Roosin mielestä kirja on "sekä äärimmäisen kriittinen että informatiivinen. Samaan aikaan viihdyttävä ja opettava".
Tavoite saavutettu!
"[Kirjoittajan] sympaattisin ajatus on juuri se, että myös täysin tavalliset ihmiset voivat ymmärtää mistä on kysymys, kuinka rahoitusinstrumentit toimivat, miksi katastrofi syntyi, kuinka se voitaisiin korjata. Hän tekee myös kaikkensa todistaakseen väitteensä kirjallaan ja onnistuu ainakin osittain."
Siunatuksi lopuksi JP Roos toteaa, että koska David Oddsonin pätevyys Islannin keskuspankkiiriksi perustui kirjallisuuden opintoihin ja radiohupailuihin, myös minulla olisi täysi oikeus pyrkiä Suomen Pankin johtoon.
"Jos ajatellaan kaikkia Erkki Liikasen ja kumppaneiden tekemiä virheitä, Harakka olisi parempi vaihtoehto."
Totta, niin totta. Ryhdyin heti miettimään asiaa. Ensimmäisenä virkatoimenani määrään suklaan Suomen rinnakkaisvaluutaksi. Eikö olisi hauskaa? Lasten hampaat olisivat paremmassa kunnossa, kun eivät hennoisi syödä rahaa.
Kuka määrää, että pankkitoiminnan on oltava tylsää.
Kun perinpohjaisen kirja-arvion vieressä oli vielä Tapani Ritamäen kolumni, joka käsitteli kirjaani myötämielisesti, luin lehteä Oulunkylän Ärrällä lähestulkoon itkien.
Roos kun sai kirjastani aiheen pohtia "suomalaista keskustelua", joka ei jaksa syttyä näin isoista ja vaativista aiheista. Poliitikotkin keskittyvät kähmimään halpahalleilta vaalirahaa.
Roos pahoittelee, että Luoton loppu "upposi kuin kivi kesäjärveen". Uskon kuitenkin vakaasti, että se ponnahtaa vielä pinnalle kellumaan. Myös JP Roosin ansiosta.
Voimistuneena palaan kirjoittamaan Keskipohjanmaa-lehden tilaamaa artikkelia, jossa saan lähettää terveiset lauantaina Kokkolaan kokoontuvalle Anders Chydenius -seminaarille ja sen arvovaltaiselle puhujakaartille, Tarja Haloselle, Olli Rehnille, Jutta Urpilaiselle, Esko Aholle...
Mutta, enteellisesti, Erkki Liikasta ei ole kutsuttu.
PS: Helsingin Sanomat noteerasi nettisivuillaan JP Roosin ystävällisen idean (samoin kuin Taloussanomat ja Kauppalehti, joissa kummasskaan ei ole näkynyt arviota kirjasta!).
Kirjaasi toistaiseksi vielä ehtimättä lukemaan tuntuu siltä että mielestäsi syyllisiä ovat ahneet finanssilaitoksen työntekijät jotka "keksivät" miten he voivat myydä roskaluottoja ja maksaa itselleen huimia bonuksia.
VastaaPoistaAinahan Wall Street humaltuu jos sille juotetaan viinaa. Ja minun mielestäni viina oli halpa raha ja juottajana USA:n keskuspankki. Alan Greenspan on pääsyyllinen. Rahaa ei myöskään pitäisi saada painaa tyhjästä ja vähimmäisvarantojärjestelmä on mielenvikainen; Pankkia voi lainata rahaa mitä sillä ei ole.
Strategic Analysis Corporationin toimitusjohtaja Ross Healy selittää asian minusta todella hyvin: http://www.youtube.com/watch?v=yjqUE9I9iyI
Absurdin yksinkertaista!
VastaaPoistaTotuuden lisäksi pitäisi valjastaa 'poliittinen' voima joka estäisi 'laillistetun rahojen uudelleenjaon'.
Harakka! . . . Perkele! . . . !!!
Seppo
Kiitos kommentista, Lasse. Pankinjohtajien aiheettomat miljoonabonukset eivät aiheuttaneet finanssikriisiä, mutta olivat yllyttämässä järjettömään riskinottoon. Palkitsemisjärjestelmän on pakko muuttua vastaamaan todellista tulosta eikä näennäisiä voittoja. Se muutos on välttämätön, eikä sitä ole tulossa. Goldman Sachs varautuu maksamaan johdolleen tältä vuodelta lähes 23 MILJARDIN dollarin bonukset.
VastaaPoistaSe on Viron bruttokansantuote.
Luettelen kirjassa yhdeksän syytä, jotka johtavat "duudsonomiaan" eli hullunrohkeaan vedonlyöntiin. Palkitsemisjärjestelmä on vain yksi niistä. Olennaista on, että rahoitusjärjestelmälle on LUONTEENOMAISTA ajautua kriiseihin muutaman vuoden välein. Jotain on tehtävä, ja ehdotuksia kirjassa on.
Ross Healy on osittain oikeilla jäljillä syyttäessään Fedin löysää rahapolitiikkaa (kirjassani ss. 127-130). Mutta haastattelu on tehty kahdeksan kuukautta ennen Lehmanin konkurssia ja AIG:n syöksyä, joten Healy ei hahmota keskeisintä syytä finanssikriisiin: satojen miljardien dollareiden summittaiset vedonlyönnit asuntoluottojohdannaisilla, joihin ei riskien lauettua löytynyt maksajaa.
Timo: Valtion on vaikea ja ehkä moraalitonta puuttua yksityisomistuksessa olevan osakeyhtiön palkkioihin ja bonuksiin, vaikka ne kuinka selvästi ovatkin täysin perusteettoman kokoisia. Päätöksenteko niihin kuuluu loppukädessä osakkeenomistajille, jotka ovatkin äänestäneet johtoa vastaan myymällä finanssisektorin osakkeita huimalla tahdilla.
VastaaPoistaUSA:n valtio teki kaikkensa häivyttääkseen riskejä asuntolainamarkkinoilla Fannien ja Freddien takauksien ja korkojen laskun avulla. Kapitalismi (yksityisomistusmalli) on hyvä järjestelmä jos sen ääri-ilmiöitä hillitsee luonnollinen riski ja vastuu. Jos riski viedään pois, se mahdollistaa ahneiden pelureiden lisätä "leveragea".
Ross Healy puhui juuri asuntolainajohdannaisten arvon paisuttamisesta (government sponsored asset growth), mm. jotta valtion AAA-luokan arvopaperit eivät kokonaan häviäisi sijoittajien portfolioista. Kuplaahan ei synny ellei jonkin arvoa keinotekoisesti nosteta liian korkealle. Ja se kuplan arvo oli nimenomaan näissä valtion takaamissa ja matalilla koroilla hypetetyissä asuntomarkkinoissa ja sitä kautta syntyneissä - ja Greenspanin lietsomissa - johdannaisissa. Eli olemme varmaankin samaa mieltä pitkälti, mutta minä koen että koko homma on kotoisin valtion tekeleistä/hirviöistä Frannie, Freddie ja Fed. Ja Fed pumppaa edelleen lisää bensiiniä juhannuskokkoon. Ikään kuin luoton määrän lisääminen poistaisi luoton määrän lisäyksestä johtuvat ongelmat. Krapuladrinkki ei ole hyvä lääke alkoholismiin.
Anyways, täytyy kyllä lukea tuo teoksesi. Kiinnostava aihe, josta puhutaan vieläkin aivan liian vähän, tahi vaaditaan ketään tilille.
Hyvä Lasse, erinomaista tekstiä tyynni. Kyse on kuitenkin myös riskin mittakaavasta. Alkoholisti voi kuitenkin ryypätä vain itsensä kuoliaaksi, millä ei ole kovin laajaa globaalia vaikutusta.
VastaaPoistaSen sijaan investointipankit, riskirahastot ja perinteikkäimmät, kunnianarvoisimmat liikepankitkin innostuivat rakentamaan sadoilla miljardeilla asuntoluottojohdannaisia (CDO) - ja tuplaamaan vaikutuksen luomalla niiden "vastapainoksi" vakuutuksia (CDS). Korkojohdannaisten määrä 12-kertaistui kolmessa vuodessa järjettömään 55 biljoonaan euroon. Tai se olisi järjetön luku, ellei koko johdannaiskaupan nimellisarvo olisi ollut 573 biljoonaa (josta 90 prosenttia kaikkien pörssien ulkopuolella).
Kukaan ei tiennyt, miten ja minne ja miten valtavina vastuut kaatuvat, jos kortit joskus katsotaan. (Luotettiin vain, että sitä tilannetta ei tule. ) Kun ensimmäisiltä usko petti, syntyi paniikki ja kaaos ja syvenevä arvonlaskujen kierre, luottolama, jne.
Oli niitäkin investointipankkeja, jotka eivät riskit tajuten lähteneet peliin mukaan (kts. Gillian Tett: Fool´s Gold). Mutta siis tässä ilmiömäisessä laajuudessaan finanssikriisi ja sitä seurannut talouskatastrofi oli nimenomaan rahalaitosten itsensä aikaansaama!
Näinhän se tosiaan on.
VastaaPoistaOn muuten huolestuttavaa kuinka pörssikeinottelukin omalla tavallaan sosialisoitu, kun ottaa huomioon miten jokaisen työtä tekevän tulee lain mukaan maksaa eläkemaksuja, jotka ovat kaikki kiinni eläkeyhtiöiden kautta pörssien arvopapereissa. Pakkosijoittamista.
Zeitgeist ja muut internetin ruohonjuuritason dokumenttielokuvat ovat selvästi nostaneet yksityispankki-, ja keskuspankkijärjestelmän tapetille USA:ssa. Olisi hienoa jos nämä instituutiot otettaisiin Euroopassakin suurennuslasin alle, ja mietittäisiin mikä vaikutus loppujen lopuksi on kelluvilla valuutoilla, vähimmäisvarantojärjestelmällä ja keskuspankkien autonomialla. Onko valuuttapolitiikka todellakin parempi olla suljettujen ovien takana pankkiirien, ennemmin kuin kansalaisia edustavien poliitikkojen käsissä? Ovatko keskuspankit kyenneet vähentämään taantumia ja kuplia? Uskommeko todellakin että pankkiirit ajattelevat kansalaisten etua toimiessaan paikallisten keskuspankkien hallituksissa? Olisiko parempi että valuuttaa ei voisi painaa tyhjästä, vaan että sen määrä olisi sidottu vaikkapa jonkinlaiseen raaka-aine indeksiin? Mitä seurauksia on sillä että keskuspankit lainaavat rahaa pankeille inflaatiota pienemmällä korolla? Voitaisiinko laskea liikkeelle kilpailevia valuuttoja? Ja niin edelleen. Näitä kysymyksiä en kuullut muuten kenenkään suusta eurovaalien aikaan. Kun käynnissä on tätä luokkaa oleva talouskriisi, ja poliitikkojen suusta ei kuule mitään talouteen liittyvää, sitä kyseenalaistaa toimiiko demokratia.
Voitaisiinko keskuspankki lopettaa kokonaan? Valtiot ovat kautta historian kyenneet painamaan oman rahansa, ilman pankkiireja, ja vieläpä hienolla menestyksellä. Mm. USA:ssa meni aikas hyvin 1800-luvun lopulla ilman keskuspankkia.
"Kapitalismi (yksityisomistusmalli) on hyvä järjestelmä jos sen ääri-ilmiöitä hillitsee luonnollinen riski ja vastuu. Jos riski viedään pois, se mahdollistaa ahneiden pelureiden lisätä "leveragea"."
VastaaPoistaLuonnollinen riski ja vastuu ovat kapitalismin olennaista sisältöä. Näin ollen kapitalismissa ei ole mitään 'ääri-ilmiöitä'. Moderini pankkijärjestelmä ei ole kapitalistinen.
Nykyjärjestelmä, keskuspankkeineen, Freddyineen ja Fanneineen ovat valtion asettamia regulaattoreita ja aktiivisia markkinasääntelijöitä, jotka ovat itse asiassa takaamassa finanssipelureiden bisneksiä verovaroin. Järjestelmää voidaan kuvata sanalla korporatismi tai kuten Mussolini kutsui omaansa Fasismiksi. Eli äärimmäinen korruptio.
Keskuspankit eivät ole (Fed 1913 - ) A) estäneet pankkikriisejä vaan lisäsnnet niitä, B) tasoittanut taloussykliä vaan ovat nykyajalla sen perimmäinen syy.