tiistai 18. toukokuuta 2010

Pyramidihuijauksesta temppelihuijaukseen

Rosvopankkien roskalainatuki vie kalapuikot koululaisten lautasilta.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vaatii, että Suomen 12 miljardin euron "kestävyysvaje" kurotaan umpeen kahdessa vaalikaudessa. (Tosin alkaen vasta ensi vaalikaudesta.)
Vuositasolla on leikattava 1,5 miljardia euroa – kas: sama summa, joka on lähdössä pankkisiirtona Ateenaan. 
Rosvopankkien roskalainatuki tuo siis kahdeksan laihan vuoden perään yhdeksännen.
Vihoviimeinen yhteenveto Kreikan kriisistä Talouselämän kolumnissani täällä.

11 kommenttia:

  1. Erinomainen kirjoitus T.Harakalta, kiitos siitä! Se kuvaa hyvin, mitä on tapahtunut.
    Tekee kuitenkin mieli hieman jossitella ja kysyä, mikä olisi tilanne nyt, jos alkuperäisiä sopimuksia olisi noudatettu, ts. katsoa hieman poliittistenkin päättäjäin suuntaan. Maastricht 1991, myöhempi vakaus- ja kasvusopimus ym. reaalitalouden ehdot ovat jääneet poliittisiksi sanailuiksi. Ehtoja on rikottu, jopa Saksan taholta. Onko siis tyhmä se, joka lainaa kauppaa, vai se joka sitä ottaa?

    VastaaPoista
  2. Kaksi kysymyst... Näytä lisäää vaivaa mieltä.

    1) Rahoituskuplaa ei uskalleta koskaan puhkaista. Nousukaudella kukaan ei halua olla ilonpilaaja ja nostaa korkoja. Kun törmätään ongelmiin, kukaan ei tohdi antaa kuplan puhjeta, vaan riskit siirretään veronmaksajille. Kupla siirtyy matalien korkojen takia uuteen paikkaan.

    2) Jokaisella kierroksella valtioiden piikkiin siirtyy uusia riskejä. Euroopassa kasvu hiipuu, mutta äänestäjät haluavat jatkaa tutulla elintason nousukäyrällä. Velkamäärä paisuu.

    Mikä on tulos kahden kuplakierroksen jälkeen? Tuleeko joskus piste, jossa pankit joudutaan siirtämään valtiolle? Vai valtiot pankeille?

    VastaaPoista
  3. Eikö kuplia ja valtioiden tasekriisejä ole ollut aika paljon kauemmin ja enemmän kuin kaksi? Jonnekin niitä roskia ja kuplia on osattu työntää ennenkin, miksei se onnistuisi taas? (En tiedä onko tämä kyynisyyttä vai realismia.)
    Todisteeksi vaikka tilasto mainiosta teoksesta Reinhart-Rogoff: Kreikka on ollut valtiollisessa selvitystilassa tai lainajärjestelyt päällä (default or rescheduling) 50,6 prosenttista ajasta sitten v. 1800! Venäjällä vastaavasti lähes 40% vuosista sujunut vajaana maksajana.
    Valtio kun ei katoa mihinkään, eikä panttaa mitään velkojensa vastineeksi, niin joko sovitaan tai sitten velat jäävät maksuun käytännössä tuleville sukupolville.
    Toisaalta tilasto todistaa, että nykyinen ajatus jonka mukaan valtiota ei voisi päästää maksukyvyttömäksi, on historiaton. Kreikan kohdalla olisi ollut rohkeaa politiikkaa sanoa sijoittajille että 2/3 saatte, ottakaa tai jättäkää, kyllä te tiesitte pelaavanne tulella. Mitä euroalueesta olisi jäänyt jäljelle, who knows, mutta sittenpä olisi nähty ;-)

    VastaaPoista
  4. Asenteet täällä eivät ole juuri muuttuneet siitä kun Suomen suurruhtinaskunta muuttui nykyiseksi Suomen kenraalikunnaksi.

    Saattapa kyllä espanjalaisetkin hieraista silmiään jos pääsevät tutustumaan Suomen budjetteihin. On väitetty että Ylessä 5 % väestönosan ohjelmat vievät lähemmäs 20% fyrkasta, omakielisistä yliopistoista nyt puhumattakaan.

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Nyt pullanmurut ja kullanmurut - mitä teillä on temppeleitä vastaan? Muinaiset etruskitkin pitivät kauniita nuoria naisia papittareina temppeleissä.
    Tämä tulee ottaa huomioon ennenkuin lähdetään kovalla sanalla ja pohjoisella puhurilla halventamaan temppeleitä. Akropolis, Minneapolis Hawks ja muut temppelit tulee suojella tältä vihalta.
    Etkö Harakan lista tahdo käydä temppeleissä? No ei väkisin. Kukaan ei sitä odota tahi vaadikaan.
    Antakaa kreikkalaisille mikä kreikkalaisten on ja eu:lle mikä eu:n on.
    Eu pitäköön rahansa ja kreikkalaiset saakoot potkun persuksille. Helkkari, myydään puolet kreikasta turkille niin tämä rahastollinen vajaus saadaan korjattua.
    Ehei, kaverit, toverit, näin ei asioita kuulu hoitaa. Sanko se on kaivonkin pohjassa, sanoi entinenkin vaari pitkin, lepattavin harmaaparroin sekä kyömynenin. Yskäisi vielä tupakkamällin suoraan pankolla lepäävän viattoman kissapojan otsaan. Ei tuommoisia vaareja tarvi kukaan. Tiedä tämä, oi Harakka, temppelien kruunu ja sanan säilän postinkantaja.

    VastaaPoista
  7. Ei kai valtiot ole enää mitään muuta kuin bulvaaneja globaalien rahavirtojen ohjailussa?

    VastaaPoista
  8. Rikkaiden maiden 3,6 biljoonan euron vuosittainen nettovelanlisäys on vaikea piilottaa enää mihinkään. Jollein muilta planeetoilta löydy elämää, seuraavaa kuplan maksajaa on vaikea kuvitella.

    VastaaPoista
  9. Mikseivät valtiot joudu velkatialnteessa realisoimaan omaisuuttaan? Tuntuu että valtion omaisuus on koskemattomaksi pyhitetty mutta velkaa saa tehdän niin paljon kuin rahan antajia piisaa. Niitähän piisaa niin kauan kun kekuspankin setelipaino antaa turvan (molemmille).

    VastaaPoista
  10. Luottamuksellahan talous pitkälti pelaa. Jos valtioihin luotetaan niin paljon että vippiä irtoaa ilman kiinnityksiä niin mikä siinä on vikana? Saathan sinäkin Ärrältä lainaa ilman tupakeittiösi panttaamista ;-)

    Onhan valtiolla kuitenkin verotusoikeus ja siten mahdollisuus maailmanloppuun asti haalia pakkokeinoin velkarahoja kokoon velanantajilleen, ja nämä velvoitteet vaikuttavat monen sukupolven verotukseen, etten niitä mitenkään kevyinä pitäisi.

    Jos asiasta jättää moralisoinnin pois ja katsoo teknistä puolta, niin olen siinä samaa mieltä että velkasijoittajana vaatisin esim. Kreikkaa sitomaan takaisinmaksun johonkin tietyn kassavirtaan vaikkapa arvonlisäveroon. Niin kauan kuin alvia tulee valtion kassaan, niin minä saan ensin ja kreikkalaiset sitten. Suomelta vaatisin etuoikeutta Fortumin osinkoihin tai mahdollisuutta muuntaa obligaationi Solidiumin osakkeiksi jos velkoja ei makseta. Tällaisia erikoisehtoja voi hyvin alkaa tulla lisää, Yhdysvaltain monet osavaltiot ja kunnat tekevät sellaisia jo nyt.

    Tuosta setelipainosta vielä, että eihän setelipaino pelasta ulkomaisessa valuutassa otetun velan kasvaessa. Siinähän se pulma pienille maille onkin vrt Suomi 90-luvun alussa, aika armotonta kyytiä se oli eikä inflaatio pelastanut.

    VastaaPoista
  11. Matti - Mainitset riskien siirron veronmaksajille. Mutta eikö Kreikan tapauksessa voisi nähdä asian niinkin että veronmaksajat ovat maansa ahdinkoon ajaneet hallituksensa valinneet? Vai irrottelenko asioita nyt liiaksi laajemmista asiayhteyksistä;)

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!