tiistai 2. lokakuuta 2012

Rahakauppavero on pankkisakkoa parempi


HS Mielipide 2.10.12

OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen väläyttää pankkinsa siirtymistä Ruotsiin tai peräti Viroon, jos EU:ssa kaavailtu rahamarkkinavero päätetään toteuttaa Suomessakin (HS 30.9.).
Aika huolettomasti pääjohtaja tärvelee OP-Pohjolan brändin ydintä. Verkkosivuillaan yhtiö ylpeilee: ”OP-Pohjolan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän arvopohjaa ja strategiaa.”
Ei siis kovin syvällä. 
Mutta rehellisyyden nimissä Karhinen voisi toki kertoa, että Ruotsissa on voimassa pankkivero, joka tuottaisi OP-Pohjolalle miljoonamenot lahden takana – mahdollisen asiakaskadon lisäksi.
Ruotsin pankkivero on vakausmaksu, jollainen on myös mm. Saksassa ja Britanniassa. Se rahastoidaan seuraavan pankkikriisin varalle, ja tavoitteena on puskuri, joka olisi kooltaan noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös Suomen hallitus on päättänyt toteuttaa vastaavan veron, jonka tuotoksi toivotaan noin 170 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahalaitosten edunvalvoja Finanssialan Keskusliitto on taipunut hyväksymään pankkiveron, koska se pitää EU:n rahamarkkinaveroa itselleen ikävämpänä. Rahoitusmarkkinavero (Financial Transactions Tax) perittäisiin pikkuriikkisenä summana jokaisesta kaupasta. Siten se pureutuu syihin, jotka aiheuttivat eurokriisinä jatkuvan finanssikatastrofin, ja on puutteineenkin tehokkain keino estää uusi tuho. Samalla se rajoittaa pankkien riskinottoa, varsinkin lyhytaikaista keinottelua ja viime aikojen vitsausta, sekuntien miljoonasosissa vyöryvää tietokoneistettua kauppaa (high frequency trading).
Pankkivero taas perustuu rahalaitoksen taseen kokoon. Se on oikeammin pankkisakko, joka periaatteessa rankaisee menestyksestä. Lisäksi se suorastaan kannustaa siirtämään riskisijoituksia taseen ulkopuolelle, niin sanottuihin varjopankkeihin, joilla oli iso rooli finanssikatatrofissa. Ne sijaitsevat yleensä veroparatiiseissa valvonnan ulottumattomissa.
Kansallisen rahaston ongelma on sekin, että kriisit ovat kansainvälisiä. Edellisessä kriisissä Suomen valtion ei tarvinnut tukea pankkeja lainkaan. Jos sama toistuu, hyviltä kotipankeilta kerätyt vakausrahat voisivat jäädä seisomaan tilille samaan aikaan, kun talous syöksyy ja lisävelkaa haetaan ulkomailta.

Loviisan ja Olkiluodon ydinlaitokset ovat verraten turvallisia. Silti Suomi on nähnyt paljon vaivaa ja uhrannut rahaakin lähialueiden ydinvoimaloiden korjaamiseksi tai sulkemiseksi, koska ne aiheuttavat meillekin vaaraa.
Vaikka Suomessa toimivat rahalaitokset olisivat maailman parhaita, se ei suojaa meitä vastuuttoman keinottelun aiheuttamilta kriiseiltä, joista viimeisin tuhosi välittömästi 70 000 suomalaista työpaikkaa ja kolmanneksen ulkomaanviennistä.
Suomen itsekäs etu on edistää rahoitusmarkkinaveroa, johon Saksa ja Ranska ovat jo sitoutuneet, ja luoda painetta veron laajentumiseksi mahdollisimman kattavaksi. Pankkilobbarit pelottelevat, että vero häätää rahoitusalan Suomesta. Uskokoon ken tahtoo, että 0,1 prosentin lisäkulu tuhoaa terveen liiketoiminnan.
Koska pankkitoiminta itsessään ei ole mitenkään rangaistavaa, hallitus voisi suoraan haudata huonon pankkiveron ja siirtyä suoraan EU:n  rahakauppamaksuun.
Vastuulliset rahalaitokset voivat joko osallistua toimialansa turvallisuuden parantamiseen tai valita itsekkään kiukuttelun tien. Asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota, kumpaan ryhmään oma pankki kuuluu.

Lisäys 3.10.12: Professori Pertti Haaparanta on vakuuttanut minut siitä, että rahoitusmarkkinaveron toinen variantti,  Financial Activities Tax (FAT) on vielä parempi ratkaisu kuin rahakauppavero FTT. Ne eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
Rahalaitosten liiketoimintavero koskisi tuottoja eikä kauppahintoja: se siis olisi arvonlisävero, josta finanssiala on jostain syystä vapautettu. 
On selvää, että FAT on rahalaitosten kannalta pelottavin ratkaisu, ja siksi se ei ole yltänyt vakavaan poliittiseen harkintaan. Vaikka poliittinen keskustelu pelkistyy tiettyihin vaihtoehtoihin - rahakauppavero vastaan pankkivero - olisi luonnollisesti syytä tuoda esiin myös "mahdottomat", mutta toivottavimmat ratkaisut. 

20 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu!

    VastaaPoista
  2. Voisiko hyvä Timo Harakka selventää oikeasti mitä hän tarkoittaa "viime aikojen vitsausta, sekuntien miljoonasosissa vyöryvää tietokoneistettua kauppaa"-lausella ja olisiko hän niin ystävällinen ja osoittaisi analyysin ja/tai tekstin missä kerrotaan high-frequency tradien aikaansaamasta kriiseistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. The New York Times:
      "The S.E.C. started to think these firms needed tighter controls in early 2009 when analysts for the first time began to point to the sector’s billions in profit, and critics wondered whether their technological firepower gave them an unfair advantage.
      The scrutiny intensified after May 6, 2010, when shortly before 3 o’clock, the stock market plummeted. In just 15 minutes, the Dow tumbled 600 points — bringing its loss for the day to nearly 1,000. Then, just as fast, and just as inexplicably, it sprang back nearly 600 points, like a bungee jumper. It was one of the most harrowing moments in Wall Street history. And for many people outside financial circles, it was the first clue as to just how much new technology was changing the nation’s financial markets.
      Since the 2010 flash crash, mini flash crashes have occurred with surprising regularity in a wide range of individual stocks. In the spring of 2012, a computer glitch scuttled the initial public offering of one of the nation’s largest electronic exchanges, BATS, and computer problems at the Nasdaq stock market dogged the I.P.O. of Facebook.
      And in August 2012, Knight Capital, a brokerage firm at the center of the nation’s stock market for almost a decade, nearly collapsed after it ran up more than $400 million of losses in minutes, because of errant technology. It was just the latest high-profile case of Wall Street computers gone wild."
      http://topics.nytimes.com/topics/reference/timestopics/subjects/h/high_frequency_algorithmic_trading/index.html

      Poista
    2. Tossa on kysymyksessä flash crash, voi olla hyvinkin lyhyt aikainen kriisi, koska korjausliike tapahtuu myös nopeasti ja näin reaalitaloudelle merkitys on varmaankin pieni. Kysymys onse, että aiheuttaako HTF:t isompia kriisejä ja tähän mielestäni ei ole mäyttöä.

      Sitä paitsi, HTF:lle on varmasti parempia sääntelymekanismeja (kuinka paljon limit ordereita voi laittaa sisään).

      Ehdotettu rahoitusmarkkinavero on vähän sama asia kuin Nokian pitäisi maksaa veroa 15 - 20 % jokaisesta puhelimisesta mitä se tekee tai kaikkien pitäisi maksaa tuloveroa 30 000 euroa tulotasosta riippumatta. Oletan että koska kannattat rahoitusmarkkinaveroa niin kannatat myös tuloveroa. Jep.


      Siis, en vastusta pankkien säätelyä tai pankkierja, mutta ehdotettu vero on vain niin typerä, koska se on kallis, se on tehoton ja rankaisee vääriä ihmisiä ja kannustaa kikkailemaan.

      Poista
  3. Kiitos kirjoituksesta. Muutama kysymys heräsi siihen liittyen:
    -Oletko samaa mieltä kuin Tuomioja, että verolla voitaisiin kerätä Suomessa 570Me vuodessa, eli että veron käyttöönotto ei vähentäisi kaupankäynnin volyymia?
    -Oletko todella sitä mieltä, että rahoitusmarkkinavero olisi voinut viimeaikaisten kriisien synnyn? Eli että sillä olisi estetty valtioiden ylivelkaantuminen ja kiinteistökuplien synty?

    VastaaPoista
  4. Karhinen edustaa samaa paksulompsasavolaisuutta kuin Katainen, Liikanen, Ahtisaari, Rehn ja Lipponen.

    Lopullisen rauhan he saavat soluilleen vasta sitten kun Op on päässyt Pohjolana pörssin kautta Nallen Sampoon.

    VastaaPoista
  5. Tänään esitetään maikkarissa 2. osa Michael Franckin liikepankkihistoriaa. Upeata työtä ja uranuurtavaa on Franck ja maikkari tehnyt näissä perhe- ja firmadokumenteissa. Osan nimi tänään on iskevä "Kasvun rahoittajat". Mutta ongelmallinen. Uuden "kasvun" sivuvaikutuksena tehtiin tuhoa ja surkastusta entisille toimeentulotavoille ja elinkeinoille ja ammateille. Justeeri meni museoon ja hevonen teurastomoon. Mies keskikaljabaariin.

    En kuitenkaan puhu tästä vaan sanasta "rahoittajat" . Ihan kuin hyvyyttään olisivat antaneet omistaan nostattaakseen tehtaita ja kauppaliikkeita ! Ihan kuin pankkilisenssi ei olisikaan etuoikeus. Sen SYP:ille antoi valtio. Ajatus oli matkia tavararikkaampia maita. Kansakunta valjasti työhevosekseen Borgstömien kauppahuoneen johon senaattori Snellman luotti oltuaan firman palveluksessa ja omistajien kaveri. Snellman osasi vaikka mitä. Eurooppaa hän oli kierrellyt suurliikemies Längsmanin kaverina. No, 1862 sitten SYP aloitti. Se oli antavinaan lainaa. Oikeasti se antoi tehtailijakandidaateille tukun omia Borgstömien allekirjoittamia seteleitä, jotka kelpasivat maksuiksi tehtaita ja koneita pystytettäessä.

    Pankki siis lisäsi rahan määrää ja näin sitä "kasvua" alkoi ilmaantua. Ennen tätä kiersi jalometalli ja valtion maksujensa hoitamiseksi painamat setelit. Nyt tuli lisää varianttia. Ja varsinkin sitten tuli vuolaasti volyymia kun liikepankkien tiliraha tuli niiden omien seteleittensä sijaan. Ne olivat kaikki kuin samaa.

    Että yhteis-yhteisöllinen se oli pankki/tehdas edistys. Borgstömit/Kihlmanit/Ehrnroothit/Paloheimot olivat asian puskijoita ja kai palkkansa saivat. Yksityiseksi tämä innovaatio havaittiin kun Lipponen/Niinistö käsittivät osakeyhtiöt omistajien omiksi eikä kansakunnallisiksi aikaansaannoksiksi. Uskoisin etteivät herrat L ja N edes ymmärtäneet otteittensa radikaalia uutta luonetta, vaan menivät syntymäfiksuutensa vieminä ulkomaita (ja neuvonanajiaan Goldman Sachs, Merrill Lynch, Lazarre -lisää Kämpin ja Strandin tilauskirjoissa) seuraillen -ja OECD:tä. Että niin ytimissä. --Eivät ne liikepankit siis rahoitaaneet, vaan mahdollistivat rahoituksen. Uusi raha syntyi pankitiskillä vain kun yrittäjä sitoutui velkaan. Pankki sai saamis- eli velkomisoikeuden häntä kohtaan. Näin se "rahoitus" ilmaantui. Luova osapuoli, se henki ja se ponnistelu oli siis se yrittäjä. Se tehtailija. (Monasti sama jakautunut persoona tai ainakin serkku, eli aihetta enempäänkin.)

    Nyttemmin tämä systeemi koki atomivoimaisen ketjureaktion (netronipommi meillä, energialuovuus Kiinassa). Juuri tähän paikkaan ajatellaan nyt näitä pankkiveroja, hiekkaa INTRApankki/rahastollisiin vikkelöinteihin. Jukka Sjöstedt


    VastaaPoista
  6. Tituleeraat itseäsi tietokirjailijaksi ja viimeisin kirjoituksesi sisälsi merkittäviä väärinymmärryksiä käsittelemästäsi aiheesta, joten katsoin aiheelliseksi yrittää oikoa niitä.

    Viittaat kirjoituksessasi muutamaan kertaan epäsuorasti finanssikriisin syihin, mm. ”… vastuuttoman keinottelun aiheuttamilta kriiseiltä, joista viimeisin tuhosi välittömästi 70 000 suomalaista työpaikkaa ja kolmanneksen ulkomaanviennistä.” Kriisejä ei aiheuttanut keinottelu, vaan harjoitettu politiikka.

    Keinottelijat siis kylvivät tuhoa rahalla ja velalla. Vaikka pahoilla markkinavoimilla onkin suunnaton valta, eivät he kuitenkaan voi päättää rahat tai velan määrää, eivät edes omalta osaltaan. Rahan ja velan keinottelijat saavat keskuspankilta. Keskuspankki siis päättää kuinka paljon tuhovoimaista arsenaalia annetaan milloinkin keinottelijoiden käsiin. 2000-luvulla keskuspankit ovat yleisesti pitäneet rahapolitiikan löysänä ja kylväneet markkinoille tuhovoimaa. Keskuspankit siis ovatkin finanssikriisin takana.

    Mutta, mutta. Kai keskuspankeillakin on isäntä? Periaatteessa ei, sillä nehän ovat itsenäisiä, mutta käytännössä kyllä, koska poliitikkojen tahtotila ja valittu politiikka heijastuvat keskuspankkiirien linjauksiin. Poliitikot siis avasivat rahahanat. 2000-luvulla valtioiden velanotto on kasvanut uusiin ennätyksiin ja jonkunhan se on pitänyt rahoittaa. Motiiveista keskustelkaamme toiste.

    Poliitikot ovat siis kriisin taustalla ja syypäitä siihen. Sen vuoksi Euroopan velkakriisiä tuntuu olevan vaikeaa taltuttaa, sillä samat poliitikot jotka sen aiheuttivat, yrittävät nyt sitä taltuttaa. Kysymys on vallassa pysymisestä, hinnalla millä hyvänsä.

    FTT ei siis estä tulevia kriisejä, sillä sillä ei ole vaikutusta poliitikkojen päätöksiin harjoitettavasta rahapolitiikasta. Korkeintaan se kannustaa heitä pumppaamaan vain lisää tuhonvälineitä markkinoille suurempien FTT tuottojen toivossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi on oikeassa, osittain. Yhdysvaltain keskuspankki ei valvonut tai edes tiennyt liikkeellä olevan rahan (velan, sopimusten) määrää ja luonnetta, ei myöskään mikään finanssivalvonta. Tässä tilanteessa investointipankit ja sijoitusrahastot pystyivät "luomaan rahaa" eksponentiaalisella vivuttamisella nimellisarvoihin, joiden minimaalisetkin liikkeet olivat omiaan aiheuttamaan kaaosta.
      "Politiikkojen tahtotilan heijasteluna" keskuspankin toimintaa voi pitää vain niin yleisellä tasolla, että mielekästä vastuuta ei voi vierittää edes George W. Bushille, aikaisemmista presidenteistä puhumattakaan (moni libertaari nimeää yleiseksi syntipukiksi Bill Clintonin).
      Tarkalleen en kuitenkaan edes väitä, että liikkeellä olleen rahan (velan, sopimusten) määrä olisi ollut katastrofin tärkein syy. (Tässä mielessä FTT ei ole paras ratkaisu ongelmaan, kuten loppukaneetissa mainitaankin.)
      Olennaisinta oli, että ei ollut tietoa, miten valtavia ja toisiinsa kytkeytyneitä sopimuksia oli tehty, saatikka, mihin niiden purkautuminen, vieläpä paniikissa, johtaisi. Yksin investointikepankkien havainto, ettei niillä ollut itsellään edes 10 miljardin euron tarkkuudella käsitystä omista sitoumuksistaan, riitti melkoiseen kaaokseen.
      Tätä tietoa ja siitä seuraavaa realistista riskianalyysia ei liene edes teoriassa mahdollista saavuttaa kompleksisessa finanssiverkostossa. Joten volyymien vähentämisestä ei tokikaan olisi haittaa - joskaan mikään vero ei ainakaan yksin riittäne saamaan aikaan riittävää parannusta.

      Poista
    2. Timo Harakka kirjoittaa:

      "Olennaisinta oli, että ei ollut tietoa, miten valtavia ja toisiinsa kytkeytyneitä sopimuksia oli tehty, saatikka, mihin niiden purkautuminen, vieläpä paniikissa, johtaisi. Yksin investointikepankkien havainto, ettei niillä ollut itsellään edes 10 miljardin euron tarkkuudella käsitystä omista sitoumuksistaan, riitti melkoiseen kaaokseen."

      Miksi siis väkipakolla edistää rahoitusmarkkinaveroa, joka nimenomaan kannustaa kikkailemaan? (esim. synteettiset osakkeet johdannaisilla...)

      Poista
    3. Kiitos Timo vastauksesta viestiini.

      Kirjoitat "Tässä tilanteessa investointipankit ja sijoitusrahastot pystyivät "luomaan rahaa" eksponentiaalisella vivuttamisella nimellisarvoihin".

      Investointipankit ja sijoitusrahastot eivät pysty luomaan penniäkään rahaa. Jokainen pankkijärjestelmää tunteva tietää tämän ja tietämättömät voivat asian helposti tarkistaa. Ja jokainen keskuspankki valvoo ja tietää tarkalleen kuinka paljon rahaa on järjestelmässä milloinkin. Sitä mitataan ja raportoidaan M1, M2 ja M3 -rahan määränä.

      Kuten Euroopasta huomaamme, meillä on käsillä velkakriisi. Siis rahan, tässä tapauksessa velan, määrä on ongelma. Siis kriisin syy. Tehdyillä sopimuksilla ei ole osuutta asiaan, ne antoivat vain tietyssä hetkessä sysäyksen korttitalon kaatumiselle. Jos korttitalo ei olisi juuri silloin kaatunut, olisi se kaatunut jostain toisesta syystä tuota pikaa joka tapauksessa.

      Finanssikriisin syyt ovat siis aivan muualla kuin luulet, eikä FTT tai mikään muukaan vero niitä tule poistamaan.

      Poista
  7. Tietokirjailijana Sinun uskoisi myös ottavan asioista syvällisemmin selvää, ennen kuin muodostat niistä mielipiteesi saati julkaiset sen. Kirjoituksessasi sanot ”Uskokoon ken tahtoo, että 0,1 prosentin lisäkulu tuhoaa terveen liiketoiminnan.” ja viittaat pankkilobbareiden pelotteluihin.

    Otetaan esimerkiksi Sinunkin käyttämä OP-Pohjola. He käyvät kauppaa arvopaperimarkkinoilla, joilta FTT tultaisiin keräämään. Oleellista on huomata, että FTT kerätään kaupan volyymistä, ei voitoista.

    Helsingin pörssissä vuotuinen vaihto tänä vuonna lienee noin 120 miljardia euroa. OP:n markkinaosuus kaupasta on noin 13%. Laina- ja velkakirjamarkkina, jossa OP myös operoi, on moninkertainen, arviota 6-10 kertainen, vaihdoltaan osakemarkkinaan verrattuna.

    Veron toteutuessa osakemarkkinoilla käytävästä kaupasta, olettaen että kauppa ei siirtyisi ulkomaille, OP joutuisi maksamaan n. 16 miljoonaa veroa. Jos laina- ja velkakirjamarkkina olisi 6 kertaa suurempi, olisi OP:n veromätky jo yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

    Viime vuonna OP-Pohjola tahkosi 78 miljoonan euron voiton ennen veroja. 100 miljoonan euron FTT veisi OP:n tuloksen tappiolle ja reilusti. Minusta OP:n liiketoiminta ei ole FTT:n jälkeen enää tervettä, firmahan tekee runsaasti tappiota. Uskokoon ken tahtoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Anonyymi. Tekeekö OP-Pohjola kaikki kaupat omaan kirjaansa? Välittäjätoiminnan osalta OP-Pohjola siirtänee lisäkulun ostajalle/myyjälle, kuten tietysti oikein onkin.

      Poista
    2. Niinhän OP varmasti yrittää tehdä, mutta onko varma, että onnistuu siinä?

      Mikäli onnistuu =>
      Sijoittajien tuottovaatimukset nousevat
      =>
      yritysten rahoituskustannukset nousevat
      =>
      investoinnit vähennevät
      => kasvu pienenee

      Noh toimittajilla on ainakin töitä kun päästään uutisoimaan YT:eistä...

      Edelleen sitä mieltä, että ehdotettussa verossa on yhtä paljon järkeää kuin laittaa 30 000 euron tasatulovero Suomeen... Miksi Jutta ei ehdota tätä?

      Poista
    3. Kiitos taas vastauksesta kommentiini yllä Timo.

      No ei tee. Ja niin siirtää lisäkulun sijoittajalle.

      Ja sijoittaja edelleen käyttää OP:n palveluita, vaikka Ruotsalainen kilpailija tarjoaa ne samat palvelut puoleen hintaan, suomeksi. Niin kuin Sinäkin aina ostat kaiken kalleimmasta paikasta mahdollista.

      No ei tietenkään. Siis sijoittaja siirtää kauppansa Ruotsiin. OP joutuu joko lopettamaan toimintansa tai siirtämään sen Ruotsiin.

      Lienee jo Sinullekin selvää, että FTT ei toimi, kaupankäyntiä ei saada hillityksi eikä verotuloja kerätyksi.

      Tietokirjailijana toki tiedät, että Ruotsi kokeili veroa 30-40 vuotta sitten, mutta perui sen nopeasti haittojen vuoksi? Ja sen, että veron keksijä perui ehdotuksensa asiaa hetken pohdittuaa, koska tuli vakuuttuneeksi sen toimimattomuudesta?

      Poista
  8. Pörssi 100 vuotta tänään. Herman Saastamoinen perusti kauppatoimintaa ja puutuoteteollisuutta Savoon. Kuolemansa lähestyessä hän muutti toiminimensä osakeyhtiöksi, jotta perilliset eivät repisi firmaa hajalle. Ennen osakeyhtiösysteemiä perillinen vaati osuuttaan ja se oli pakko firmasta irrottaa, realisoida myymällä vaikkapa metsätila kaksi, tahi höyrylaiva pari. Nyt kävi kätevästi antaa osakenippu, jolla perillinen teki mitä lystäsi, ei firmaa hetkauta. Jos hän möi pörssin kautta tai muuten, niin hyvä. Hän sai rahat ja firma uuden naaman yhtiökokokoukseen. Ei muuta.

    Näitä osakeyhtiöiksi muuntumisia tehtiin paljon, esimerkiksi Ahlströmillä, ja suvun lunastusoikeuksin voitiin vahtia/edistää että ostaja olisi tuttu -sukukokouksestakin. Saastamoisen tarina (Erkki Hietakari Kuopion lyseon lehtori ja Eeva Ahtisaari, "opettajani joka on minua kohottanut ja nostanut älyllisvireyteen väkevämmin kuin kukaan") on parasta liiketoimintakuvausta fyysis-asenteellis -toimintaympäristöineen mitä suomeksi voisi kuvitella. Hakkaa mennen tullen kauppakorkeiden annin. Vaan ethän sinä usko !

    Osakkeet mielletään havitteluvälineiksi ja ansiottoman arvonnousun intrumenteiksi, lyhellä tähtäimellä huhutusten,hypetysten keinoin. Toisekseen osakkeet ovat pääomasijoittajien re-konstruktioiden ja halpamaihin siirron / markkinadominanssin tavoiteluvälineitä. Ja kolmanneksi, ne ovat pikakaupan välineitä joissa imetään himaan pikkusiivuja päivän mittaan. Näitä automatisoidaan ja tietokonevoimaa on quantien takahuoneissa uskomattomat määrät ; ja ohjelmointivoimaa, kymmenien tuhansien tilastosarjojen läpikäyntiä ja korrelaatioita. Niitä valjastetaa algoritmeiksi elikkä laskukaavoiksi, ja sopivan ratkaisun vilistäessä pörssirobotin aivoissa, nopsaksi osto- tai myyntitoimeksiannoksi.

    Ja muuta. Mutta asiani on sanoa että sellainen ihmisten instituutio kuin arvopaperipörssi ilmi- ja latentteine ominaisuuksineen on tänään ihan muuta, kuten Nelonen sanoisi. Näin asiat muuttuvat kuoriensa alla. Vain tällaisia funtsimalla ja laajasti sivistymällä, voi päästä asioiden päälle. On tuskastuttavaa lukea fiksujen ihmisten nälviviä kommentteja monenkin etevän blogistin kommentoijilta. Nämä rikkiviisaat ovat pahasti osattomia. Kasvatuksen (Hietakari/Ahtisaari) asia olisi viritellä piileviä älyn ja ilon lähteitä ja antaa esikuvaa. -- No, mitä itseeni tulee, minulle parasta olisi mennä plastiikkakirurgille ja syvemmässä katsannossa geeninvaihtoon (ainakaan lukemisesta ja ponnistelusta ei koidu kuin harmia). Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. Kuinka monta ihmistä työllistävät tätä veroa kovasti ajavat puolueet SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Kuinka paljon yhteiskuntamme saa verotuloja heidän toiminnastaan? En tiedä. Rohkenen kuitenkin olettaa, että esim. OP-Pohjola työllistää, ainakin vielä, hiukan enemmän ja maksaa myös ainakin hiukan enemmän veroja Suomeen. Kuinka paljon maksaa ja kuinka paljon työllistää, mikäli tämä vero toteutuisi.

    VastaaPoista
  10. Transaktioverossa on "pankkisakkoon" verrattuna tosiaan hyviä puolia. Tosin huonojakin puolia. On myös totta, että kaikkien pitäis ottaa se käyttöön tai ei kenenkään.

    Veron perusteena pidetään finanssisektorin "aliverotusta". Ne eivät "maksa arvonlisäveroa". Kun päätöstä FTT:stä tehdään tällaisella tietämyksellä, on kohtuullista epäillä, että FTT.n vaikutukset on arvoitu väärin.

    Selvennös: finanssialan toiminta ei ole (pääosin) arvonlisäverollista toimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että arvonlisävero on kulu finanssialalle. Se taas tarkoittaa, että finanssiala NIMENOMAAN maksaa arvonlisäveroa - toki viime kädessä asiakkaat. Muut taloudelliset toimijat saavat aina vähentää hankintojensa alv:n, finanssiala ei. Kirjoittajankin mainitsema "vapautus" tarkoittaa siis maksamista.

    Finanssiala tuottaa muutenkin huomattavan osan Suomen verokertymästä: iso osa yritysten tuloverosta, vakuutusmaksuveron (600 MEUR) sekä palkoista kertyvän veron.

    Esimerkki: Maksat vakuutusmaksustasi ison osan välillisinä veroina suoraan valtiolle. Kumuloituva välillinen vero voi olla ainakin 35% vahinkovakuutusmaksuissa tietyissä yksityishenkilöiden vakuutuksissa (vakuutusmaksuvero, yleiskulu alv, korvausten alv, erilaiset liikenneturvamaksut...). Tämä siis ennen ansionmenetysten korvauksista maksettavia veroja, palkkojen veroja, sotumaksuja, eläkemaksuja ja maksuja julkiselle terveydenhuollolle (täysimääräisiä). Onko sektori siis aliverotettu?

    FTT:n myötä vahinkovakuutusmaksut varmaan nousevat: sijoitukset ovat keskeinen osa vahinkovakuutustoimintaa ja sijoitustuotojen yhä aletessa pitää raha saada sen sijaan asiakkailta tulevia vastuita varten

    Mikäli eläkeyhtiöitä ei jätetä ulkopuolelle, myös eläkekertymä vähenee. Me maksamme se sitten joskus ellei jo nyt kohoavina eläkemaksuina.

    Vahinkovakuutusyhtiölle ja monelle muulle toimijalle FTT ei muuten ole 0.1 % (tai 0.01%). Ehdotuksen mukaan vakuutusyhtiö on myös itse verovelvollinen, joten välittäjän maksaman veron lisäksi vakuutusyhtiö maksanee veron tuplana. Lisäksi vero muutenkin kumuloituu erilaisissa transaktioissa. REPO kaupat kuolevat, ehkä sijoittaminen sijoitusyhtiöidenkin kautta.

    Kulut lisääntyvät myös muuten: tarvitaan myös massiiviset investoinnit IT järjestelmiin, taas kerran. Riidat veronsaajamaasta kasvavat.
    Vero ei rajoitu koneelliseen kaupankäyntiin vaan käsittää myös ns. suojaavat instrumentit. Tämä lisää yksittäisen yrityksen riskiä järjestelmäriskin kustannuksella.
    Hinnat nousevat kulujen ja riskien noustessa.

    FAT on muuten käytössä esim Tanskassa, finanssialan alv Uudessa-seelannissa, vakuutusten alv Thaimaassa. FTT Itävallassa.

    Kasvoton sijoittaja haluaa lopulta tuottonsa. Kenen selkänahasta se otetaan taas FTT:n jälkeen? Aivan. Verotus ei taida olla oikea keino ohjaukseen.

    VastaaPoista

  11. Rahan synty hyvästä tahdosta ja pahasta pakosta
    Molempaa lajia Suomen pankkihistorioissa

    "Erehtymättömät" Kirjamessuilla -mutta rahan synty hukassa !


    Idmanin juttu kuten kirjasta 4/5 tai 3/4 on loisteliaasti kirjoitettu. "Yhden miehen kehitysyhtiö" luvun otsikkona leikkaa asian juureen ja vihjaa osuvasti 70 vuotta myöhempiin vertaisilmiöihin Manconiiin ja SP-sijoitukseen. Se viimeinen murto-osa sitten onkin sitä "erehtymättömyyttä" ,kaiken suhteellisuutta ja kauniiksi päin esittelyä. Uskoisin tämän johtuvan ihan jo haastateltavien syväkurkkujen saamisesta ja näiden rohkaisemisesta avomielisiksi. Että asiat esitetään kaikkia ymmärtäen ja kompleksisuutta tähdentäen.

    Oikeastaan Markku Kuisma nostikin vyyhdin monihaaraisuuden ja syy-seuraus ketjujen kiepsahtamiset lukuisien agenttien keskinäiskentässä mitä arvaamattomammiksi - ja samalla syypäiden osoittamisen karkaavan tutkijalta, poliisi tai historioitsija. Tämä on poiskitkemätöntä hukkakauraa ihmistieteissä. Viimeksi upeasti selitetty ja miljardien tekemisellä verifioitu George Soroksen toimesta, Alchemy of Finance (ja että kemiaa ei tulekaan, koska ei ole niitä alkuaineita eikä kvarkejakaan, on vain hailuvat mielteet ja tekoja ahneuden ja pelon,toivon ja luottamuksen utukosmoksissa).

    Idmanin kavallusjutussa Yhdyspankin Tampereen konttorissa v.1885 aloittanut rohkea industrialisti otti pankin haarakonttoriverkosta ja toisista pankeista irti rahanlisäämis- ja kierrätystehoja mutta että "Pankinjohtajat eivät varastaneet penniäkään omaan taskunsa."

    Idman kirjoitti kassakreditiiviä,talletusta ja vieläpä SYP:n ikiomia seteleitä Tampereella tehtailjioille kasvuun ja pystyssä pysymiseen pulmien kohdatessa. Pankkitase mahdollistaa tällaisen luovuuden ja hedelmöittämisen. Uusi luotto synnyttää uutta rahaa kun entisten talletusten jatkoksi ja päälle syntyy tuore talletus. Kun lainanottaja tehtailija, esim. sukulaismies Nokialla käyttää rahaa, hänen talletuksestaan viistetään rahamäärä ja täytetään samalla summalla maksunsaajan tiliä Tampereen konttorissa tai SYP:in haarakonttoreissa. Tai jos saajan tili olisi KOP:issa ohjataan summa sinne. SYP:in talleuskanta supistuu. KOP:iin tulee lisää rahaa maksunsaajan tilille, ja samalla KOP kirjoittaa saamista SYP:iltä koskapa KOP oli nostanut asiakkaansa talletusta SYP:in pyynnöstä. Tämä KOP:in saaminen on SYP:in velkaa KOP:ille.

    VastaaPoista
  12. Tällaisessa interbank -verkossa, systeemissä "kilpailijat" lisäävät toinen toisensa rahamääriä.
    Eräs syy kierteen ylikiehahtamiseen on, osallisten puolipakko mennä mukaan vaudikkaimman tahtiin. Tähän viittasi Citigroupin pääjohtaja 2007 juuri kriisin alla kuuluisin sanoin tanssipakosta niin pitkään kuin musiikki pelaa.

    Kirjamessuilla eilen perjantaina Kuismaa ja Keskisarjaa jututti Lasse Lehtinen. Tämä pankkisysteemin perusjujun ja "ihmeeksi" usein mainitun, miracle siis engelskaksi, snajuamattomuus on Erehtymättömien ikävä puute kuin oli myös Kahlitun rahan, ja kuin myös Suomen Pankin laajan 2-osaisen uuden historiakirjan.

    Nyt kun Messukeskuksen yleisössä oli myös rva Palin-Lehtinen ja kun hän lienee vapaana eläkeläisenä, niin kentien eilisiltana Kuisman ja Keskisarjan huikea osaaminen ja oppimiskyky on briljantistunut vielä tämänkin vailinkin osalta, mikä kyllä finassiaiheissa on perustavanlaatuinen. Ja kyllähän kirjoittajat aavistelevat jotain kummaa monessa kohtaa oudoksuessaan rahamäärien isouksia ja nopeata ilmaantumista. Vastaus on siis että pankit tekevät rahansa ihan itse omilla kynillään. Niiden muste on rahaa.

    Ihan äsken 23 October at Millennium Centre, Cardiff Mervyn King, Governor of the Bank of England esitelmöi kriisipolitikastaan. Asia meni mielestäni skolastiikaksi, mutta alkuun hän lähti kirkaasti. Lainaan yhden lauseen, missä on kaiken pohja, oli se Idman, Riikonen tai Kreikka. When banks extend loans to their customers, they create money by crediting their customers´ accounts. Että pankit lainaavat kirjoittamalla tiliä asiakkailleen.

    On ilo netissä edistyä rahaymmärryksessä kriisin real timessä. Ja sitten purkaa tuntojaan ja havaintojaan näillä foorumeilla. Suuri ilo on myös lukea aikaisempia verrattomasti korkealuokkaisempia ja siksi mukaansatempaavampia finanssihistorioita oman maamme kehitystieltä. --Äskeisvuosina on suomalaisten älyllisiksi lukunautinnoksi Kuisman Keskisarjan ja Kuusterä Tarkan ponnistelun tuloksina saatu suuremmoisia kirjoja.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!

Tunnisteet

10 kirjaa rahasta (3) 1989 (1) 1990-luvun lama (1) 2009 (1) 2010 (1) 70-luvun tv-sarjat (1) A-Studio (1) Aalto-Setälä Pauli (1) Aamulehti (3) ABS (2) Adiga Aravind (2) Aho Esko (8) Ahtisaari Martti (1) Airisto Lenita (2) Ajankohtainen kakkonen (1) Ajankohtaisen kakkosen homoilta (2) Akerlof George A. (1) Aktia (1) Al Qaida (1) Ala-Nissilä Olavi (1) alaluokan synty (1) Alanko-Kahiluoto Outi (1) Aleksanteri II (1) alijäämä (1) Alkio Mikko (1) Allen Woody (1) Allianssi (1) Alma (1) Ambea (1) Amma Äiti (1) ampuma-aselaki (1) ANC (1) Ankersmit Frank (1) Ankka Aku (3) Antonova Irina (1) Apple (1) Apunen Matti (4) arabikevät (1) Areva (1) Arhinmäki Paavo (1) Arla (1) Arola Heikki (1) Arvonen Jori (1) arvonlisävero (1) arvopaperistaminen (1) aseiden säilytys (1) Asser et Turnbull (1) asset-secured bond (1) Asuntolaina (1) Atlantic Monthly (1) Atria (1) Atta Muhammed (1) Attendo (1) Augustus International (1) austerity (4) Baby Friendly Hospital (1) Backman Jouni (1) Balzac Honoré de (2) Bank of America (1) Barnier Michel (1) Barroso José Manuel (1) BC Nokia (1) Becker Gary (2) Berliinin muurin murtuminen (1) Berliln Isaiah (1) Berlusconi Silvio (1) Bernadotte Estelle (1) Bernanke Ben (1) Berner Anne (1) Bharat Krishna (1) biodiesel (2) Bitterlich Joachim (1) Blanchard Olivier (2) Bono (2) Borg Anders (1) Bratislava (1) Breivik Anders Behring (2) Brown Gordon (2) Brown James (1) Bryssel (1) Buddenbrookit (1) bullshit (1) Bunga Bunga (1) Burlesconi Silvio (1) Bush George W. (1) Cameron David (1) Carema (1) Cassidy John (1) Christensen Lars (1) Churchill Winston (2) Chydenius Anders (1) Chydenius Antti (1) Citigroup (1) Claes Willy (1) Clinton Bill (1) Coca Colan lisäaineet (1) Crybabies (1) Darling Alistair (1) Darwin Charles (2) Davos (1) De Grauwe Paul (2) deflaatio (2) Defoe Daniel (1) DeLillo Don (1) DeLong Brad (1) Delors Jacques (1) demokratia (1) Demos (1) Diktonius Elmer (1) Dinkespiel Ulf (2) doping (1) Dostojevski Fjodor (1) downshifting (1) Draghi Mario (2) ECB (1) EDP (1) eduskunta (5) eduskuntavaalit (2) Egypti (1) Einstein A-Go-Go (1) Einstein Albert (1) EK (2) Ekenäs BB (1) EKP (7) Elinkeinoelämän keskusliitto (2) Elinkeinoelämän valtuuskunta (1) Elonen Piia (1) elvytys (2) eläkeikä (2) eläkeiän yläraja (1) eläkeuudistus (2) Emu (5) ennusteet (1) EPP (1) Erhard Ludvig (1) Erkko Aatos (2) Ersboll Niels (1) ERVV (2) ESM (1) Espanja (3) Etelä-Afrikka (1) Etla (2) EU (8) EU-jäsenyys (1) EU-jäsenyysneuvottelut (2) EU-komissio (12) EU-maatalouspolitiikka (1) EU-vaalit (1) Euraasian liitto (1) euroalue (3) eurobondit (2) eurokriisi (16) Euroopan investointipankki (2) Euroopan keskuspankki (7) Euroopan parlamentti (3) Eurooppa (1) Eurostat (1) Eurovaalit 2014 (1) EVA (1) EVL (1) EVM (1) Facebook (1) Fadayel Eveline (1) Fallows James (1) Fama Eugene (1) Fassbinder R.W. (1) Fennovoima (2) Financial Times (2) Finanssialan keskusliitto (1) finanssijärjestelmä (2) finanssikriisi (8) Fortum (2) Forum 24 (1) Forum24 (1) Foucault Michel (1) Friedman Milton (5) Fukushima (1) fundamentalismi (1) Gad Marius (1) Galbraith J.K. (1) Galilei Galileo (1) globalisaatio (1) gogo (1) Gogol Nikolai (1) Goldman Sachs (3) Google (1) Graeber David (1) Graham Phil (1) Grahn-Laasonen Sanni (1) Great depression (1) Greenspan Alan (3) Haanpää Pentti (1) Haaparanta Pertti (2) Haavikko Paavo (1) Haavisto (1) Haavisto Heikki (4) Haavisto Pekka (3) Habermas Jürgen (1) Haikala Eino (1) Haiti (1) Hakkarainen Teuvo (3) Hakola Juha (1) Halla-aho Jussi (3) hallintarekisteri (1) hallintarekisteri  Harmaa talous (1) hallitus (1) halloween (1) Halme Tony (3) Halonen Tarja (8) Hamlet (1) Hanhi Hannu (2) Hardin Garrett (1) Harju Ilkka (1) Harle VIlho (2) Hautala Heidi (4) Hayek Friedrich (1) Hazard Kaarina (2) Heinäluoma Eero (5) Heiskala Risto (2) Hellman Heikki (1) helluntaiseurakunta (1) Helsingin Sanomat (3) Helsingin Kaupunginkirjasto (1) Helsingin Sanomat (13) Helsinki Seagulls (1) henkirikokset (1) Henkirikostilasto (1) Herlin Antti (1) Herlin Ilkka (1) Herlin Niklas (1) Herlin Pekka (1) Hernesaari (1) Herodotos (1) Hietanen Risto (1) hiihto (1) Hiihtoliitto (1) Hiilamo Heikki (1) Himanen Pekka (4) Hirschman Albert O. (1) Hirvonen Markku (1) Hitler Adolf (1) HK Scan (1) Holappa Lauri (1) Holland Heidi (1) Hollande François (1) Holmberg Kalle (1) Holmström Bengt (1) Holvas Jakke (1) Honka Matti (1) Honkapohja Seppo (1) HS raati (1) Hu Jintao (1) Hufvudstadsbladet (2) HUS (1) Hyvinkää (2) HYY (1) Häkämies Jyri (3) Hämäläinen Unto (1) Härmälä Esa (2) Ihalainen Lauri (1) IK Kapital (1) ikärasismi (1) Ilaskivi Raimo (1) ilmastonmuutos (3) Image (1) IMF (8) Indignados (1) Indonesia (1) investointipankit (1) iPad (1) Irlanti (4) ironia (1) irtokarkki (1) ISMA (1) Italia (2) Itsemurhat (2) itsenäisyyspäivä (1) Itä-Häme (4) Itä-Suomen yliopisto (1) Jaakonsaari Liisa (1) Jackson Hole (1) Jackson Michael (1) Janne Kuutio (1) Japani (1) Jeskanen-Sundström Heli (1) Ji Yuemei (1) Joenpelto Eeva (1) johdannaiset (1) Jokela (1) Joku Anneli (1) Jotuni Maria (1) joulu (1) Joulupukki (2) JSN (1) julkinen sektori (1) Julkisen Sanan Neuvostoliitto (2) Jumala (1) Juncker Jean-Claude (3) Jungner Mikael (3) Jusula Jukka (1) Jyväskylän yliopisto (1) Järvi Antti (1) Jätevesiasetus (1) jääkiekko (1) Jäätteenmäki Anneli (1) K-kauppa (1) Kaarenoja Vappu (1) Kahneman Daniel (1) Kailajärvi Hannu (1) Kakkonen Kyösti (2) kalapuikot (1) Kaleva (1) Kalli Timo (2) Kallis Bjarne (2) Kalpala Asmo (1) Kaltiokumpu Oiva (1) Kambodzha (1) Kanaria (1) Kanerva Ilkka (4) Kangas Olli (1) Kangasharju Aki (1) kansalaisuus (1) kansallispuistot (1) kapitalisaatiosopimus (1) kapitalismi (3) Karhinen Reijo (1) Karjalainen Ahti (1) Kaskeala Juhani Tuomioja Erkki (1) Katainen Jyrki (21) Kauhajoki (1) Kauppakorkeakoulu (2) Keaton Buster (1) Kehittyvien Maakuntien Suomi (2) kehitysapu (2) Keinoelämän keskusliitto (1) Kekkonen Urho (3) Kela (2) kello (1) kerjääminen (1) Keskuskauppakamari (1) keskuspankki (1) keskusrikospoliisi (1) keskusta (2) keskustanuoret (1) Keskustapuolue (5) kestävyysvaje (1) Keynes J.M. (3) Kianto Ilmari (1) Kiasma (1) Kiljunen Kimmo (1) kilpailukyky (1) Kimanen Seppo (1) King Mervyn (1) Kinkel Klaus (2) kirjasto (1) Kirkko (1) kirkosta eroaminen (2) Kiviniemi Mari (5) Klimenko Viktor (1) Klondyke (1) Kobe (1) Kohl Helmut (2) Koijärvi (1) Koivisto Mauno (2) Kokkola (1) kokonaiskysyntä (1) kokoomuksen nuorten liitto (1) Kokoomus (11) Koljatti (1) kolmikanta (1) Kone (1) Kontio Kari (2) Korhonen Jarmo (1) koripallo (1) korkeakoulut (1) Korkman Sixten (4) Korpi Rauno (1) Kortelainen Anna (2) Kosken Kanava (2) Kouri Pentti (1) Kreikka (13) Kreml (1) Krim (1) Krugman Paul (3) Kuhn Thomas (1) Kullberg Rolf (1) kulta (1) Kuntien eläkevakuutus (1) Kuvaja Sari (1) Kylliäinen Antti (1) käsitehistoria (1) käsittämättömät lyhenteet (1) Laakkonen Yrjö (1) lama (2) Lama Dalai (1) Lamassoure Alain (1) Lapin Kansa (6) lapsilisät (1) Latvia (1) Lehman Brothers (4) Lehman sisters (1) lehmä (1) Lehtinen Lasse (1) Lehtomäki Paula (1) Leigh Daniel (1) leikkaukset (1) leikkaus (1) Lepakko (1) leppoistaminen (1) leverage (1) LFA (1) liberalismi (1) Liikanen Erkki (12) Lillehammerin olympialaiset (1) Lillqvist Katariina (1) Linden Suvi (1) Linna Väinö (1) Lintilä Mika (1) Lipponen Paavo (5) London School of Economics (2) Long Term Capital Management (1) Louekoski Matti (1) Lucas Robert (1) lukeminen (1) Lukuviikko (1) Luoton loppu (1) luottoluokittajat (1) Luxemburg (1) Lähde Jussi (1) Länsi-Uusimaa (1) Maahanmuutto (3) maailmanmestaruus (1) maanjäristys (1) Maaseudun tulevaisuus (1) maatalouspolitiikka (1) Madoff Bernie (2) Mallander J.O. (1) Malthus Joseph (1) Mandela Nelson (2) Mann Thomas (2) Mannerheim (1) markkinat (2) markkinayhteiskunta (3) Martta (1) Martti (1) Marx Karl (1) Maskun kalustetalo (1) Mbeki Thabo (1) MedOne (1) Mehiläinen (1) Mendel Grigori (1) Meri Veijo (1) Merkel Angela (2) Mermaid (1) Merrill Lynch (1) Metalliliitto (2) metsästys (1) Miami Heat (1) Mickelsson Max (1) Mikkkeli (1) minimipalkkas (1) Minna Ruckenstein (1) Minsky Hyman (1) Mitro Isä (1) Mokka Roope (1) Monti Mario (1) moral hazard (1) Mosambik (1) MTK (1) Mubarak Hosni (1) Mussolini Benito (1) Müller Heiner (1) Myllylä Mika (1) Münchau Wolfgang (1) Münchhausen paroni (1) Myyrmanni (1) Mäkinen Kari (1) Männistö Lasse (1) Naxos (1) Neste OIl (2) Neuvonen Aleksi (1) Neuvostoliitto (3) New Yorker (3) Newsweek (1) Niinistö Sauli (5) Niniistö Sauli (1) Njassa (1) Noitaympyrä (1) Nokelainen Petteri (1) Nokia (3) Norberg Johan (1) Nordea (7) normitalkoot (1) Nova (1) Nowotny Ewald (1) Nummisuutarit (1) nuorisotyöttömyys (1) Nuorkansallinen vapaussäätiö (1) Nykyri Ilona (1) näkymätön käsi (1) Näkymätön Mies (1) Obama Barack (1) Occupy Wall Street (1) Oddson David (1) OECD (1) Oikeusministeriö (1) oikeustoimikelpoisuus (1) Oinonen Pentti (1) Okko Paavo (1) OKM (1) Olkiluoto 3 (1) Onninen Suvi (2) OP-Pohjola (1) Oreck Bruce (1) Orivesi (1) Otava (1) Outokumpu (1) Paasikivi Juho Kusti (1) pakolaisuus (1) Palme Olof (1) palmuöljy (2) Palonen Kari (1) Pangalos Theodoros (1) pankkivero (1) Papandreou George (2) parlamentarismi (1) parlement (1) Pasanen Tauno (1) Patomäki Heikki (1) Paul Krugman (1) Paulson Hank (1) Pekka (1) Pekkala Ahti (1) Pekkarinen Jukka (3) Pekkarinen Mauri (3) Pelle Miljoona (1) Peltomäki Jukka (1) Pentikäinen Mikael (1) Penttilä Risto E.J. (1) Perheyritysten liitto (1) perintövero (1) Persson Göran (1) Pertti Haaparanta (1) peruskoulu (2) Perussuomalaiset (10) perustulo (1) perustuslaki (1) Pesonen Janne (1) Peston Robert (1) Pietikäinen Sirpa (1) Pietinen Kimmo (1) Piga Gustavo (1) Pihlström Antti (1) piispat (1) Pikkarainen Pentti (1) Pinochet Augusto (1) Plötz Alfred (1) Polanyi Karl (5) poliisi (1) politiikka (1) politrukki (1) Pori (1) Portugali (3) presidentinvaalit 2012 (1) presidentti (2) Prodi Romano (1) protesti (1) provokaatio (1) Puerto de la Cruz (1) Pula-aika (1) Pulliainen Erkki (1) Puntarpää (1) Putin Vladimir (3) Putkonen Matti (3) Puu Anna (1) Puustjärvi Anna (1) pyramidi (2) Pyykkö Mirja (1) Pyörälä Mika (1) Päihdet-Häme (1) pääministeri (2) pääomavero (1) pörssi (2) QE (4) Radio City (1) Radio Suomi (1) Raeste Juha-Pekka (1) raha (2) rahaliitto (1) Rahan kulttuuri (1) rahapolitiikka (1) Rahkonen Keijo (1) rahoitus (2) rahoitusmarkkinavero (1) Rajan Raghuram (1) rakenneuudistus (1) rasaismi (1) Ratsia (1) Ratzel Friedrich (1) RBS (1) Reagan Ronald (1) Reding Viviane (1) Rehn Olli (14) Rehula Juha (2) Reinhardt Carmen (1) Relander Jukka (2) Retuperän WBK (1) Reunanen Esa (1) Riihilahti Aki (1) Rinne Antti (1) Rogoff Kenneth (1) Rojola Lea (1) Romania (1) Roos JP (3) Round Robin (1) Ruokonen Pertti (1) Ruotsi (1) rusinapulla (1) ruuan alv (1) Ruutu Tuomo (1) Rämö Aurora (1) Räsänen Jari (1) Räsänen Päivi (2) S-ryhmä (1) S&D (1) Saarikoski Pentti (1) Saarikoski Saska (2) Saarinen Esa (1) Saga (1) Sairaanhoitaja Sari (1) SAK (3) Saksa (1) Salama Hannu (1) Salmela-Järvinen Martta (1) Salo (1) Salo Petri (1) Salo Sinikka (1) Salolainen Pertti (2) Salon Seudun Sanomat (5) Salonen Ahti M. (1) Sampo (3) San Antonio Spurs (1) Sanoma Oy (2) Sarasvuo Jari (3) Sasi Kimmo (2) Satakunnan Kansa (5) Satuli Antti (2) Sauli Mikko (1) Sauri Pekka (1) Savon Sanomat (1) Schiller Karl (1) Scholes Myron Kuparinen Susanna (1) Schulz Martin (1) SDP (13) Sehr Schnell (1) seksi (1) seniokratia (1) Shakespeare William (1) Sichuan (1) sienestys (1) Simon John (1) Sinnemäki Anni (2) Siola Anna (1) Sipilä Juha (4) Smith Adam (2) SMP (1) Snellman J.V. (2) Soini Timo (18) Soininvaara Osmo (1) Solidium (1) SONK (1) Soros George (2) Sovala Markus (1) Spotify (1) SSS (1) Standard's & Poor (1) Stanley O´Neal (1) Stern Nicholas (1) Stiglitz Joseph (1) STM (1) Stoltenberg Jens (2) Stoppard Tom (1) strategia (1) strutsi (1) Stubb Alexander (11) Sukari Toivo (2) Sulkunen Sari (1) Summers Lawrence (2) Sundbäck Veli (3) Suomen Kirjastoseura (1) Suomen Kuvalehti (1) Suomen Kuvalehti Saarikoski Saska (1) Suomen pankki (7) Suomen RH-yhtiöt (1) Suomen Tietotoimisto (1) Suomen Yrittäjät (1) Suomenlinna (1) Suomi (2) Suomi-Soffa (1) Superman (1) Surowiecki James (1) surrealismi (1) Suupohjan Osuuspankki (1) Suuri kiristys (5) Suuri lama (1) suurtyöttömyys (1) Sveitsi (1) synnytysosasto (1) Syrjälä Hanna (1) syrjäytyminen (1) Sähkönkulutus (1) sääntely (1) säästäminen (1) Söderblom Erik (1) Söderman Jacob (1) Taalasmaa Seppo (1) taantuma (2) Taipaleenmäki Marika (1) Taleb Nassim Nicholas (1) talous (3) Talouselämä (6) talouskriisi (1) talouskuri (1) talouspolitiikka (1) taloustiede (1) Tammisaari (1) Tapiola (1) tasa-arvo (3) teknologia (1) TEM (1) Tenavat (1) Tennilä Esko-Juhani (1) Teresa Äiti (1) Tervo Jari (1) Tett Gillian (1) Teuva (1) Thaler Richard (1) Thatcher Margaret (2) The Economist (1) Tilastokeskus (2) Timo Kallinen (1) TINA (1) TLTRO (1) Toivanen-Koivisto Maarit (1) Torpan Pojat (1) Townsend Joseph (1) Tragedy of the Commons (1) tranche (1) Trichet Jean-Claude (1) Triton (1) Troikka (1) Troyan Carlo (1) Tsakalotos Euklides (1) Tsipras Alexis (1) tsunami (2) Tunisia (1) Tuomioja Erkki (6) tuottavuus (1) Turhapuro Uuno (1) Turhuuksien rovio (1) Turkka Jouko (2) Turkki Teppo (1) Turun kauppakorkeakoulu (1) Turun NMKY (1) Turun Sanomat (1) Turunen Taisto (2) Tutu Desmond (1) TVO (1) tyhmyys (1) työttömyys (3) tähtisadetikku (1) Uimonen Risto (3) Ukkola Tuulikki (1) Ukraina (1) ulkoisvaikutus (1) Urho Ulla-Marja (1) Urpilainen Jutta (8) Uschanov Tommi (1) Utöya (1) uusi vuosi (1) Uusipaavalniemi Markku (1) uusiutuva energia (1) uusliberalismi (1) vaalirahoitus (2) Vakaus- ja kasvusopimus (1) Val(t)io (1) Valio (1) Valkoinen tiikeri (1) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (1) valtiontalous (1) valtionvelka (5) valtiovarainministeriö (4) van Duyn Aline (1) Vanhanen Matti (12) Vapaavuori Jan (1) Varma (1) Vartiainen Juhana (4) Vartiosaari (1) Vasemmistoliitto (1) vasemmistonuoret (1) Vasikkasaari (1) velka (1) velkaantuminen (1) velkapopulismi (1) Venäjä (1) veronkierto (3) veroparatiisi (3) veropohja (2) Verotus (1) verovähennys (1) Viheriälaakso J.V. (1) vihreät (3) Viinanen Iiro (5) Vilkuna Pekka (1) Vimärirotta (1) Virén Lasse (1) Virkkunen Henna (1) Virkkunen Janne (1) Virolainen Johannes (2) Virolainen Kyllikki (1) Virtanen Pertti (1) Vistbacka Raimo (1) vivutus (1) VM (1) von Plötz Hans (1) voodoo (1) Välijärvi Jouni (1) Väyrynen Paavo (2) Väätäinen Juha (1) Wahlroos Björn (13) Walhbeck Ville (2) Wall Street (1) Wallin Stefan (2) Ware Marilyn (1) Wettenhovi-Aspa Sigurd (1) Whately Richard (1) Wibble Anne (2) Wikileaks (1) Wikipedia (1) Williamson David (1) WinCapita (2) Wolfe Tom (1) WSOY (1) Yale (1) Ydinvoima (4) Yhdysvallat (1) Yhdysvaltain lähetystö (2) yhteisvastuu (2) yhteisövero (1) Ykkösaamu (1) Yle (1) yleinen asevelvollisuus (1) yleislakko (1) Yleisradio (3) yliopisto (1) Ylioppilaslehti (3) Ylönen Matti (1) ympäristöministeriö (1) Yrjö-Koskinen (1) YYA (1) Zizek Slavoj (1) Zyskowicz Ben (3) Älä ruoki lamaa (1) ärräpussi (1) Äänekosken Huima (1) Äänekoski (2) Äärimmäistyvyys (1)