhmyys (1) työttömyys (3) tähtisadetikku (1) Uimonen Risto (3) Ukkola Tuulikki (1) Ukraina (1) ulkoisvaikutus (1) Urho Ulla-Marja (1) Urpilainen Jutta (8) Uschanov Tommi (1) Utöya (1) uusi vuosi (1) Uusipaavalniemi Markku (1) uusiutuva energia (1) uusliberalismi (1) vaalirahoitus (2) Vakaus- ja kasvusopimus (1) Val(t)io (1) Valio (1) Valkoinen tiikeri (1) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (1) valtiontalous (1) valtionvelka (5) valtiovarainministeriö (4) van Duyn Aline (1) Vanhanen Matti (12) Vapaavuori Jan (1) Varma (1) Vartiainen Juhana (4) Vartiosaari (1) Vasemmistoliitto (1) vasemmistonuoret (1) Vasikkasaari (1) velka (1) velkaantuminen (1) velkapopulismi (1) Venäjä (1) veronkierto (3) veroparatiisi (3) veropohja (2) Verotus (1) verovähennys (1) Viheriälaakso J.V. (1) vihreät (3) Viinanen Iiro (5) Vilkuna Pekka (1) Vimärirotta (1) Virén Lasse (1) Virkkunen Henna (1) Virkkunen Janne (1) Virolainen Johannes (2) Virolainen Kyllikki (1) Virtanen Pertti (1) Vistbacka Raimo (1) vivutus (1) VM (1) von Plötz Hans (1) voodoo (1) Välijärvi Jouni (1) Väyrynen Paavo (2) Väätäinen Juha (1) Wahlroos Björn (13) Walhbeck Ville (2) Wall Street (1) Wallin Stefan (2) Ware Marilyn (1) Wettenhovi-Aspa Sigurd (1) Whately Richard (1) Wibble Anne (2) Wikileaks (1) Wikipedia (1) Williamson David (1) WinCapita (2) Wolfe Tom (1) WSOY (1) Yale (1) Ydinvoima (4) Yhdysvallat (1) Yhdysvaltain lähetystö (2) yhteisvastuu (2) yhteisövero (1) Ykkösaamu (1) Yle (1) yleinen asevelvollisuus (1) yleislakko (1) Yleisradio (3) yliopisto (1) Ylioppilaslehti (3) Ylönen Matti (1) ympäristöministeriö (1) Yrjö-Koskinen (1) YYA (1) Zizek Slavoj (1) Zyskowicz Ben (3) Älä ruoki lamaa (1) ärräpussi (1) Äänekosken Huima (1) Äänekoski (2) Äärimmäistyvyys (1)