maanantai 7. maaliskuuta 2016

Suomalainen velkahysteria


Ote Granta -aikauskirjan (Numero 6: Raha) kirjoituksesta, joka jäljittää suomalaisten hysteeristä suhtautumista velkaan.

(...)
"Suomi sai oman valuutan 1860, mutta tavallisella suomalaisella ei ollut sille paljon käyttöä. 80 prosenttia väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta, puolet tästä oli talollisia ja torppareita. Kaupungeissa asui vain kuusi prosenttia maan väestöstä – noin 100 000. Yli 1,6 miljoonaa suomalaista asui maalla.
Omavaraistaloudessa kauppa ja vaihdanta oli vähäistä. Maaseudulla verot suoritettiin vuosisataiseen tapaan viljana, kaurana, voina tai talina. Vasta 1930-luvulla verot määrättiin maksettavaksi pelkästään rahalla. Torpparit maksoivat vuokransa työllä, palkkoja maksettiin yleisesti viljana. Suurin osa suomalaisista eli kädestä suuhun. Yksi kato tarkoitti vaikeuksia, kaksi katoa katastrofia. Elämä oli niukkaa, mutta oli elettävä vieläkin niukemmin, jotta vähästä säästyisi jotakin pahan päivän varalle. Ja paha päivä tulee, varmuudella.
Suomen väkiluku oli kaksinkertaistunut vuodesta 1800 vuoteen 1850. Samalla tilojen vähimmäiskokoa rajattiin, jolloin talon nuoremmat lapset joutuivat hakemaan elantoaan muualta, käytännössä vuokraviljelijöinä tai päivätyöläisistä. Heistä tuli liikaväestöä. Heitä ei voitu elättää. Vuosina 1815-1875 väestönkasvu oli torppareiden keskuudessa melkein kaksinkertainen ja ”loisten” osalta lähes viisinkertainen talollisiin nähden. Osa liikaväestöstä pakeni Yhdysvaltoihin, kuten sata vuotta myöhemmin Ruotsiin.
Rahaa käytettiin vain pakosta. Vuonna 1865 Suomessa oli 63 000 torppaa, joiden sadat tuhannet asukit tarvitsivat rahaa lähinnä suolaan, sokeriin, kankaisiin ja metallitavaraan. Rahatalouteen vähäväkiset taivutti viimeistään uusi villitys – kahvi.
Jo 1840-luvulla sanomalehdissä paheksuttiin nimenomaan naisväen ”juoma-himoa”, kun ”juovat kaikki rahansa kahviin”. Kahvin synti oli vaarallisempi kuin juoppous, koska se katsottiin ”akkojen” paheeksi, ja naiset tietenkin miehiä kyvyttömämmiksi rationaaliseen ajatteluun ja impulssikontrolliin. Ennen kaikkea kahvi oli vahingoksi vaihtotaseelle. Viina sentään oli kotipolttoista, mutta kahvi kallista tuontitavaraa. 1860-luvun nälkävuosina moraalinen hysteria kävi ylikierroksilla: kahvi oli juuri se synti, josta kansaa rangaistiin.
Suurista nälkävuosista tuli kansakunnan avainkokemus. Juuri, kun ”kansallistalous” oli saatu perustettua , Aleksanteri II:n johdolla ryhdytty uudenaikaistamaan tuotantoa ja liberalisoimaan kauppaa ja elinkeinoja, korkeammat voimat tuhosivat kaiken. Vuosina 1866-1868 kuoli 150 000 ihmistä, kahdeksan prosenttia maan väestöstä.
Senaatin valtiovaraintoimikunnan päällikön J.V. Snellmanin periaatteellinen haluttomuus katastrofiapuun ja kireä rahapolitiikka eivät tilannetta auttaneet. Keskellä kriisiä hän halusi järkähtämättä tehdä selväksi, että kansan ei pitänyt odottaa kruunulta apua: ”Sitä on kehotettava omiin ponnisteluihin, tekemään enemmän työtä, hoitamaan talouttaan viisaammin, säästämään enemmän.” Jumalaa pelkäävä kansa epäilemättä alistui senaattorin tylyn tuomioon: ”On kovaa sanoa tämä, mutta totta se on:  nuo monet huonot vuodet ovat suureksi osaksi rahvaan omaa syytä... Juuri rahvas ostaa suuria määriä ulkomaisia kankaita, liinoja, kahvia, sokeria, tupakkaa ym.”
Siis kahvia.
* * *
Suomessa kansa on ollut pankkeja, mutta pankit eivät kansaa varten. 1970-luvun kultapossukerholaisena ymmärsin, että velvollisuuteni oli kerätä pennejä Postipankin tarpeisiin. Sen sijaan pankilla ei ollut velvollisuutta myöntää edes asuntoluottoa, kuten vanhemmat ihmiset muistavat. Lainaa mentiin anomaan pyhäpuku päällä, kauhusta hikoillen. Onnekkaimmilla oli ”tuttu pankinjohtaja”.
Suomalaiset ovat viime vuosikymmeniin saakka rahoittaneet toiveensa vain säästämällä, säästeliäisyydellä. Sohvakalustot ja tietosanakirjasarjat hankittiin osamaksulla. Kalle Anttila on ollut merkittävämpi kuluttamisen luotottaja kuin Yhdyspankki.
”Hartiapankki” ei ole metafora, vaan tosi kuvaus sotienjälkeisestä asuntorahoituksesta. Ainoa tapa, jolla työläinen voi toteuttaa haaveensa omasta kodista, on lyöttäytyä talkoisiin, jossa naapurit rakentavat talot ilmaiseksi toinen toisilleen. Rahaa ei liiku. Näin kirvesmies-isänikin sai omalla vuorollaan vuonna 1956 täsmälleen samanlaisen rintamamiestalon kuin muut Metsäliiton työläiset Metsäkadulle.
1990-luvulle saakka suomalainen kapitalismi muistuttaa enemmän aasialaista kuin angloamerikkalaista järjestelmää. Rahoitetaan tuotantoa, eikä kulutusta. Valtio ohjaa teollistumista ja tuontia. Kaikki uhrataan vientimenestykselle. SYP ja KOP olivat kuin korealaiset jättiläisyritykset, chaebolit, jotka hallitsivat leireissään kaikkien alojen merkittävimpiä yhtiöitä. Toiminta perustuu henkilösuhteisiin, luottamukseen ja hierarkiaan eikä amerikkalaiseen sopimusjuridiikkaan. Siitä seuraa korruptiota, vallan väärinkäyttöä ja jähmeä, muodollisen konservatiivinen liiketoiminnan kulttuuri. Kansalaiset hyväksyvät sen, että demokratia on rajattua, koska elintaso nousee. Politiikka on paternaalista, samoin työnantajien suhde työntekijöihin – työsuhde on elinikäinen.
Raha ei liikkunut. Lainaa ei saanut. Varallisuutta ei ollut. Jokainen yli 60-vuotias on syntynyt köyhään Suomeen. Heitä on puolitoista miljoonaa, ja he äänestävät vaaleissa. Se maailmankuva, maan kuva, hallitsee suomalaista politiikkaa. Köyhyyden haamu.

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg toisti saman moraalisen opetuksen 1990-luvun lamasta kuin mikä oli kaivertunut kansakunnan mieleen nälkävuosista. Lama oli seuraus ”kulutusjuhlasta”, kollektiivinen rangaistus ja ”rahvaan omaa syytä”. Kahvin syntiä Kullberg ei sentään maininnut. Pankit, jotka vihdoin olivat saaneet luotottaa vapaasti, kaatuivat heti kuin keilat. Valuuttalainaa ottaneet joutuivat vararikkoon, monet henkilökohtaiseen velkavankeuteen vuosikausiksi. Tuhansia ihmisiä pidettiin häpeäpaalussa, muistuttamassa koko kansaa siitä, että velkaantunut ei todellakaan voi olla vapaa.  

(...)

Granta 6 (Otava) ilmestyi maaliskuun alussa. Saatavana kirjastoista ja kirjakaupoista. 

14 kommenttia:

  1. Ai se oli ote, mie ihmettelinki sitä loppua!

    VastaaPoista
  2. Hieno kirjoitus ja loistava ajallinen yhteiskuva. Mutta eikö tämä rahapolitiikka laajemmassa mielessä erota luterilaista Eurooppaa Välimeren maista yleensäkin? Saksalaisen rahapolitiikan lähtökohta on olla ostamatta velaksi mitään, ensin pitää säästää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole yhtä seikkaperäisesti paneutunut muiden Euroopan maiden taloudelliseen mentaalihistoriaan.
      Useat tutkijat Braudelista ja Foucaultista alkaen katsovat, että 1700-luvulle saakka talous oli henkilökohtaista kotitaloutta (oikonomiaa), siis varallisuutta. Markkinat, vaihto, "kommerzien", talous sellaisena hallinnan ja politiikan kokonaisuutena kuin sen nyt tunnemme, tuli myöhemmin.
      Jos tarkoitat henkilökohtaista, moraalista suhtautumista varallisuuteen, niin kyllä velkaantuminen oli ihan tavallista niissä piireissä joilla ylipäätään oli vakuuksia veloilleen. Anekdoottina Egon Friedellin luonnehdinta:
      ”[V]ielä rokokooaikaan asti oli asianlaita se, että hallitseva kasti tunsi ainoastaan maanomistuksen ja oli rahaan vain tuhlaamisen ja velaksijäämisen suhteessa, ja muissakin kansankerroksissa liittyi ansioviettiin jonkinlainen lapsenomainen, dilettanttinen, rudimentäärinen piirre." (Uuden ajan kulttuurihistoria III, s. 103)

      Poista
    2. Lähinnä virittelin analogiaaa euro-alueen suhtautumiseen velanottoon. Italiaa pidetään kriisimaana, vaikka se on kehittyneimpiä ja vauraimpia maita maailmassa. Kriisimaastatus tulee pelkästään siitä, että velkamäärä on suuri - siitä huolimatta, että velanhoito on ollut lapasessa tähän asti.

      Saksassa taas ollaan täysin haluttomia nostamaan minimipalkkoja siitä huolimatta, että maan vienti perustuu siihen, että se samalla lainaa muille maille rahat, joille ne ostavat hyödykkeitä.

      Houkuttaa ajatella, että luterilainen hartiapankki-ajattelu jakaisi tätä meidän Eurooppaa talousajattelussa. Vähän korkealentoista ajattelua, myönnetään.

      Poista
    3. Psykohistoria on myös alibi. Saksalaisten ajattelua selitetään 1920-luvun hyperinflaation kokemuksella. Uskokoon, ken tahtoo. Ja talkoohenki, "harmaa talous" on voimissaan nimenomaan eteläisessä Euroopassa. Eli en purematta niele, kuten en mitään jakoja "katolisen" ja "luterilaisen" Euroopan välillä.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Tämä voi olla suomalaisen velka-ajattelun historiaa, mutta tuskin nykypäivää. Todellisuudessa velasta on tullut hyvin epävarma kumppani. Pieni liike koroissa voi teoreettisesti raunioittaa perheen taloustilanteen. Runsas vakuudettoman luoton tarjonta on käytännössä luonut tilanteen, että kuka tahansa voi ottaa velkaa tappiin asti. Epäilen, että näkemyksesi on kultapossukerholainen, ja sellaisena pysyykin. Millä korvalla olet kuunnellut nyky-Suomen velkatarinoita? Ahtaalle ajettujen yrittäjien, mielenterveysongelmaisten, jotka ovat ottaneet ja saaneet kymmeniä, miltei satoja pikavippejä. Jos tulet alas sieltä norsunluutornistasi, hyvien ihmisten maailmasta, voit ehkä nähdä, että suomalaisen velkaisen tarina ei ole kaunis. Yhteiskunta on ehkä tehnyt tässä korjausliikeen, mahdollisuuksia on esim. velkajärjestelyihin, takuusäätiön lainoihin, ja näistä on tullut konkreettisia mahdollisuuksia. Tässä todellisuudessa, kun monella on lähipiirissä näitä tarinoita, jotka usein ovat aidosti järkyttäviä, tuntuu lähes irvokkaalta se asenne, että "on tyhmää olla huolissaan velkaantumisesta" (yksilön, yrityksen, valtion). Yksilöt joutuvat monenlaisten lainamahdollisuuksien viidakossa selventämään suhdettaan velkaan, ottamaan siihen henkilökohtaisesti kantaa. Tähän heillä on täysi oikeus: olisi absurdia, jos yksi ylhäältä saneltu suhde velkaantumiseen korvattaisiin toisella yhtä ylhäältä ja ulkopuolelta sanellulla suhteella. Jos seuraat hiukan aikaasi, niin esim. downshiftaaminen ja velattomuus ovat hyvin positiivisella varauksella varustettuja "trendejä". Kyseessä ei siis ole ollenkaan negatiivinen suhde velkaan, vaan positiivinen suhde velattomuuteen. Mutta, kuten ymmärrän, kertomuksesi toimii allegoriana, jonka tarkoitus on manipuloida vasemmistohenkistä ajattelua. Velkafobia on seurausta neuroottisesta suhteestamme velkaan menneisyydessä, ja se estää meitä näkemästä, että nykyaikaisen valtion ainoa mahdollisuus globaalissa kentässä on velkaantua. Again, puolustan yksilön oikeutta valita henkilökohtainen näkemyksensä - niin tässä velka-asiassa kuin muussakin. Valtion velka ja yksilön velka eivät sellaisenaan muodosta 1:1 asetelmaa, mutta kollektiivinen kokemus velasta ei monille puhu myöskään valtion velkaantumisen puolesta. Niin tai näin, valtio velkaantuu, ilman että kukaan lobbaa sen puolesta. Toivottavasti ei liikaa. PS. Yrityksen ja velka -osioon olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta jääköön tällä kertaa sikseen. Velkaantuneella yrityksellä on tosiasiallisesti hyvin vähän mahdollisuuksia. Tässä todellisuudessa on joka tapauksessa hyvin vähän tekemistä, mitä kultapossuaikana tapahtui.

    VastaaPoista
  5. Taikatalvi, tsekkaapa tää juttu, joskus velanotto on äärimmäisen viisasta: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376105969278

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minulla ole epäilystä, etteikö velanotto voi olla joskus viisasta. Kirjoitan siitä, miten häikäilemättömösti Timo the Demari yrittää meitä manipuloida. Uskon siihen, että velanotto on kuin seksi, meillä on oikeus päättää itse suhteestamme.

      Poista
  6. Ensimmäisen rahan loi itse Jumala, hopean. Toisen sääti Kuningas, setelin. Kolmannen teki luottolaitos, pankkitilin.

    Kolmas kerta toden sanoi ja vauraus tuli kaikelle kansalle vihdoinkin. Jumala jätettiin kehiin sikäli että Hänet kelpuutettiin rahojen takaajaksi, perälaudaksi järjestelmälle elokuuhun 1971 saakka. Sitten asia jäi -rahan arvo ja määrä- voitto-orientuneiden liikepankkien ikiomaksi jutuksi, tämä tavalliselle väelle "laillisena" rahana indoktrinoitu raha.

    Siitä se riemu keräytyi, keskuspankkien riippumattomuus muusta kuin liikepankkien turvaamisesta oli yksi veräjä, yksi sattumus oli öljyn hinta. Se mätti kuin verotusoikeus länsipankit täyteen rahaa. Sitä välitettiin eteenpäin lainaajien kriisiytymiseen saakka. Suomi pääsi kuin koira veräjästä vieläpä stroganoff lihat hampaissaan.

    Finanssitilastot värisivät Bretton Woodsin, RahaYK:n luhistuttua. Värinästä, volatiliteetista älyttiin ottaa siivuja. Asian tiimoilta jaettiin Riksbankin Nobelleja mm. ihan uuden kielen keksijöille Black-Scholes, jota Wall Street puhuisi. Se oli matematikkaa johdannaistorilla. Mikä siis hyödynsi perinteisten korko- ja valuutta- ja raaka-aine- ja osake- markkinoiden värinää. Pari vuosikymmentä lisää ja tietokoneet puhuivat sitä toisilleen omia aikojaan algoritmeillaan.

    Ei ihme että palkansaajarahastot ihastuivat nekin näistä taidoista ja nythän Yhteiskuntasopimuksessakin 2016 näille kiristetään 1,2 prosenttia lisää palkkaverosta, vaikka etuja juuri leikattiin välipuheella, ettei 50 vuoteen Tel-systeemiin tarvitse kajota. Ilman lisäruisketta olisi siis jo nyt.

    Varman ja Ilmarisen ja Kevan rahat tuivertuvat maailman tuulissa. Pahinta että jotenkin pakotettu, jotenkin kohtuullista järjenkäyttöä soveltaen, on koko konsensuseliitti tullut viikarien viemäksi.

    Ja kompromentoitunut, siis ei korruptoitunut vaikka hengailijoissa sellaisiakin, mutta ei päättäjissä. Varmasti ei ensimmäistäkään. Nyt se kuitenkin kuin vahingossa ja unikekona veteen joutuneena hytisee kohmeessa. On kyvytön näkemään muuta kuin pimeän tunnelin -ja hidastamaan veturia.

    Perimmiltään länsimaisessa yhteiskunnassamme asiantilasta vakavinta vastuutta kantaa intellektuaalinen sääty eli yliopisto ja tutkimus ja media. Jatkossa ei tällaisia tuhokierteitä pääse syntymään, koska internet avaa silmiä.

    Tämänkertainen hätämme ei vielä kohtakaan helpota. Pelastusrengas mitä kaivataan -vientiveto- on tyhjä, mutta jotain kanniketta siitä saa ja kynnet verellä pääsemme kovalle maalle. Tuskin enää tulevaisuudessa tyrimme ihan vain pimeyttämme. WWW-watit kirkastavat.

    Mutta toistaiseksi on kyllä paha työkansan osa. Ja kuitenkin juuri sen sisukkuus ja ahneus työlle ovat ainoat valttimme. Eivät ihan kivimmat eivätkä futuuriin sopivimmat -mutta yhä ainoat.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Keynesiläisen talousopin mukaan valtion pitäisi reippaasti elvyttää taantumassa, kun yksityinen sektori yskii. Vaikka sitten velalla. Näin toimisi viisas valtionjohto juuri nyt. Meillä ei ole viisasta valtionjohtoa, meillä on kokoomuslainen oikeistohallitus. Meillä ei myöskään ole viisasta virkamiesjohtoa, meillä on kokoomuslainen valtionvarainministeriö.

    On toinenkin mutta: demarien ja Niinistön kokoomuksen junailema ja edelleenkin ankarasti puolustama EUROJÄSENYYS ESTÄÄ KEYNESILÄISEN TALOUSPOLITIIKAN TEKEMISEN. Ordoliberalistinen Saksa vahtii haukkana, että kaikki kurjistavat talouttaan. Euro pakottaa talouskuriin. Suomi on euroryhmässä täysin Saksan määräysvallan alla. Toisenlaisen talouspolitiikan valitseminen ei ole mahdollista, jos ei halua suututta Mutia.

    SDP, röyhkeästi itsevaltiaasti petoksella, vei Suomen euroon. Niinistön kokoomus rikoskumppanina. Tässä sitä nyt ollaan.

    Ei omaehtoista talouspolitiikkaa. Ei omaa rahaa eikä rahapolitiikkaa. Ulkoinen devalvaatio on poissuljettu. Sisäistä devalvaatiota pukkaa. Miksi SDP ja ay-liike valittavat? Itse valitsitte tämän tien.

    Lipposen perilliset puolustavat edelleen sadomasokistisesti tuhoisaa euroa. MIKSI? MIKSI SDP HALUAA ITSEPINTAISESTI ROIKKUA KIINNI VALUUTASSA, JOKA VIE OMAN TALOUS-JA RAHAPOLITIIKAN JA JOKA ESTÄÄ VASEMMISTOLAISEN TALOUSPOLITTIKAN TEKEMISEN JA TUHOAA POHJOISMAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAMALLIMME? Muuta syytä ei pysty enää keksimään, kuin pienen ydinryhmän järkähtämättömän lojaalisuuden liittovaltiohankkeelle. Se ajaa ohi ideologian ja isänmaallisuuden. Toivottavasti olen väärässä.

    Demarien hirttäytyminen euroon on täysin järjenvastaista. Täysin järjenvastaista on myös demarien hirttäytyminen vapaakauppasopimuksiin.

    Kun oikeistolainen katastrofihallitus nyt yksityistää kaiken mahdollisen, MIKSI KANNATATTE TTIP-JA CETA-SOPIMUKSIA, JOTKA TODENNÄKÖISESTI ESTÄVÄT YKSITYISTEN MUUTTAMISEN TAKAISIN JULKISEKSI???

    VR:n matkustajaliikenne pitää olla mahdollista muuttaa takaisin julkiseksi. TTIP ja CETA voivat estää sen! YKSITYISTETTY SOTE-TUOTANTO PITÄÄ VOIDA MUUTTAA TAKAISIN JULKISEKSI PALVELUKSI JA YHTIÖITTÄMINEN PITÄÄ VOIDA PURKAA.MYYDYT JULKISET YHTIÖT PITÄÄ VOIDA SOSIALISOIDA TAKAISIN. TTIP JA CETA VOIVAT ESTÄÄ TÄMÄN! Metsähallituksen yhtiöitys pitää voida perua, Metsähallitus muuttaa erityisliikelaitokseksi. Entä jos TTIP ja CETA estävät tämän?

    MITEN SDP VOI KANNATTAA SOPIMUKSIA, JOTKA VAARANTAVAT DEMOKRATIAN ENNENNÄKEMÄTTÖMÄLLÄ TAVALLA???

    ISDS-hirviö on ennallaan, sille on laitettu vain vähän huulipunaa naamaan. Katso, olemme muuttaneet ISDS:n perusteellisesti, valehtelevat Euroopan sosialidemokraatit. Demokratia on vakavasti uhattuna myös toisella tavalla. YHTIÖILLE PEDATAAN KEINOJA MUOKATA LAKEJA KYMMENNILLÄ ERI KEINOILLA JO VALMISTELUVAIHEESSA!!! Siis jo ennen kuin ne tulevat parlamenttien käsittelyyn. SDP siunaa siis tämänkin. Uskomatonta.

    MIKSI SDP KANNATTAA VAPAAKAUPPASOPIMUKSIA, JOISSA ON ERITTÄIN VAKAVIA VAAROJA JA MAHDOLLISET HYÖDYT TODELLA MITÄTTÖMIÄ? Ei pysty keksimään mitään järkevää syytä. Korruptio? Tai taas tuo pienen ydinryhmän järkähtämätön lojaalisuus liittovaltiohankkeelle liittyy myös tähänkin?

    VastaaPoista

  8. Kopioin Kauppalehdestä 25.4.-16 Allan Rosasta, jonka lehti esittelee Euroopan unionin tuomioistuimen (Court of Justice) suomalaiseksi tuomarijäseneksi.

    Lakiraskaus niskassamme lienee tarkoitettu pitämään massoja vatsallaan kun enää ei ampuakaan saa eikä ratsastaa yli, vaan on omien sijasta kuninkaan poliisi ja vankila ohjeistettava asialle. Heidät saa oikeuden asialle ja oikeuden asia on lakiasiain toimiston asia. Oikean niminen ja näköinen leimasinvaakuna on kova sana ja lakisumppu, jota vastaan katurahvas jää mykäksi. Jos hikeennyt ja tartut kättä pitempään, sitä parempi vastaistenkin vastaanpanemistesi sivuuttamiseksi.

    Kuinka selvää olikaan ennen. Feodaalilinnasta kukin mahtailja piti reviirinsä rauhassa ja ansainnassa laajan sukunsa aseurhojen toimesta ja hyväksi. Napinointi omilla tanhuvilla ja kiistat naapurikreivien kesken ratkaistiin äkkiä ja vahvemman oikeudella. Sitten jatkettiin eloa työrauhan vallitessa.

    Rosas sanoo samaa nykyajasta. "Liike-elämälle on usein tärkeintä se, että ratkaisu saadaan nopeasti, pikemminkin kuin se, mikä ratkaisun sisältö on." Siinä se putosi hevosen suusta. Hullu perää oikeuttaan jos perushuono, heikommaksi tulisi.

    Mutta firmojen kesken tulee riitoja ja kuten Rosas viisaudesta ja arjesta tietää, tärkeintä on saada palata äkkiä päiväjärjestykseen välimiesoikeuden kautta, erotuomarin käsimerkeistä. Eikä jumittua itsekudotuun lakiverkkoon, jonka idea onkin vain pitää areena puhtaana uusista tungettelijoista. Ja päästä tyhmille tokaisemaan että "laillista", omahan on eduskuntanne.

    Vahinkohan sitaattilause oli Rosakselta. Mistä tiedän? No kun laajassa artikkelissa ei kertaankaan mainittu välimiesinstituutiota. Eli vapaata sopimusoikeuspainostusta potensiin neliö, mitä neuvoteltu tuomioratkaisu on.

    Lienee aika varmaa että Folkkarin ja Mitsun tussahduksissa on kyse omistajien painostuksesta ja hehän ovat abstrakteja omistajayhteisöjä. Kanaalin saarilla rikosvastuukin on bulvaanihemmoille siirretty. Vaan sielläpä nimi paperissa ei olekaan rikos.

    Saarilta löytyvät myös Sipilä ja Toivakan suku. Kukaties ne eivät ole veroja välttelemässä, mutta huulilla kuitenkin. Tuskin Timo Harakka joron jäljille on joutunut. Ihan on kansanvallan ja valtiopäiväedustajan asialla tämä maailmallinen älykkö, joista Suomi köyhä on. Taitaa yksikin olla liikaa ? Toivakan korskea ylimielisyys ja briifattu varmuus on paljastavaa kuin Rosaksen sana.

    Tietenkään Mikkelin kauppaliikettä eikä Toivakan sukua hullukaan hallitsija verottaisi hengiltä. Juuri näitä toimeksipanijoitahan kaivataan. Ja ihan hyvä että Apple ei maksa rahojaan pois eli hukkaan verottajalle vaan pitää lakinokkeluudella ja tuomioistuimet salpaavalla prosessitaidolla irti rahoistaan. Entä jos Herlinit ja Kone maksaisivat verolakeihin esillepantujen prosenttien mukaan ? Voi itku.

    Jumalan peljon sijaan on pantu ohjeistajien ja heidän tulkintaesikuntiensa pelko. Kanssaihmisten välttelyksihän tämä yhteiskuntaelämä alkaa olla menossa. Käsikirjoittajat tässä elämäntarinoiden leffoissa ovat outoja hemmoja. Katsomossa nyhjötin eilenkin ihan konkreettisesti. Teatterikorkeakoulussa esitettiin Directors Cut ohjattua realityä American nimellä. Osuivat tekijät naulankantaan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

  9. Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 3000 € 3.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
    takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
    Jumala siunatkoon teitä.

    VastaaPoista
  10. Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 3000 € 3.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
    takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
    Jumala siunatkoon teitä.

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!

Tunnisteet

10 kirjaa rahasta (3) 1989 (1) 1990-luvun lama (1) 2009 (1) 2010 (1) 70-luvun tv-sarjat (1) A-Studio (1) Aalto-Setälä Pauli (1) Aamulehti (3) ABS (2) Adiga Aravind (2) Aho Esko (8) Ahtisaari Martti (1) Airisto Lenita (2) Ajankohtainen kakkonen (1) Ajankohtaisen kakkosen homoilta (2) Akerlof George A. (1) Aktia (1) Al Qaida (1) Ala-Nissilä Olavi (1) alaluokan synty (1) Alanko-Kahiluoto Outi (1) Aleksanteri II (1) alijäämä (1) Alkio Mikko (1) Allen Woody (1) Allianssi (1) Alma (1) Ambea (1) Amma Äiti (1) ampuma-aselaki (1) ANC (1) Ankersmit Frank (1) Ankka Aku (3) Antonova Irina (1) Apple (1) Apunen Matti (4) arabikevät (1) Areva (1) Arhinmäki Paavo (1) Arla (1) Arola Heikki (1) Arvonen Jori (1) arvonlisävero (1) arvopaperistaminen (1) aseiden säilytys (1) Asser et Turnbull (1) asset-secured bond (1) Asuntolaina (1) Atlantic Monthly (1) Atria (1) Atta Muhammed (1) Attendo (1) Augustus International (1) austerity (4) Baby Friendly Hospital (1) Backman Jouni (1) Balzac Honoré de (2) Bank of America (1) Barnier Michel (1) Barroso José Manuel (1) BC Nokia (1) Becker Gary (2) Berliinin muurin murtuminen (1) Berliln Isaiah (1) Berlusconi Silvio (1) Bernadotte Estelle (1) Bernanke Ben (1) Berner Anne (1) Bharat Krishna (1) biodiesel (2) Bitterlich Joachim (1) Blanchard Olivier (2) Bono (2) Borg Anders (1) Bratislava (1) Breivik Anders Behring (2) Brown Gordon (2) Brown James (1) Bryssel (1) Buddenbrookit (1) bullshit (1) Bunga Bunga (1) Burlesconi Silvio (1) Bush George W. (1) Cameron David (1) Carema (1) Cassidy John (1) Christensen Lars (1) Churchill Winston (2) Chydenius Anders (1) Chydenius Antti (1) Citigroup (1) Claes Willy (1) Clinton Bill (1) Coca Colan lisäaineet (1) Crybabies (1) Darling Alistair (1) Darwin Charles (2) Davos (1) De Grauwe Paul (2) deflaatio (2) Defoe Daniel (1) DeLillo Don (1) DeLong Brad (1) Delors Jacques (1) demokratia (1) Demos (1) Diktonius Elmer (1) Dinkespiel Ulf (2) doping (1) Dostojevski Fjodor (1) downshifting (1) Draghi Mario (2) ECB (1) EDP (1) eduskunta (5) eduskuntavaalit (2) Egypti (1) Einstein A-Go-Go (1) Einstein Albert (1) EK (2) Ekenäs BB (1) EKP (7) Elinkeinoelämän keskusliitto (2) Elinkeinoelämän valtuuskunta (1) Elonen Piia (1) elvytys (2) eläkeikä (2) eläkeiän yläraja (1) eläkeuudistus (2) Emu (5) ennusteet (1) EPP (1) Erhard Ludvig (1) Erkko Aatos (2) Ersboll Niels (1) ERVV (2) ESM (1) Espanja (3) Etelä-Afrikka (1) Etla (2) EU (8) EU-jäsenyys (1) EU-jäsenyysneuvottelut (2) EU-komissio (12) EU-maatalouspolitiikka (1) EU-vaalit (1) Euraasian liitto (1) euroalue (3) eurobondit (2) eurokriisi (16) Euroopan investointipankki (2) Euroopan keskuspankki (7) Euroopan parlamentti (3) Eurooppa (1) Eurostat (1) Eurovaalit 2014 (1) EVA (1) EVL (1) EVM (1) Facebook (1) Fadayel Eveline (1) Fallows James (1) Fama Eugene (1) Fassbinder R.W. (1) Fennovoima (2) Financial Times (2) Finanssialan keskusliitto (1) finanssijärjestelmä (2) finanssikriisi (8) Fortum (2) Forum 24 (1) Forum24 (1) Foucault Michel (1) Friedman Milton (5) Fukushima (1) fundamentalismi (1) Gad Marius (1) Galbraith J.K. (1) Galilei Galileo (1) globalisaatio (1) gogo (1) Gogol Nikolai (1) Goldman Sachs (3) Google (1) Graeber David (1) Graham Phil (1) Grahn-Laasonen Sanni (1) Great depression (1) Greenspan Alan (3) Haanpää Pentti (1) Haaparanta Pertti (2) Haavikko Paavo (1) Haavisto (1) Haavisto Heikki (4) Haavisto Pekka (3) Habermas Jürgen (1) Haikala Eino (1) Haiti (1) Hakkarainen Teuvo (3) Hakola Juha (1) Halla-aho Jussi (3) hallintarekisteri (1) hallintarekisteri  Harmaa talous (1) hallitus (1) halloween (1) Halme Tony (3) Halonen Tarja (8) Hamlet (1) Hanhi Hannu (2) Hardin Garrett (1) Harju Ilkka (1) Harle VIlho (2) Hautala Heidi (4) Hayek Friedrich (1) Hazard Kaarina (2) Heinäluoma Eero (6) Heiskala Risto (2) Hellman Heikki (1) helluntaiseurakunta (1) Helsingin Sanomat (3) Helsingin Kaupunginkirjasto (1) Helsingin Sanomat (13) Helsinki Seagulls (1) henkirikokset (1) Henkirikostilasto (1) Herlin Antti (1) Herlin Ilkka (1) Herlin Niklas (1) Herlin Pekka (1) Hernesaari (1) Herodotos (1) Hietanen Risto (1) hiihto (1) Hiihtoliitto (1) Hiilamo Heikki (1) Himanen Pekka (4) Hirschman Albert O. (1) Hirvonen Markku (1) Hitler Adolf (1) HK Scan (1) Holappa Lauri (1) Holland Heidi (1) Hollande François (1) Holmberg Kalle (1) Holmström Bengt (1) Holvas Jakke (1) Honka Matti (1) Honkapohja Seppo (1) HS raati (1) Hu Jintao (1) Hufvudstadsbladet (2) HUS (1) Hyvinkää (2) HYY (1) Häkämies Jyri (3) Hämäläinen Unto (1) Härmälä Esa (2) Ihalainen Lauri (1) IK Kapital (1) ikärasismi (1) Ilaskivi Raimo (1) ilmastonmuutos (3) Image (1) IMF (8) Indignados (1) Indonesia (1) investointipankit (1) iPad (1) Irlanti (4) ironia (1) irtokarkki (1) ISMA (1) Italia (2) Itsemurhat (2) itsenäisyyspäivä (1) Itä-Häme (4) Itä-Suomen yliopisto (1) Jaakonsaari Liisa (1) Jackson Hole (1) Jackson Michael (1) Janne Kuutio (1) Japani (1) Jeskanen-Sundström Heli (1) Ji Yuemei (1) Joenpelto Eeva (1) johdannaiset (1) Jokela (1) Joku Anneli (1) Jotuni Maria (1) joulu (1) Joulupukki (2) JSN (1) julkinen sektori (1) Julkisen Sanan Neuvostoliitto (2) Jumala (1) Juncker Jean-Claude (3) Jungner Mikael (3) Jusula Jukka (1) Jyväskylän yliopisto (1) Järvi Antti (1) Jätevesiasetus (1) jääkiekko (1) Jäätteenmäki Anneli (1) K-kauppa (1) Kaarenoja Vappu (1) Kahneman Daniel (1) Kailajärvi Hannu (1) Kakkonen Kyösti (2) kalapuikot (1) Kaleva (1) Kalli Timo (2) Kallis Bjarne (2) Kalpala Asmo (1) Kaltiokumpu Oiva (1) Kambodzha (1) Kanaria (1) Kanerva Ilkka (4) Kangas Olli (1) Kangasharju Aki (1) kansalaisuus (1) kansallispuistot (1) kapitalisaatiosopimus (1) kapitalismi (3) Karhinen Reijo (1) Karjalainen Ahti (1) Kaskeala Juhani Tuomioja Erkki (1) Katainen Jyrki (21) Kauhajoki (1) Kauppakorkeakoulu (2) Keaton Buster (1) Kehittyvien Maakuntien Suomi (3) kehitysapu (2) Keinoelämän keskusliitto (1) Kekkonen Urho (3) Kela (2) kello (1) kerjääminen (1) Keskuskauppakamari (2) keskuspankki (1) keskusrikospoliisi (1) keskusta (2) keskustanuoret (1) Keskustapuolue (6) kestävyysvaje (1) Keynes J.M. (3) Kianto Ilmari (1) Kiasma (1) Kiljunen Kimmo (1) kilpailukyky (1) Kimanen Seppo (1) King Mervyn (1) Kinkel Klaus (2) kirjasto (1) Kirkko (1) kirkosta eroaminen (2) Kiviniemi Mari (6) Klimenko Viktor (1) Klondyke (1) Kobe (1) Kohl Helmut (2) Koijärvi (1) Koivisto Mauno (2) Kokkola (1) kokonaiskysyntä (1) kokoomuksen nuorten liitto (1) Kokoomus (11) Koljatti (1) kolmikanta (1) Kone (1) Kontio Kari (2) Korhonen Jarmo (1) koripallo (1) korkeakoulut (1) Korkman Sixten (4) Korpi Rauno (1) Kortelainen Anna (2) Kosken Kanava (2) Kouri Pentti (1) Kreikka (13) Kreml (1) Krim (1) Krugman Paul (3) Kuhn Thomas (1) Kullberg Rolf (1) kulta (1) Kuntien eläkevakuutus (1) Kuvaja Sari (1) Kylliäinen Antti (1) käsitehistoria (1) käsittämättömät lyhenteet (1) Laakkonen Yrjö (1) lama (2) Lama Dalai (1) Lamassoure Alain (1) Lapin Kansa (6) lapsilisät (1) Latvia (1) Lehman Brothers (4) Lehman sisters (1) lehmä (1) Lehtinen Lasse (1) Lehtomäki Paula (1) Leigh Daniel (1) leikkaukset (1) leikkaus (1) Lepakko (1) leppoistaminen (1) leverage (1) LFA (1) liberalismi (1) Liikanen Erkki (12) Lillehammerin olympialaiset (1) Lillqvist Katariina (1) Linden Suvi (1) Linna Väinö (1) Lintilä Mika (1) Lipponen Paavo (5) London School of Economics (2) Long Term Capital Management (1) Louekoski Matti (1) Lucas Robert (1) lukeminen (1) Lukuviikko (1) Luoton loppu (1) luottoluokittajat (1) Luxemburg (1) Lähde Jussi (1) Länsi-Uusimaa (1) Maahanmuutto (3) maailmanmestaruus (1) maanjäristys (1) Maaseudun tulevaisuus (1) maatalouspolitiikka (1) Madoff Bernie (2) Mallander J.O. (1) Malthus Joseph (1) Mandela Nelson (2) Mann Thomas (2) Mannerheim (1) markkinat (2) markkinayhteiskunta (3) Martta (1) Martti (1) Marx Karl (1) Maskun kalustetalo (1) Mbeki Thabo (1) MedOne (1) Mehiläinen (1) Mendel Grigori (1) Meri Veijo (1) Merkel Angela (2) Mermaid (1) Merrill Lynch (1) Metalliliitto (2) metsästys (1) Miami Heat (1) Mickelsson Max (1) Mikkkeli (1) minimipalkkas (1) Minna Ruckenstein (1) Minsky Hyman (1) Mitro Isä (1) Mokka Roope (1) Monti Mario (1) moral hazard (1) Mosambik (1) MTK (1) Mubarak Hosni (1) Mussolini Benito (1) Müller Heiner (1) Myllylä Mika (1) Münchau Wolfgang (1) Münchhausen paroni (1) Myyrmanni (1) Mäkinen Kari (1) Männistö Lasse (1) Naxos (1) Neste OIl (2) Neuvonen Aleksi (1) Neuvostoliitto (3) New Yorker (3) Newsweek (1) Niinistö Sauli (5) Niniistö Sauli (1) Njassa (1) Noitaympyrä (1) Nokelainen Petteri (1) Nokia (3) Norberg Johan (1) Nordea (7) normitalkoot (1) Nova (1) Nowotny Ewald (1) Nummisuutarit (1) nuorisotyöttömyys (1) Nuorkansallinen vapaussäätiö (1) Nykyri Ilona (1) näkymätön käsi (1) Näkymätön Mies (1) Obama Barack (1) Occupy Wall Street (1) Oddson David (1) OECD (1) Oikeusministeriö (1) oikeustoimikelpoisuus (1) Oinonen Pentti (1) Okko Paavo (1) OKM (1) Olkiluoto 3 (1) Onninen Suvi (2) OP-Pohjola (1) Oreck Bruce (1) Orivesi (1) Otava (1) Outokumpu (1) Paasikivi Juho Kusti (1) pakolaisuus (1) Palme Olof (1) palmuöljy (2) Palonen Kari (1) Pangalos Theodoros (1) pankkivero (1) Papandreou George (2) parlamentarismi (1) parlement (1) Pasanen Tauno (1) Patomäki Heikki (1) Paul Krugman (1) Paulson Hank (1) Pekka (1) Pekkala Ahti (1) Pekkarinen Jukka (3) Pekkarinen Mauri (3) Pelle Miljoona (1) Peltomäki Jukka (1) Pentikäinen Mikael (1) Penttilä Risto E.J. (1) Perheyritysten liitto (1) perintövero (1) Persson Göran (1) Pertti Haaparanta (1) peruskoulu (2) Perussuomalaiset (10) perustulo (1) perustuslaki (1) Pesonen Janne (1) Peston Robert (1) Pietikäinen Sirpa (1) Pietinen Kimmo (1) Piga Gustavo (1) Pihlström Antti (1) piispat (1) Pikkarainen Pentti (1) Pinochet Augusto (1) Plötz Alfred (1) Polanyi Karl (5) poliisi (1) politiikka (1) politrukki (1) Pori (1) Portugali (3) presidentinvaalit 2012 (1) presidentti (2) Prodi Romano (1) protesti (1) provokaatio (1) Puerto de la Cruz (1) Pula-aika (1) Pulliainen Erkki (1) Puntarpää (1) Putin Vladimir (3) Putkonen Matti (3) Puu Anna (1) Puustjärvi Anna (1) pyramidi (2) Pyykkö Mirja (1) Pyörälä Mika (1) Päihdet-Häme (1) pääministeri (2) pääomavero (1) pörssi (2) QE (4) Radio City (1) Radio Suomi (1) Raeste Juha-Pekka (1) raha (2) rahaliitto (1) Rahan kulttuuri (1) rahapolitiikka (1) Rahkonen Keijo (1) rahoitus (2) rahoitusmarkkinavero (1) Rajan Raghuram (1) rakenneuudistus (1) rasaismi (1) Ratsia (1) Ratzel Friedrich (1) RBS (1) Reagan Ronald (1) Reding Viviane (1) Rehn Olli (14) Rehula Juha (2) Reinhardt Carmen (1) Relander Jukka (2) Retuperän WBK (1) Reunanen Esa (1) Riihilahti Aki (1) Rinne Antti (1) Rogoff Kenneth (1) Rojola Lea (1) Romania (1) Roos JP (3) Round Robin (1) Ruokonen Pertti (1) Ruotsi (1) rusinapulla (1) ruuan alv (1) Ruutu Tuomo (1) Rämö Aurora (1) Räsänen Jari (1) Räsänen Päivi (2) S-ryhmä (1) S&D (1) Saarikoski Pentti (1) Saarikoski Saska (2) Saarinen Esa (1) Saga (1) Sairaanhoitaja Sari (1) SAK (3) Saksa (1) Salama Hannu (1) Salmela-Järvinen Martta (1) Salo (1) Salo Petri (1) Salo Sinikka (1) Salolainen Pertti (2) Salon Seudun Sanomat (5) Salonen Ahti M. (1) Sampo (3) San Antonio Spurs (1) Sanoma Oy (2) Sarasvuo Jari (3) Sasi Kimmo (2) Satakunnan Kansa (5) Satuli Antti (2) Sauli Mikko (1) Sauri Pekka (1) Savon Sanomat (1) Schiller Karl (1) Scholes Myron Kuparinen Susanna (1) Schulz Martin (1) SDP (14) Sehr Schnell (1) seksi (1) seniokratia (1) Shakespeare William (1) Sichuan (1) sienestys (1) Simon John (1) Sinnemäki Anni (2) Siola Anna (1) Sipilä Juha (4) Smith Adam (2) SMP (1) Snellman J.V. (2) Soini Timo (18) Soininvaara Osmo (1) Solidium (1) SONK (1) Soros George (2) Sovala Markus (1) Spotify (1) SSS (1) Standard's & Poor (1) Stanley O´Neal (1) Stern Nicholas (1) Stiglitz Joseph (1) STM (1) Stoltenberg Jens (2) Stoppard Tom (1) strategia (1) strutsi (1) Stubb Alexander (11) Sukari Toivo (2) Sulkunen Sari (1) Summers Lawrence (2) Sundbäck Veli (3) Suomen Kirjastoseura (1) Suomen Kuvalehti (1) Suomen Kuvalehti Saarikoski Saska (1) Suomen pankki (7) Suomen RH-yhtiöt (1) Suomen Tietotoimisto (1) Suomen Yrittäjät (1) Suomenlinna (1) Suomi (2) Suomi-Soffa (1) Superman (1) Surowiecki James (1) surrealismi (1) Suupohjan Osuuspankki (1) Suuri kiristys (5) Suuri lama (1) suurtyöttömyys (1) Sveitsi (1) synnytysosasto (1) Syrjälä Hanna (1) syrjäytyminen (1) Sähkönkulutus (1) sääntely (1) säästäminen (1) Söderblom Erik (1) Söderman Jacob (1) Taalasmaa Seppo (1) taantuma (2) Taipaleenmäki Marika (1) Taleb Nassim Nicholas (1) talous (3) Talouselämä (6) talouskriisi (1) talouskuri (1) talouspolitiikka (1) taloustiede (1) Tammisaari (1) Tapiola (1) tasa-arvo (3) teknologia (1) TEM (1) Tenavat (1) Tennilä Esko-Juhani (1) Teresa Äiti (1) Tervo Jari (1) Tett Gillian (1) Teuva (1) Thaler Richard (1) Thatcher Margaret (2) The Economist (1) Tilastokeskus (2) Timo Kallinen (1) TINA (1) TLTRO (1) Toivanen-Koivisto Maarit (1) Torpan Pojat (1) Townsend Joseph (1) Tragedy of the Commons (1) tranche (1) Trichet Jean-Claude (1) Triton (1) Troikka (1) Troyan Carlo (1) Tsakalotos Euklides (1) Tsipras Alexis (1) tsunami (2) Tunisia (1) Tuomioja Erkki (6) tuottavuus (1) Turhapuro Uuno (1) Turhuuksien rovio (1) Turkka Jouko (2) Turkki Teppo (1) Turun kauppakorkeakoulu (1) Turun NMKY (1) Turun Sanomat (1) Turunen Taisto (2) Tutu Desmond (1) TVO (1) tyhmyys (1) työttömyys (3) tähtisadetikku (1) Uimonen Risto (3) Ukkola Tuulikki (1) Ukraina (1) ulkoisvaikutus (1) Urho Ulla-Marja (1) Urpilainen Jutta (8) Uschanov Tommi (1) Utöya (1) uusi vuosi (1) Uusipaavalniemi Markku (1) uusiutuva energia (1) uusliberalismi (1) vaalirahoitus (2) Vakaus- ja kasvusopimus (1) Val(t)io (1) Valio (1) Valkoinen tiikeri (1) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (1) valtiontalous (1) valtionvelka (5) valtiovarainministeriö (4) van Duyn Aline (1) Vanhanen Matti (13) Vapaavuori Jan (1) varallisuusvero (1) Varma (1) Vartiainen Juhana (4) Vartiosaari (1) Vasemmistoliitto (1) vasemmistonuoret (1) Vasikkasaari (1) velka (1) velkaantuminen (1) velkapopulismi (1) Venäjä (1) veronkierto (3) veroparatiisi (3) veropohja (2) Verotus (1) verovähennys (1) Viheriälaakso J.V. (1) vihreät (3) Viinanen Iiro (5) Vilkuna Pekka (1) Vimärirotta (1) Virén Lasse (1) Virkkunen Henna (1) Virkkunen Janne (1) Virolainen Johannes (2) Virolainen Kyllikki (1) Virtanen Pertti (1) Vistbacka Raimo (1) vivutus (1) VM (1) von Plötz Hans (1) voodoo (1) Välijärvi Jouni (1) Väyrynen Paavo (2) Väätäinen Juha (1) Wahlroos Björn (13) Walhbeck Ville (2) Wall Street (1) Wallin Stefan (2) Ware Marilyn (1) Wettenhovi-Aspa Sigurd (1) Whately Richard (1) Wibble Anne (2) Wikileaks (1) Wikipedia (1) Williamson David (1) WinCapita (2) Wolfe Tom (1) WSOY (1) Yale (1) Ydinvoima (4) Yhdysvallat (1) Yhdysvaltain lähetystö (2) yhteisvastuu (2) yhteisövero (1) Ykkösaamu (1) Yle (1) yleinen asevelvollisuus (1) yleislakko (1) Yleisradio (3) yliopisto (1) Ylioppilaslehti (3) Ylönen Matti (1) ympäristöministeriö (1) Yrjö-Koskinen (1) YYA (1) Zizek Slavoj (1) Zyskowicz Ben (3) Älä ruoki lamaa (1) ärräpussi (1) Äänekosken Huima (1) Äänekoski (2) Äärimmäistyvyys (1)