tiistai 26. lokakuuta 2010

Akateemiset automyyjät

A-studion kolumni 25.10.2010 (video)

Aamulehti kertoi maanantaina, että viisasten kivi on vihdoin löytynyt. Opetusministeriö on keksinyt, miten turhat opinnot karsitaan pois. Yliopistoille jaettaisiin rahaa sen mukaan, miten valmistunut opiskelija löytää työpaikan.
Insinööri-Suomessa voidaan siis keskittyä tekniikkaan ja talouteen. Sen sijaan taideyliopistot voidaan lakkauttaa, sillä joka kymmenes pensselinheiluttaja ja komeljanttari on työtön vuoden päästä valmistumisesta.
Peruskoulujen tulevassa tuntijakosuunnitelmassa on uutena oppiaineena draama. Sama ministeri, Henna Virkkunen (kok.) on kuitenkin luvannut karsia taiteen ja viestinnän jatkokoulutuksesta puolet pois.
Siis on kiva että lapset koulussa näyttelevät, mutta ei se sovi aikuisille.
Myös Kaleva vaati pääkirjoituksessaan, että työttömyyden riivaamien alojen aloituspaikkoja täytyy karsia. Sitä Kaleva ei kerro, mistä kukaan voi tietää, mitkä alat kymmenen vuoden päästä ovat nousussa tai laskussa.
Erityisen vahingollisena on pidetty mediaseksikästä media-alaa, joka vetää vuosittain tuhansia innokkaita nuoria, monin verroin enemmän kuin toimittajia siirtyy eläkkeelle.
Mutta moniko eläkkeelle siirtyvä toimittaja osaa html-koodausta tai ymmärtää Facebookia? Työelämän tarpeet muuttuvat tavalla, jota on vaikea ennustaa. Mediakoulutus on varmasti ihan hyvä yleissivistävä väylä monipuoliseen ja joustavaan työuraan.

Vain Hullunkurisissa perheissä ihmisillä on selkeä ammatti, johon on opiskeltu. Mutta vaikkapa juristin koulutuksella pääsee Suomessa joko Tasavallan presidentiksi, Nokian toimitusjohtajaksi - tai jopa Palloliiton puheenjohtajaksi.
Ongelma ei ole se, että nuoria koulutetaan väärille aloille. Ongelma on se, että eturyhmät estävät opiskelun. Säästöpaineissa kärvistelevät viranomaiset, omia rahojaan vahtivat korkeakoulut ja palkka-asemiaan puolustavat ammattiliitot pitävät aloituspaikat liian vähissä.
Kymmenet tuhannet suomalaiset nuoret joutuvat pitämään välivuoden, kun opiskelupaikkaa ei löydy. Moni maksaa itsensä kipeäksi pääsykoekursseilla, vain huomatakseen vuosien päästä joutuneensa väärälle alalle.
Miksi tällaiseen tuhlaukseen on varaa, kun tavoitteena on lyhentää opiskeluaikoja? Päästetään kaikki halukkaat korkeakouluun vaikka vuodeksi. Nuori, joka pääsee opintojen alkuun, ei jää väliinputoajaksi eikä syrjäydy.

Toinen vaihtoehto on, että annetaan nykyisen mafian edelleenkin estää opiskelu. Siinäkin systeemissä voidaan säästää satojen virkamiesten työ ja antaa päätösvalta suoraan yliopistojen yksityisille rahoittajille.
Joensuulainen autokauppias Yrjö Laakkonen ilmoitti, että hän ei miljooniansa tärvää täysin turhaan filosofien koulutukseen. Ja kas kummaa – Itä-Suomen yliopisto päätti lakkauttaa filosofian pääaineopinnot jo ensi syksynä.
Näin Suomen osaaminen ja kilpailukyky on turvattu, kun meillä on riittävästi akateemisia automyyjiä.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Miten kirkkoon voi vaikuttaa?

Jos olet tyytymätön valtakunnan politiikkaan, voit edes äänestää joka neljäs vuosi. Jos olet tyytymätön kirkkoon, voit äänestää seurakuntavaaleissa. Mutta ikävä kyllä se ääni ei vaikuta kirkon linjaan.
Kirkossa valtaa käyttää kankea ja konservatiivinen kirkolliskokous. Piispat - arkkipiispa Kari Mäkinen mukaanlukien - ovat avuttomia sen edessä, ja voivat vain rukoilla siltä uudistusmielisiä päätöksiä.
Onko eroaminen ainoa tapa vaikuttaa kirkkoon?
Lue koko kolumni tästä.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Vihreät lyövät päätä palmuun

Jokainen meistä haluaa hidastaa ilmastonmuutosta. Valtioenemmistöinen Neste Oil houkuttelee autoilijoita käyttämään niin sanottua biodieseliä, jota valmistetaan Kaakkois-Aasian palmuöljystä. 
Kuten maanantain MOT-ohjelmasta (18.10.) käy ilmi, yhtiö on satsannut miljardi euroa tuotantoon, joka tuhoaa sademetsiä ja lisää päästöjä – siis pahentaa ilmastonmuutosta.Neste Oil aikoo olla jo ensi vuonna maailman suurin palmuöljyn ostaja ja tehdä meistä suomalaisista siis öljyseikkejä.
Mutta saudien öljy on puhtaampaa kuin suomalaisten. Kun biodiesel on peräisin hakatuilta trooppisilta suoalueilta, sen kasvihuonepäästöt ovat kaksikymmenkertaiset verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Näin toteaa YK:n ympäristöohjelma. Yhtä tyrmäävän tuloksen sai myös Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, VTT.
Köyhä Indonesia on jo nyt maailman kolmonen kasvihuonepäästöissä. Kansalaista kohti päästöt ovat jopa suuremmat kuin rikkaassa EU:ssa. Ja me siis yllytämme raivaamaan lisää metsää pohjoisen vihreille autoilijoille.Tonni palmuöljyä aiheuttaa yli kymmenen tonnia kasvihuonekaauja. Niistä ilkein on metaani, jonka lyhytaikainen vaikutus on yli kaksikymmentä kertaa pahempi kuin hiilidioksidin.
EU:n komissio vaatiikin nyt metaanin talteenottoa. Tähän eivät Neste Oilin alihankkijat taivu. MOT:n mukaan onkin täysin mahdollista, että Neste Oilin tavara ei täytä EU:n direktiivin ehtoja. Se siis ei ole biopolttoainetta.
Mitäs sitten tehdään? Yrittääkö Suomi lobata Brysselissä huononnuksia ympäristöehtoihin ja ilmastonsuojeluun ? Tämä myyräntyö lankeaa vihreiden euroedustajalle Heidi Hautalalle.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Heidi Hautala on Neste Oilin ekomerkki. Siitä tehtävästä hän nauttii kymmenen tuhannen euron vuosipalkkaa. Ympäristöjärjestöt ovat kampanjoineet jo vuosia palmuöljyä vastaan, mutta eivät ole mielestään saaneet vihreiden johtavalta vaikuttajalta mitään vastakaikua.
Suomen ydinvoimaa mainostetaan puhtaaksi energiaksi. Vihreät ovat muistuttaneet, että uraanin louhinta on valtava ympäristöongelma kehitysmaissa. Sama pätee biodieseliin. Ajelemme maastureilla paremmalla omatunnolla, koska siirrämme samalla luonnonkatastrofin pois silmistä, köyhiin maihin. Mutta tällä kertaa vihreät ovat hiljaa.
Tai vielä pahempaa. Heidi Hautala yrittää tehdä Suomesta öljyvaltion, joka riistää raaka-aineet siirtomaistaan. Mutta metsäyhtiö UPM löi jo kerran päänsä Indonesian palmuun ja palasi otsa veressä kotiin. Näin taitaa käydä myös Neste Oilille. Suomalainen ei vaan opi. Ei sitten millään.

maanantai 18. lokakuuta 2010


THE
SIX MILLION
EURO WOMAN

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Kahtia haljennut kirkko

Yli 11 000 kirkosta eroamista viikossa. Viime huhtikuinen kolumnini tuntuu yht´äkkiä varsin ajankohtaiselta: kirkon pitäisi suosiolla jakautua kahtia. Muuten tämä taantumuksellinen, kivikautinen vänkääminen naisten asemasta ja vähemmistöjen oikeuksista ei lopu koskaan.
Vai mitä sinä sanot?
Katso A-studion kolumni tästä.

torstai 14. lokakuuta 2010

Kirjasto ulos kirjastosta

Paljon onnea, 100-vuotias Suomen Kirjastoseura! Paljon onnea, 150-vuotias Helsingin kaupunginkirjasto!
Olen ikuisesti kiitollisuudenvelassa kirjastolle, joita ilman minä en olisi minä. Kirjastojen takia maksan veroja ilomielin. Ne ovat tiedon puolustusvoimat.
Samalla olen huolissani kirjastojen tulevaisuudesta.
Lukusalien harras hiljaisuus on rikottava. Tai se muuttuu huomaamatta haudan rauhaksi. Lue koko kolumni tästä.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Yleislakko Facebookissa

Katso A-Studion kolumni 11.10.2010
Suomea uhkaa yleislakko perjantaina. Tai sitten ei. Vaikka 100 000 ihmistä ilmoitti Facebookissa ryhtyvänsä lakkoon protestiksi kansanedustajien palkankorotuksista, mitään näkyvää ei  tapahdu.
Virtuaalinen yleislakko osoittaa internetin voiman (valtava määrä klikkauksia lyhyessä ajassa) ja vielä paljaammin sen heikkouden - nettiaktiivisuutta ei voi muuttaa todellisuudeksi. Poliitikot nukkuvat siis yönsä rauhassa.
Silti olisi tärkeää, että kansalaisten tyytymättömyys voisi todella vaikuttaa päättäjiin. On olemassa yksi  konsti - lue se tästä.   

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Maailma Matti Apusen käsissä

Kapitalismin suunta ja siten myös maapallon tulevaisuus on Matti Apusen käsissä. Valitseeko Elinkeinoelämän valtuuskunnan uusi johtaja säännellyn, rajatun ja supistetun kapitalismin vaiko talouden määräämän markkinayhteiskunnan?
Lue koko Talouselämän kolumni täältä. 

maanantai 4. lokakuuta 2010

Alas pakkoruotsi, alas pakkosuomi


A-Studion kolumni 4.10.
Ruotsalaisen Kansanpuolueen tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta ja siinä se on onnistunut. Suomalaisten suvaitsevaisuus on lisääntynyt - venäläisiä kohtaan.           
Suomalaiset taistelivat 70 vuotta sitten aivan tosissaan, jotta maan virallinen kieli ei olisi venäjä. Toisin on nyt. Koulujen pakkoruotsi on niin inhottua, että itärajan kunnat haluavat mieluummin vaikka pakkovenäjää.
Pääministeri Mari Kiviniemi kannattaa tohmajärveläisten toivetta, samoin vihreät, jotka viikonloppuna esittivät jopa ruotsin virkakielikokeen poistamista.
Lappeenrannassa saatiin venäjä ensimmäisen vieraan kielen vaihtoehdoksi vasta viime vuonna, mutta nyt jo melkein joka viides lapsi valitsee sen. Jos Itä-Suomi halutaan pitää jotenkin hengissä, on aivan selvää, että venäjän kielen ja kulttuurin osaaminen on välttämätöntä. Tomaatinkasvatuksella se ei onnistu.

Ruotsin puolustajat pelottelevat, että lapset oppivat vain englantia. Mutta jos pakkoruotsi vaihdetaan toiseen pakkokieleen, suomalaisten kielitaito pikemminkin monipuolistuu. Myös pikkukunnissa avautuu mahdollisuus opiskella kiinaa, jota me kaikki kuitenkin sadan vuoden päästä puhumme.
Ruotsin kielen asema heikkenee Suomessa, se näyttää vääjäämättömältä. Kun ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kieli tuli vapaaehtoiseksi viisi vuotta sitten, sen kirjoittajien määrä romahti.
Ongelma on se pakko. Ainoa tapa saada lapset ja nuoret ahnehtimaan ruotsin opetusta on tehdä ruotsista kiellettyä. Siis kielletään ruotsi, tehdään siitä rangaistava maanalainen salakieli, niin se jää eloon.

Kaksikielisyyttä suojellaan perustuslaissa, puolustajat sanovat. Perustuslaissa on muitakin kuolleita kirjaimia ja suoranaista huumoria – kuten se, että suomalaisilla on "oikeus työhön". (Ikävä kyllä pykälästä puuttuu "velvollisuus antaa työtä".)
On totta, että ruotsinkieliset palvelut ovat uhattuina. Niin ovat suomenkielisetkin.
Kielitaidon suhteen kannattaa joka tapauksessa ennen vanhainkotia opetella englantia, puolaa, venäjää tai somalian alkeet, sillä niitä kieliä tulevaisuuden hoitajat joka tapauksessa puhuvat.

Mutta jos tasaveroisia ollaan, niin ruotsinkielisiltä pitää poistaa myös pakkosuomi, jota lapsiparat joutuvat opettelemaan jo peruskoulun alkumetreiltä.
Suomenruotsalaisilla on jo syntyessään yli 20 miljoonan ihmisen kielialue, mutta he joutuvat tuhlaamaan aikaansa hyödyttömään ugrilaiseen marginaalikieleen.
Pakkoruotsin vastustajien on oltava johdonmukaisia. Jos emme vaadi suomalaisilta ruotsin kielen taitoa, on hyväksyttävä sekin, että kaikki suomalaiset eivät osaa suomea. Eikä heidän tarvitsekaan.
Alas pakkoruotsi ja pakkosuomi – eläkööt kaikki pakkokielet!