Talous ja media ovat vieneet vallan politiikalta. Ahneet rahapelurit määräävät, miten valtiot hoitavat talouttansa. Vastuuttomat toimittajat pilkkaavat vapaasti kansan valitsemia edustajia.
Parlamentti-termi on peräisin ranskan sanasta parlement, puhuminen. Annetaanpa parlamentaarikkojen kerrankin parlementeerata, omin sanoin ja ilman jälkiviisastelua, viime viikon tärkeistä aiheista.
Viime viikolla tarjoilin Kreikka-keskustelun saatanallisimmat säkeet. Tällä kertaa eduskunnan pöytäkirjat kertovat, kannattaako Joulupukki ydinvoimaa ja onko Hitler palannut keskustapuolueeseen.
18.5. Ydinvoimasta
Esko-Juhani Tennilä (vas.): Arvoisa ministeri, olitte jokin aika sitten Shanghaissa maailmannäyttelyn Suomen osastoa avaamassa. Teillä oli siellä ehkä vielä teitäkin kansainvälisesti tunnetumpi kaveri, joulupukki.
Mauri Pekkarinen (kesk.): Voiko joku olla?
Tennilä: Se on vaikeata, mutta näin se ehkä joulupukin osalta on. Nyt te olette sinne joulupukin maille kutsumassa ydinjätti E.ON:in tekemään ydinvoimalan ja jatkoksi vielä uraanikaivoksia, Lappiin, joulupukin maalle.
Pekkarinen: Mitä joulupukkiin tulee, ed. Tennilä, Ranskassa on kaksikin ydinvoimalaitosta ei niin hirveän kaukana Disneylandista. Siellä Disneylandissakin käyvät lapset ja käyvät kaikki ne, jotka uskovat pukkiin, ihan samalla tavalla kuin meillä täällä Lapissa.
Tuulikki Ukkola (kok.): Kuvitteletteko te, jotka vastustatte ydinvoimaa, että täällä maapallolla 100 000 vuoden päästä on ylipäätänsä olemassa elämää? Kuvitteletteko te?
20.5. Hallituksen poikkeusvaltuuksista kriisiaikoina
Jacob Söderman (sd.): Hitler tuli valtaan laillisin menoin, koska yhdessä poikkeuslaissa oli menettely, jota hän käytti hyväksi. Tässähän nyt valitettavasti tämmöinen porsaanreikä on jätetty.
Oiva Kaltiokumpu (kesk.): Olen hämmästynyt, että tuotte esille Hitlerin ja hänen kaltaistensa valtaannousun, ja oikeastaan häpeän, että Suomen eduskunnassa voi puhua Hitleristä ja rinnastaa sitä suomalaisiin poliittisiin ryhmiin, jotka ehkä tulevat tämän valmiuslain nojalla kaappaamaan vallan tai nousemaan valtaan.
Söderman: Jos ed. Kaltiokumpu vielä uskoo, että minä olen verrannut häntä Hitleriin, niin se ei ollut tarkoitus.
Kaltiokumpu: Niinhän minä en väittänytkään. Jos olisitte väittänyt minua Hitleriksi, niin teillä olisi pitänyt olla perusteet, miten ehkä tämmöisiin johtopäätöksiin olette tullut.
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
tiistai 25. toukokuuta 2010
Auttaminen kielletty
A-studion kolumnini kerjäämisen kieltävästä lakialoitteesta 24.5. 2010. Alla sama tekstinä.
Kerjääminen on todella kiusallista. Ulkomailla suomalainen hätkähtää, kun näkee äidin pieni vauva rinnallaan kerjäämässä, ja ajattelee, että kyllä sentään koti-Suomessa asiat ovat hyvin.
Mutta ei enää. Heti Helsinki-Vantaan kentällä nököttää kerjäläinen kuppi ojossa. Suomi ei ole enää turvassa kurjuudelta. Suurissa kaupungeissa on kymmenittäin Romaniasta tuotuja kerjäläisiä.
Suomessakin on köyhiä, mutta he pysyvät omissa oloissaan. Eivät he näyttele köyhyyttään yleisillä paikoilla toisten mieltä pahoittaakseen. Ei siis ihme, että julkinen köyhyys halutaan kieltää.
Suomessa kun ollaan, se pitää kieltää lailla,kuten kaikki ikävät asiat ja vääryydet. Sillä tavoin ne katoavat näkyvistä ja olemasta. Suomessa valtio hoitelee köyhyyden, niin ettei ihmisten tarvitse sitä nähdä.
Niinpä kokoomuslainen poliisi-kansanedustaja Juha Hakola on tehnyt lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi.
Ikävä kyllä se rikkoo perustuslakia, jonka mukaan ihmisellä on oikeus hankkia toimeentulonsa haluamallaan tavalla (18 §) ilman, että häntä syrjitään kielen, alkuperän tai vammaisuuden perusteella (6 §).
Tämän voisi Hakolalle kertoa puoluetoveri Kimmo Sasi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Mutta kas, hänkin on mennyt allekirjoittamaan lakialoitteen. Mielenkiintoista.
Nimittäin neljä vuotta sitten oli Sasillakin toinen ääni kellossa. Silloin hän puolusti prostituoidun itsemääräämisoikeutta, kun vihreät feministit yrittivät kieltää seksin ostamisen.
Ilmankos tämä tuntui niin tutulta. Riita kerjäämisen kriminalisoinnista on ihan sama kuin kiista seksin oston kriminalisoinnista. Mutta nyt roolit ovat kääntyneet täysin päinvastaisiksi.
Kokoomuspoliisi Juha Hakola korostaa, että kerjäläiset ovat ihmissalakuljetuksen uhreja. No niin sanottiin prostituoiduistakin neljä vuotta sitten. Mutta silloin Petri Salo, kokoomuspoliisi, vastusti jyrkästi lakia, koska asiakas ei voi tietää, onko nainen ”yksityisyrittäjä vai ihmiskaupan uhri”.
Nyt taas Helsingin yliopiston ylioppilaskunta puolustaa kerjäläisiä ihan samoilla sanoilla kuin kokoomuspoliisit prostituoituja aikanaan. ”Kriminalisointi ei ratkaise köyhyyteen ja syrjintään liittyviä ongelmia, vaan päinvastoin voi ajaa kerjäämisestä toimeentulonsa saavat romanit rikollisuuden pariin.”
Hankala juttu. En halua kiusata köyhiä raukkoja, mutta vihaan kerjäämistä. Siksi ehdotan, että otetaan uudestaan käyttöön tuo vanha lakiesitys. Ei kielletä kerjäämistä, vaan rahan antaminen. Siis rangaistuksen uhalla kukaan ei saa laittaa lanttia kerjäläisen kuppiin.
Mielellään tässä auttaisi, mutta voi voi, laki kieltää!
Voisimme pitää hyvän omantunnon ja samalla säästää rahaa! Voimme panna kolikot parempiin tarkoituksiin, pysäköintiin.
Kerjääminen on todella kiusallista. Ulkomailla suomalainen hätkähtää, kun näkee äidin pieni vauva rinnallaan kerjäämässä, ja ajattelee, että kyllä sentään koti-Suomessa asiat ovat hyvin.
Mutta ei enää. Heti Helsinki-Vantaan kentällä nököttää kerjäläinen kuppi ojossa. Suomi ei ole enää turvassa kurjuudelta. Suurissa kaupungeissa on kymmenittäin Romaniasta tuotuja kerjäläisiä.
Suomessakin on köyhiä, mutta he pysyvät omissa oloissaan. Eivät he näyttele köyhyyttään yleisillä paikoilla toisten mieltä pahoittaakseen. Ei siis ihme, että julkinen köyhyys halutaan kieltää.
Suomessa kun ollaan, se pitää kieltää lailla,kuten kaikki ikävät asiat ja vääryydet. Sillä tavoin ne katoavat näkyvistä ja olemasta. Suomessa valtio hoitelee köyhyyden, niin ettei ihmisten tarvitse sitä nähdä.
Niinpä kokoomuslainen poliisi-kansanedustaja Juha Hakola on tehnyt lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi.
Ikävä kyllä se rikkoo perustuslakia, jonka mukaan ihmisellä on oikeus hankkia toimeentulonsa haluamallaan tavalla (18 §) ilman, että häntä syrjitään kielen, alkuperän tai vammaisuuden perusteella (6 §).
Tämän voisi Hakolalle kertoa puoluetoveri Kimmo Sasi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Mutta kas, hänkin on mennyt allekirjoittamaan lakialoitteen. Mielenkiintoista.
Nimittäin neljä vuotta sitten oli Sasillakin toinen ääni kellossa. Silloin hän puolusti prostituoidun itsemääräämisoikeutta, kun vihreät feministit yrittivät kieltää seksin ostamisen.
Ilmankos tämä tuntui niin tutulta. Riita kerjäämisen kriminalisoinnista on ihan sama kuin kiista seksin oston kriminalisoinnista. Mutta nyt roolit ovat kääntyneet täysin päinvastaisiksi.
Kokoomuspoliisi Juha Hakola korostaa, että kerjäläiset ovat ihmissalakuljetuksen uhreja. No niin sanottiin prostituoiduistakin neljä vuotta sitten. Mutta silloin Petri Salo, kokoomuspoliisi, vastusti jyrkästi lakia, koska asiakas ei voi tietää, onko nainen ”yksityisyrittäjä vai ihmiskaupan uhri”.
Nyt taas Helsingin yliopiston ylioppilaskunta puolustaa kerjäläisiä ihan samoilla sanoilla kuin kokoomuspoliisit prostituoituja aikanaan. ”Kriminalisointi ei ratkaise köyhyyteen ja syrjintään liittyviä ongelmia, vaan päinvastoin voi ajaa kerjäämisestä toimeentulonsa saavat romanit rikollisuuden pariin.”
Hankala juttu. En halua kiusata köyhiä raukkoja, mutta vihaan kerjäämistä. Siksi ehdotan, että otetaan uudestaan käyttöön tuo vanha lakiesitys. Ei kielletä kerjäämistä, vaan rahan antaminen. Siis rangaistuksen uhalla kukaan ei saa laittaa lanttia kerjäläisen kuppiin.
Mielellään tässä auttaisi, mutta voi voi, laki kieltää!
Voisimme pitää hyvän omantunnon ja samalla säästää rahaa! Voimme panna kolikot parempiin tarkoituksiin, pysäköintiin.
maanantai 24. toukokuuta 2010
Hämärämies Rehula ministeriksi
Keskusta nimitti kansanedustaja Juha Rehulan (kesk.) uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi tänään aamulla, kertoo hs.fi.
Miten ministeriksi on voitu nimittää mies, joka on sotkeutunut mitä hämärimpiin selkkauksiin?
Helsingin Sanomien esittelyjuttuun liittyy "haku artikkelin aihepiiristä", jonka nojalla Rehulan edesottamukset jättävät Ilkka Kanervan täysin varjoonsa.
Haku artikkelin aihepiiristä
HS.fi
Välikohtaus uusii turvajärjestelyjä Hollolan virastotalossa 21.1.2010 HS.fi
Mies kuoli jäätyään puun alle Hollolassa 11.11.2008 HS.fi
Hollolalaisyritystä epäillään ympäristön turmelemisesta 13.12.2007 HS.fi
Ilta-Sanomat, Taloussanomat
Ohikulkija pelasti karanneen 2-vuotiaan 25.2.2009 Ilta-Sanomat
Yksi loukkaantui vakavasti ulosajossa Hollolassa 21.6.2008 Ilta-Sanomat
13-vuotias tyttö katosi Hollolassa 27.6.2007 Ilta-Sanomat
Miten ministeriksi on voitu nimittää mies, joka on sotkeutunut mitä hämärimpiin selkkauksiin?
Helsingin Sanomien esittelyjuttuun liittyy "haku artikkelin aihepiiristä", jonka nojalla Rehulan edesottamukset jättävät Ilkka Kanervan täysin varjoonsa.
Haku artikkelin aihepiiristä
HS.fi
Välikohtaus uusii turvajärjestelyjä Hollolan virastotalossa 21.1.2010 HS.fi
Mies kuoli jäätyään puun alle Hollolassa 11.11.2008 HS.fi
Hollolalaisyritystä epäillään ympäristön turmelemisesta 13.12.2007 HS.fi
Ilta-Sanomat, Taloussanomat
Ohikulkija pelasti karanneen 2-vuotiaan 25.2.2009 Ilta-Sanomat
Yksi loukkaantui vakavasti ulosajossa Hollolassa 21.6.2008 Ilta-Sanomat
13-vuotias tyttö katosi Hollolassa 27.6.2007 Ilta-Sanomat
tiistai 18. toukokuuta 2010
Pyramidihuijauksesta temppelihuijaukseen
Rosvopankkien roskalainatuki vie kalapuikot koululaisten lautasilta.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vaatii, että Suomen 12 miljardin euron "kestävyysvaje" kurotaan umpeen kahdessa vaalikaudessa. (Tosin alkaen vasta ensi vaalikaudesta.)
Vuositasolla on leikattava 1,5 miljardia euroa – kas: sama summa, joka on lähdössä pankkisiirtona Ateenaan.
Rosvopankkien roskalainatuki tuo siis kahdeksan laihan vuoden perään yhdeksännen.
Vihoviimeinen yhteenveto Kreikan kriisistä Talouselämän kolumnissani täällä.
perjantai 14. toukokuuta 2010
Saatanan hyvä keskustelu
Kuka sanoo, että politiikka on tylsää? Keskiviikkona 12.5. eduskunta kävi pitkän ja monipolvisen keskustelun teini-ikäisistä eläkeläisistä, kreikkalaisista populisoijista, Mikael Jungnerista sekä ennen kaikkea euroalueen kriisin oikeaoppisesta teologisesta tulkinnasta.
Talk show highlights:
Jaakko Laakso (vas.) :
Arvoisa puhemies! Minua on tässä keskustelussa, jota viime viikkoina on käyty, harmittanut se, että kreikkalaisista tehdään laiskoja, tyhmiä, loiseläjiä. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Oinonen kertoo, että Kreikassa pääsee eläkkeelle 50-vuotiaana. Muuten aivan samalla tavalla voidaan kertoa, että Suomessa pääsee eläkkeelle 18-vuotiaana. (Vasemmalta: 16-vuotiaana!) - Ja 16-vuotiaanakin, kyllä.
Juha Mieto (kesk.):
Täs sitä nyt ollahan. Kreikka on saanut lyödä EU:ta eli EU-komissiota linssihin vuositolokulla, ja nyt sitten tämä on revenny tällaasenansa esille. Tässä ei sovi moittia Kreikan kansaa. Mutta kun on paljon populismista puhuttu täällä meilläkin, Kreikassa se on mennyt niin pitkälle, että siitä on otettu tosi. Eli se, joka on ollut aina oppositios, se on populisoinut.
Kari Kärkkäinen (kd.):
Minulla on kiusaus lainata puheen alku Uudesta testamentista, Tituksen kirjeestä, luku 1 jae 12, joka kuuluu seuraavasti: "Onhan eräs heidän maanmiehensä, heidän oma profeettansa, sanonut: - Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska."
Marja Tiura (kok.)
Arvoisa puhemies! Me olemme kantamassa vastuuta suomalaisten tulevaisuudesta. Me olemme tässä suomalaisten perheiden ja veronmaksajien työpaikkojen ja hyvinvoinnin asialla, ja tätä taustaa vasten minä itse olen valmis hyväksymään tämän tekohengityksen.
Kimmo Kiljunen (sd):
Valtiovarainministeri Katainen on todennut, tämä on suora sitaatti: "Jos markkinataloudessa ei ole riskiä, se on kuin uskonto ilman" - ja hän käytti voimakkaampaa sanaa kuin minä käytän - "pirua." Nyt tekisi mieli ministeriltä kysyä, jos hän olisi aitiossa, mutta ei ole, miten te olette saattaneetkaan mennä tämän manaamanne pirun puolelle ja käytätte vielä veronmaksajien varoja voidellaksenne tuota alakerran herraa.
Tuulikki Ukkola (kok):
Jos on Euroopan unionin ja Suomenkin pasmat sekaisin, niin niin näyttää kyllä olevan SDP:n pasmat. - Te olette nyt päättäneet saman kuin Kreikka päätti, että ei mitään muuta kuin pannaan vaan hyrskyn myrskyn. Ei meidän kannata kantaa vastuuta.
Minä sanon nuorille demareille, jotka vielä 70-luvulla imeskelivät purkkaa, karkkia ja tikkunekkuja, että silloin SDP:n pankki-ideana oli, että pankit pitää sosialisoida. Tämä oli Ulf Sundqvistin suuri päämäärä. 90-luvulla STS-Pankki meni konkurssiin ja joutui KOPin syliin. KOP osti. (Ed. Gustafsson: Miten se liittyy tähän asiaan?) - Se liittyy siinä mielessä, että teidän pankki-ideologianne, mitä te nyt tässä olette toitottaneet koko päivän, vaihtuu aina tilanteen mukaan. Populisti mikä populisti. Näinhän se täytyy sanoa.
Antti Vuolanne (sd):
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tätä kuunnellessa ei voi todeta muuta kuin että kyllä kokoomuksen epätoivoa ja paniikkia varmaan lisää myös se, että Mikael Jungner on tulossa tähän taloon, mutta sitten tähän asiaan. (Ed. Matikainen-Kallström: Äänestäjät sen päättävät, ette te!)
Pankkiiriveljiä kyllä muistetaan. Kun pankkiirilta loppuu käteinen, kävisikö Katainen?
Juha Mieto (kesk.)
Mä luulen, että Kreikassa, täs on paljon puhuttu populismista viimeisten päivien aikana, siellä se on menny täytehen totehen. Toisin sanoen siellä yleensä oppositio kun on populisoinut kansaa tai näin poispäin ja on tullut seuraavat vaalit, niin ne on päähnyt valtahan. Siellä on toteutettu niitä, mitä on luvattu. Toivotahan, että tämä sama ei leviä Suomehen. Nimittään kuitenkin vastuullinen rahansaanti ja -käyttö, nehän on kaks sellaasta asiaa, että kansantalous pysyy pystyssä. Meirän on tuettava Kreikkaa tässä ja painettava viheriää. Täs ei mikään populistimaailma auta.
Pentti Oinonen (ps):
Kreikan talouskriisiä voi verrata finniin, joka peitetään laastarilla tarkoituksena estää Kreikan selvitystilaan joutuminen. Rahoitusvajefinni on syntynyt kreikkalaisten vuosia kestäneen holtittoman taloudenpidon takia. Välinpitämättömyys EU:n nenälle ilmestyneestä paukamasta on johtanut siihen, että se on tulehtunut. Mikä pahinta, EU:n nenä on täynnä näitä lähes konkurssikypsiä paukamia, joilla on sellaiset nimet kuin Italia, Espanja sekä Portugali.
Hallitus on huutanut vaihtoehtoa oppositiolta. Finnin puhkaisu on vaihtoehto. Sen on annettava purkautua, muuten se ei parane koskaan. Se on parempi vaihtoehto. Se opettaa vastuullisuutta ja parantaa. Se tekee kipeää, mutta vähemmän kipeää, kuin jos käytetään vain rahalaastaria.
Ilkka Kantola (sd.):
Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana. Lähi-idän alueiden uskontojen tutkimuksessa on selvitetty, että saatanan käsite koettiin tarpeelliseksi, kun arkipäivässä kohdattu pahuus sai sellaiset mittasuhteet, joita ei mitenkään voi käsittää tai selittää. Saatana käsitteenä ilmaantui juutalaisuuteen, kun koko kansa joutui vihollismaan sorron alle pakkosiirtolaisuuteen. Saatana pääsi juutalaisen uskonkäsityksen sisälle siis siinä vaiheessa, kun maailma oli jo romahtanut niskaan. Maailmankatsomusta muokkaavat oppineet tulkitsivat tuolloin, että ihmisten maailman yläpuolella Jumalan maailmassa täytyy olla toinen mahtava voima, jonka kanssa itse Jumalakin joutuu kamppailemaan. Muuten ei ole selitettävissä se, että hänen omansa saavat ilman omaa syytään kärsiä niin paljon.
Maailmankuva oli siis hyvin erilainen ennen romahdusta kuin romahduksen jälkeen. Saatana tarvittiin, jotta äärimmäistä epäoikeudenmukaisuutta kokeneen kansan kuva jumalasta voisi säilyä myönteisenä. Nykyään vallitsevan maailmankatsomuksen mukaan markkinatalous on tämän päivän jumala, jolta me odotamme kaikkea hyvää, kuten Luther sanoisi. Kataisen teologiassa riski on se saatana, joka taistelee hyvää markkinataloutta vastaan, ja me toivomme, että hyvyyden voimat, eli markkinatalous voittaa.
Arvoisa puhemies! Modernissa teologiassa ajatukseen saatanasta persoonallisena pahana on suhtauduttu kriittisesti. Pahan ongelmaa on lähestytty uudella tavalla. Paha ja pahuus ovat jotakin, jota vastaan ihmisen tulee taistella, olipa pahuus sitten hänessä itsessään tai yhteisöissä taikka luonnonilmiöissä. Valistuksen ajan oivalluksiin nojautuva ajattelu korostaa ihmisen kamppailua pahaa vastaan joka hetki eikä ulkoista pahaa joksikin kohtalon voimaksi, jonka edessä emme ihmisenä voi mitään. Pahuus ja hyvyys eivät ole mustavalkoisesti vastakkain ja toisistaan erotettavissa, vaan monesti ne sekoittuvat toisiinsa. Maailma ei ole mustavalkoinen vaan monisävyinen. Se, että paha on sekoittuneena kaikkeen, tekee hyvän puolesta työskentelemisen sekä arkiseksi että vaikeaksi.
Vastalauseessaan SDP vaati enemmän tilaa tällaiselle valistuneelle ajattelulle talouspolitiikassa.
Esa Lahtela (sd):
Monet edustajatoverit ovat toivoneet, että en pidä pitkiä puheita, että se on työpaikkakiusaamista, kun monet haluavat lähteä kotiinsa ja perheensä luokse. Käytän paikaltani tämän puheenvuoron.
Jos meidän vanha papukaija eläisi ja se olisi ollut television ääressä, niin kun menisin kotiin, se toistaisi "populistit, populistit" tai "pelastakaa, pelastakaa" tai "pelastus". Siinä mielessä on hyvä, kun se ei elä enää, koska hyvin ovat näköjään opit menneet perille, mitä on tuolla porvaripuolella opetettu jokaiselle puhujalle. Toisaalta olisin valmis tekemään tässä esityksen, jotta puolet porvariedustajista voisi sinne Kreikkaan nyt lainata ehdottomasti, koska siellä on niin vahva usko, että talous saadaan hoidettua. Me olemme kiltimpiä, ei äänestetä niin paljon vastaan, puolet vaan seuraavaan lentokoneeseen tuonne etelään päin ja neuvomaan sinne, konsultoimaan, miten se homma viedään kotiin siellä ja talous kuntoon.
Oiva Kaltiokumpu (kesk):
Täällä ed. Kantola puhui hyvästä ja pahasta. Näkökulma oli hyvin arvostettava. Tavallinen kansalainen joutuu nyt miettimään, että kun rintamalinjat ovat niin, että pääosa oppositiosta näkee, että hallituksen esitys on paha ja hallitus näkee, että se on hyvä, ja taas toisinpäin hallitus näkee, että opposition esittämä vaihtoehto on paha. Molemmin päin. Oppositio sanoo, että hallituksen vaihtoehto on paha ja heidän hyvä, ja hallitus sanoo, että opposition vaihtoehto on paha ja heidän hyvä - että on vähän millä tavalla tätä asiaa katsoo.
Talk show highlights:
Jaakko Laakso (vas.) :
Arvoisa puhemies! Minua on tässä keskustelussa, jota viime viikkoina on käyty, harmittanut se, että kreikkalaisista tehdään laiskoja, tyhmiä, loiseläjiä. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Oinonen kertoo, että Kreikassa pääsee eläkkeelle 50-vuotiaana. Muuten aivan samalla tavalla voidaan kertoa, että Suomessa pääsee eläkkeelle 18-vuotiaana. (Vasemmalta: 16-vuotiaana!) - Ja 16-vuotiaanakin, kyllä.
Juha Mieto (kesk.):
Täs sitä nyt ollahan. Kreikka on saanut lyödä EU:ta eli EU-komissiota linssihin vuositolokulla, ja nyt sitten tämä on revenny tällaasenansa esille. Tässä ei sovi moittia Kreikan kansaa. Mutta kun on paljon populismista puhuttu täällä meilläkin, Kreikassa se on mennyt niin pitkälle, että siitä on otettu tosi. Eli se, joka on ollut aina oppositios, se on populisoinut.
Kari Kärkkäinen (kd.):
Minulla on kiusaus lainata puheen alku Uudesta testamentista, Tituksen kirjeestä, luku 1 jae 12, joka kuuluu seuraavasti: "Onhan eräs heidän maanmiehensä, heidän oma profeettansa, sanonut: - Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska."
Marja Tiura (kok.)
Arvoisa puhemies! Me olemme kantamassa vastuuta suomalaisten tulevaisuudesta. Me olemme tässä suomalaisten perheiden ja veronmaksajien työpaikkojen ja hyvinvoinnin asialla, ja tätä taustaa vasten minä itse olen valmis hyväksymään tämän tekohengityksen.
Kimmo Kiljunen (sd):
Valtiovarainministeri Katainen on todennut, tämä on suora sitaatti: "Jos markkinataloudessa ei ole riskiä, se on kuin uskonto ilman" - ja hän käytti voimakkaampaa sanaa kuin minä käytän - "pirua." Nyt tekisi mieli ministeriltä kysyä, jos hän olisi aitiossa, mutta ei ole, miten te olette saattaneetkaan mennä tämän manaamanne pirun puolelle ja käytätte vielä veronmaksajien varoja voidellaksenne tuota alakerran herraa.
Tuulikki Ukkola (kok):
Jos on Euroopan unionin ja Suomenkin pasmat sekaisin, niin niin näyttää kyllä olevan SDP:n pasmat. - Te olette nyt päättäneet saman kuin Kreikka päätti, että ei mitään muuta kuin pannaan vaan hyrskyn myrskyn. Ei meidän kannata kantaa vastuuta.
Minä sanon nuorille demareille, jotka vielä 70-luvulla imeskelivät purkkaa, karkkia ja tikkunekkuja, että silloin SDP:n pankki-ideana oli, että pankit pitää sosialisoida. Tämä oli Ulf Sundqvistin suuri päämäärä. 90-luvulla STS-Pankki meni konkurssiin ja joutui KOPin syliin. KOP osti. (Ed. Gustafsson: Miten se liittyy tähän asiaan?) - Se liittyy siinä mielessä, että teidän pankki-ideologianne, mitä te nyt tässä olette toitottaneet koko päivän, vaihtuu aina tilanteen mukaan. Populisti mikä populisti. Näinhän se täytyy sanoa.
Antti Vuolanne (sd):
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tätä kuunnellessa ei voi todeta muuta kuin että kyllä kokoomuksen epätoivoa ja paniikkia varmaan lisää myös se, että Mikael Jungner on tulossa tähän taloon, mutta sitten tähän asiaan. (Ed. Matikainen-Kallström: Äänestäjät sen päättävät, ette te!)
Pankkiiriveljiä kyllä muistetaan. Kun pankkiirilta loppuu käteinen, kävisikö Katainen?
Juha Mieto (kesk.)
Mä luulen, että Kreikassa, täs on paljon puhuttu populismista viimeisten päivien aikana, siellä se on menny täytehen totehen. Toisin sanoen siellä yleensä oppositio kun on populisoinut kansaa tai näin poispäin ja on tullut seuraavat vaalit, niin ne on päähnyt valtahan. Siellä on toteutettu niitä, mitä on luvattu. Toivotahan, että tämä sama ei leviä Suomehen. Nimittään kuitenkin vastuullinen rahansaanti ja -käyttö, nehän on kaks sellaasta asiaa, että kansantalous pysyy pystyssä. Meirän on tuettava Kreikkaa tässä ja painettava viheriää. Täs ei mikään populistimaailma auta.
Pentti Oinonen (ps):
Kreikan talouskriisiä voi verrata finniin, joka peitetään laastarilla tarkoituksena estää Kreikan selvitystilaan joutuminen. Rahoitusvajefinni on syntynyt kreikkalaisten vuosia kestäneen holtittoman taloudenpidon takia. Välinpitämättömyys EU:n nenälle ilmestyneestä paukamasta on johtanut siihen, että se on tulehtunut. Mikä pahinta, EU:n nenä on täynnä näitä lähes konkurssikypsiä paukamia, joilla on sellaiset nimet kuin Italia, Espanja sekä Portugali.
Hallitus on huutanut vaihtoehtoa oppositiolta. Finnin puhkaisu on vaihtoehto. Sen on annettava purkautua, muuten se ei parane koskaan. Se on parempi vaihtoehto. Se opettaa vastuullisuutta ja parantaa. Se tekee kipeää, mutta vähemmän kipeää, kuin jos käytetään vain rahalaastaria.
Ilkka Kantola (sd.):
Saatanan mukaan vetäminen tähän keskusteluun on kiinnostava maailmankatsomuksellinen veto, jonka juuret ovat 2 500 vuoden takana. Lähi-idän alueiden uskontojen tutkimuksessa on selvitetty, että saatanan käsite koettiin tarpeelliseksi, kun arkipäivässä kohdattu pahuus sai sellaiset mittasuhteet, joita ei mitenkään voi käsittää tai selittää. Saatana käsitteenä ilmaantui juutalaisuuteen, kun koko kansa joutui vihollismaan sorron alle pakkosiirtolaisuuteen. Saatana pääsi juutalaisen uskonkäsityksen sisälle siis siinä vaiheessa, kun maailma oli jo romahtanut niskaan. Maailmankatsomusta muokkaavat oppineet tulkitsivat tuolloin, että ihmisten maailman yläpuolella Jumalan maailmassa täytyy olla toinen mahtava voima, jonka kanssa itse Jumalakin joutuu kamppailemaan. Muuten ei ole selitettävissä se, että hänen omansa saavat ilman omaa syytään kärsiä niin paljon.
Maailmankuva oli siis hyvin erilainen ennen romahdusta kuin romahduksen jälkeen. Saatana tarvittiin, jotta äärimmäistä epäoikeudenmukaisuutta kokeneen kansan kuva jumalasta voisi säilyä myönteisenä. Nykyään vallitsevan maailmankatsomuksen mukaan markkinatalous on tämän päivän jumala, jolta me odotamme kaikkea hyvää, kuten Luther sanoisi. Kataisen teologiassa riski on se saatana, joka taistelee hyvää markkinataloutta vastaan, ja me toivomme, että hyvyyden voimat, eli markkinatalous voittaa.
Arvoisa puhemies! Modernissa teologiassa ajatukseen saatanasta persoonallisena pahana on suhtauduttu kriittisesti. Pahan ongelmaa on lähestytty uudella tavalla. Paha ja pahuus ovat jotakin, jota vastaan ihmisen tulee taistella, olipa pahuus sitten hänessä itsessään tai yhteisöissä taikka luonnonilmiöissä. Valistuksen ajan oivalluksiin nojautuva ajattelu korostaa ihmisen kamppailua pahaa vastaan joka hetki eikä ulkoista pahaa joksikin kohtalon voimaksi, jonka edessä emme ihmisenä voi mitään. Pahuus ja hyvyys eivät ole mustavalkoisesti vastakkain ja toisistaan erotettavissa, vaan monesti ne sekoittuvat toisiinsa. Maailma ei ole mustavalkoinen vaan monisävyinen. Se, että paha on sekoittuneena kaikkeen, tekee hyvän puolesta työskentelemisen sekä arkiseksi että vaikeaksi.
Vastalauseessaan SDP vaati enemmän tilaa tällaiselle valistuneelle ajattelulle talouspolitiikassa.
Esa Lahtela (sd):
Monet edustajatoverit ovat toivoneet, että en pidä pitkiä puheita, että se on työpaikkakiusaamista, kun monet haluavat lähteä kotiinsa ja perheensä luokse. Käytän paikaltani tämän puheenvuoron.
Jos meidän vanha papukaija eläisi ja se olisi ollut television ääressä, niin kun menisin kotiin, se toistaisi "populistit, populistit" tai "pelastakaa, pelastakaa" tai "pelastus". Siinä mielessä on hyvä, kun se ei elä enää, koska hyvin ovat näköjään opit menneet perille, mitä on tuolla porvaripuolella opetettu jokaiselle puhujalle. Toisaalta olisin valmis tekemään tässä esityksen, jotta puolet porvariedustajista voisi sinne Kreikkaan nyt lainata ehdottomasti, koska siellä on niin vahva usko, että talous saadaan hoidettua. Me olemme kiltimpiä, ei äänestetä niin paljon vastaan, puolet vaan seuraavaan lentokoneeseen tuonne etelään päin ja neuvomaan sinne, konsultoimaan, miten se homma viedään kotiin siellä ja talous kuntoon.
Oiva Kaltiokumpu (kesk):
Täällä ed. Kantola puhui hyvästä ja pahasta. Näkökulma oli hyvin arvostettava. Tavallinen kansalainen joutuu nyt miettimään, että kun rintamalinjat ovat niin, että pääosa oppositiosta näkee, että hallituksen esitys on paha ja hallitus näkee, että se on hyvä, ja taas toisinpäin hallitus näkee, että opposition esittämä vaihtoehto on paha. Molemmin päin. Oppositio sanoo, että hallituksen vaihtoehto on paha ja heidän hyvä, ja hallitus sanoo, että opposition vaihtoehto on paha ja heidän hyvä - että on vähän millä tavalla tätä asiaa katsoo.
torstai 13. toukokuuta 2010
Miten uutiset pelastetaan?
Sanomalehdillä on ja on ollut niin paljon valtaa, jopa voi sanoa: mielivaltaa, että niiden "kuolemaa" on kiva ennustaa kiusallaan ja vahingoniloisestikin. Myönnän sen. Mutta se heikentää aitoa analyysiä. Siksi on hauska tutustua kysymykseen googlelaisittain; viattoman ulkopuolisesti, aidon innostuneesti, etsien ratkaisuja eikä syyllisiä.
Yksi jutun päähenkilöistä on intialaissyntyinen Krishna Bharat. Hän huolestui amerikkalaismedian yksisilmäisestä 9/11 -uutisoinnista syksyllä 2001 ja halusi tarjota Googlen käyttäjille laajemman kattauksen maailman journalismista.
Vuonna 2002 Google News kattoi 4000 englanninkielistä uutislähdettä, nykyään 25 000 ja 25 kielellä. Mutta alkuperäinen ongelma ei ole suinkaan poistunut.
"On tavallista, että tuhat julkaisua lähestyy juttua kuitakuinkin samasta kulmasta. Kun tehdään jokin havainto, melkein jokainen sanoo siitä suunnilleen samat asiat". Bharatin näkökulmasta journalismin perinteet ja toimintatavat tuottavat kummallisen "tärkeän jutun" konseksuksen. - Ja kuinka tärkeä se "tärkeä juttu" on? Kun Michael Jackson kuoli, se täytti maailman median, myös Helsingin Sanomien kulttuurisivut. Ja se tila on, kuin onkin, muulta pois.
Bharat ei voi käsittää, miten medialla on varaa tehdä yksi juttu tuhanteen kertaan. Eikö olisi viisampaa tehdä juttu vähemmällä väellä, mutta tarjota viisi tulkintaa? "Ja käyttää vapautuva energia havaitsemaan jotakin muuta, yhtä merkittävää tapahtumaa, joka nyt lyödään laimin."
Journalistit itsekin naureskelevat tätä sopuli-ilmiötä - mutta onko sille lopulta tehty mitään? Ja entäs, jos se on yksi median tuhon enteistä?
maanantai 10. toukokuuta 2010
Järjestelmän mätä ydin
Ydinvoimalupaa tavoitteli kolme hakijaa, joista kahdella oli kokemusta ydinvoimalan rakentamisesta ja pyörittämisestä Suomessa: Teollisuuden Voimalla Olkiluodossa ja Fortumilla Loviisassa. Jos hallitus esittäisi vain yhtä lupaa, sitä tuskin myönnetään ainoalle hakijalle, jolla ei ole näyttöä ydinvoimaosaamisesta Suomessa.
Syksyllä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmisteli yhden voimalan ratkaisua. Loppusuoralla laskelmiin ilmestyivät metsäteollisuuden sähkönkäyttöennusteet, jotka olivat selvästi korkeammat kuin ministeriön. Niinpä työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) päätyi esittämään kahta voimalaa.
Toisen niistä sai kuin saikin Fennovoima. Yhtiön perusti sama virkamies, joka valmisteli sille ydinvoimaluvan. Mikä on tämä maan mätä tapa - lue koko kolumni tästä.
