HS Mielipide 2.10.12
OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen
väläyttää pankkinsa siirtymistä Ruotsiin tai peräti Viroon, jos EU:ssa
kaavailtu rahamarkkinavero päätetään toteuttaa Suomessakin (HS 30.9.).
Aika huolettomasti
pääjohtaja tärvelee OP-Pohjolan brändin ydintä. Verkkosivuillaan yhtiö ylpeilee:
”OP-Pohjolan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu
ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Vastuullisuus on keskeinen osa ryhmän
arvopohjaa ja strategiaa.”
Ei siis kovin
syvällä.
Mutta rehellisyyden nimissä Karhinen voisi toki kertoa, että Ruotsissa
on voimassa pankkivero, joka tuottaisi OP-Pohjolalle miljoonamenot lahden
takana – mahdollisen asiakaskadon lisäksi.
Ruotsin pankkivero
on vakausmaksu, jollainen on myös mm. Saksassa ja Britanniassa. Se rahastoidaan
seuraavan pankkikriisin varalle, ja tavoitteena on puskuri, joka olisi kooltaan
noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös Suomen hallitus on päättänyt
toteuttaa vastaavan veron, jonka tuotoksi toivotaan noin 170 miljoonaa euroa
vuodessa.
Rahalaitosten
edunvalvoja Finanssialan Keskusliitto on taipunut hyväksymään pankkiveron,
koska se pitää EU:n rahamarkkinaveroa itselleen ikävämpänä. Rahoitusmarkkinavero
(Financial Transactions Tax) perittäisiin pikkuriikkisenä summana jokaisesta
kaupasta. Siten se pureutuu syihin, jotka aiheuttivat eurokriisinä jatkuvan
finanssikatastrofin, ja on puutteineenkin tehokkain keino estää uusi tuho. Samalla
se rajoittaa pankkien riskinottoa, varsinkin lyhytaikaista keinottelua ja viime
aikojen vitsausta, sekuntien miljoonasosissa vyöryvää tietokoneistettua kauppaa
(high frequency trading).
Pankkivero taas
perustuu rahalaitoksen taseen kokoon. Se on oikeammin pankkisakko, joka
periaatteessa rankaisee menestyksestä. Lisäksi se suorastaan kannustaa
siirtämään riskisijoituksia taseen ulkopuolelle, niin sanottuihin
varjopankkeihin, joilla oli iso rooli finanssikatatrofissa. Ne sijaitsevat
yleensä veroparatiiseissa valvonnan ulottumattomissa.
Kansallisen rahaston
ongelma on sekin, että kriisit ovat kansainvälisiä. Edellisessä kriisissä
Suomen valtion ei tarvinnut tukea pankkeja lainkaan. Jos sama toistuu, hyviltä
kotipankeilta kerätyt vakausrahat voisivat jäädä seisomaan tilille samaan
aikaan, kun talous syöksyy ja lisävelkaa haetaan ulkomailta.
Loviisan ja
Olkiluodon ydinlaitokset ovat verraten turvallisia. Silti Suomi on nähnyt
paljon vaivaa ja uhrannut rahaakin lähialueiden ydinvoimaloiden korjaamiseksi
tai sulkemiseksi, koska ne aiheuttavat meillekin vaaraa.
Vaikka Suomessa
toimivat rahalaitokset olisivat maailman parhaita, se ei suojaa meitä
vastuuttoman keinottelun aiheuttamilta kriiseiltä, joista viimeisin tuhosi
välittömästi 70 000 suomalaista työpaikkaa ja kolmanneksen ulkomaanviennistä.
Suomen itsekäs etu
on edistää rahoitusmarkkinaveroa, johon Saksa ja Ranska ovat jo sitoutuneet, ja
luoda painetta veron laajentumiseksi mahdollisimman kattavaksi. Pankkilobbarit
pelottelevat, että vero häätää rahoitusalan Suomesta. Uskokoon ken tahtoo, että
0,1 prosentin lisäkulu tuhoaa terveen liiketoiminnan.
Koska pankkitoiminta
itsessään ei ole mitenkään rangaistavaa, hallitus voisi suoraan haudata huonon
pankkiveron ja siirtyä suoraan EU:n
rahakauppamaksuun.
Vastuulliset
rahalaitokset voivat joko osallistua toimialansa turvallisuuden parantamiseen
tai valita itsekkään kiukuttelun tien. Asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota,
kumpaan ryhmään oma pankki kuuluu.
Lisäys 3.10.12: Professori Pertti Haaparanta on vakuuttanut minut siitä, että rahoitusmarkkinaveron toinen variantti, Financial Activities Tax (FAT) on vielä parempi ratkaisu kuin rahakauppavero FTT. Ne eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
Rahalaitosten liiketoimintavero koskisi tuottoja eikä kauppahintoja: se siis olisi arvonlisävero, josta finanssiala on jostain syystä vapautettu.
On selvää, että FAT on rahalaitosten kannalta pelottavin ratkaisu, ja siksi se ei ole yltänyt vakavaan poliittiseen harkintaan. Vaikka poliittinen keskustelu pelkistyy tiettyihin vaihtoehtoihin - rahakauppavero vastaan pankkivero - olisi luonnollisesti syytä tuoda esiin myös "mahdottomat", mutta toivottavimmat ratkaisut.
Lisäys 3.10.12: Professori Pertti Haaparanta on vakuuttanut minut siitä, että rahoitusmarkkinaveron toinen variantti, Financial Activities Tax (FAT) on vielä parempi ratkaisu kuin rahakauppavero FTT. Ne eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
Rahalaitosten liiketoimintavero koskisi tuottoja eikä kauppahintoja: se siis olisi arvonlisävero, josta finanssiala on jostain syystä vapautettu.
On selvää, että FAT on rahalaitosten kannalta pelottavin ratkaisu, ja siksi se ei ole yltänyt vakavaan poliittiseen harkintaan. Vaikka poliittinen keskustelu pelkistyy tiettyihin vaihtoehtoihin - rahakauppavero vastaan pankkivero - olisi luonnollisesti syytä tuoda esiin myös "mahdottomat", mutta toivottavimmat ratkaisut.
Hyvin kirjoitettu!
VastaaPoistaVoisiko hyvä Timo Harakka selventää oikeasti mitä hän tarkoittaa "viime aikojen vitsausta, sekuntien miljoonasosissa vyöryvää tietokoneistettua kauppaa"-lausella ja olisiko hän niin ystävällinen ja osoittaisi analyysin ja/tai tekstin missä kerrotaan high-frequency tradien aikaansaamasta kriiseistä?
VastaaPoistaThe New York Times:
Poista"The S.E.C. started to think these firms needed tighter controls in early 2009 when analysts for the first time began to point to the sector’s billions in profit, and critics wondered whether their technological firepower gave them an unfair advantage.
The scrutiny intensified after May 6, 2010, when shortly before 3 o’clock, the stock market plummeted. In just 15 minutes, the Dow tumbled 600 points — bringing its loss for the day to nearly 1,000. Then, just as fast, and just as inexplicably, it sprang back nearly 600 points, like a bungee jumper. It was one of the most harrowing moments in Wall Street history. And for many people outside financial circles, it was the first clue as to just how much new technology was changing the nation’s financial markets.
Since the 2010 flash crash, mini flash crashes have occurred with surprising regularity in a wide range of individual stocks. In the spring of 2012, a computer glitch scuttled the initial public offering of one of the nation’s largest electronic exchanges, BATS, and computer problems at the Nasdaq stock market dogged the I.P.O. of Facebook.
And in August 2012, Knight Capital, a brokerage firm at the center of the nation’s stock market for almost a decade, nearly collapsed after it ran up more than $400 million of losses in minutes, because of errant technology. It was just the latest high-profile case of Wall Street computers gone wild."
http://topics.nytimes.com/topics/reference/timestopics/subjects/h/high_frequency_algorithmic_trading/index.html
Tossa on kysymyksessä flash crash, voi olla hyvinkin lyhyt aikainen kriisi, koska korjausliike tapahtuu myös nopeasti ja näin reaalitaloudelle merkitys on varmaankin pieni. Kysymys onse, että aiheuttaako HTF:t isompia kriisejä ja tähän mielestäni ei ole mäyttöä.
PoistaSitä paitsi, HTF:lle on varmasti parempia sääntelymekanismeja (kuinka paljon limit ordereita voi laittaa sisään).
Ehdotettu rahoitusmarkkinavero on vähän sama asia kuin Nokian pitäisi maksaa veroa 15 - 20 % jokaisesta puhelimisesta mitä se tekee tai kaikkien pitäisi maksaa tuloveroa 30 000 euroa tulotasosta riippumatta. Oletan että koska kannattat rahoitusmarkkinaveroa niin kannatat myös tuloveroa. Jep.
Siis, en vastusta pankkien säätelyä tai pankkierja, mutta ehdotettu vero on vain niin typerä, koska se on kallis, se on tehoton ja rankaisee vääriä ihmisiä ja kannustaa kikkailemaan.
Kiitos kirjoituksesta. Muutama kysymys heräsi siihen liittyen:
VastaaPoista-Oletko samaa mieltä kuin Tuomioja, että verolla voitaisiin kerätä Suomessa 570Me vuodessa, eli että veron käyttöönotto ei vähentäisi kaupankäynnin volyymia?
-Oletko todella sitä mieltä, että rahoitusmarkkinavero olisi voinut viimeaikaisten kriisien synnyn? Eli että sillä olisi estetty valtioiden ylivelkaantuminen ja kiinteistökuplien synty?
Karhinen edustaa samaa paksulompsasavolaisuutta kuin Katainen, Liikanen, Ahtisaari, Rehn ja Lipponen.
VastaaPoistaLopullisen rauhan he saavat soluilleen vasta sitten kun Op on päässyt Pohjolana pörssin kautta Nallen Sampoon.
Tänään esitetään maikkarissa 2. osa Michael Franckin liikepankkihistoriaa. Upeata työtä ja uranuurtavaa on Franck ja maikkari tehnyt näissä perhe- ja firmadokumenteissa. Osan nimi tänään on iskevä "Kasvun rahoittajat". Mutta ongelmallinen. Uuden "kasvun" sivuvaikutuksena tehtiin tuhoa ja surkastusta entisille toimeentulotavoille ja elinkeinoille ja ammateille. Justeeri meni museoon ja hevonen teurastomoon. Mies keskikaljabaariin.
VastaaPoistaEn kuitenkaan puhu tästä vaan sanasta "rahoittajat" . Ihan kuin hyvyyttään olisivat antaneet omistaan nostattaakseen tehtaita ja kauppaliikkeita ! Ihan kuin pankkilisenssi ei olisikaan etuoikeus. Sen SYP:ille antoi valtio. Ajatus oli matkia tavararikkaampia maita. Kansakunta valjasti työhevosekseen Borgstömien kauppahuoneen johon senaattori Snellman luotti oltuaan firman palveluksessa ja omistajien kaveri. Snellman osasi vaikka mitä. Eurooppaa hän oli kierrellyt suurliikemies Längsmanin kaverina. No, 1862 sitten SYP aloitti. Se oli antavinaan lainaa. Oikeasti se antoi tehtailijakandidaateille tukun omia Borgstömien allekirjoittamia seteleitä, jotka kelpasivat maksuiksi tehtaita ja koneita pystytettäessä.
Pankki siis lisäsi rahan määrää ja näin sitä "kasvua" alkoi ilmaantua. Ennen tätä kiersi jalometalli ja valtion maksujensa hoitamiseksi painamat setelit. Nyt tuli lisää varianttia. Ja varsinkin sitten tuli vuolaasti volyymia kun liikepankkien tiliraha tuli niiden omien seteleittensä sijaan. Ne olivat kaikki kuin samaa.
Että yhteis-yhteisöllinen se oli pankki/tehdas edistys. Borgstömit/Kihlmanit/Ehrnroothit/Paloheimot olivat asian puskijoita ja kai palkkansa saivat. Yksityiseksi tämä innovaatio havaittiin kun Lipponen/Niinistö käsittivät osakeyhtiöt omistajien omiksi eikä kansakunnallisiksi aikaansaannoksiksi. Uskoisin etteivät herrat L ja N edes ymmärtäneet otteittensa radikaalia uutta luonetta, vaan menivät syntymäfiksuutensa vieminä ulkomaita (ja neuvonanajiaan Goldman Sachs, Merrill Lynch, Lazarre -lisää Kämpin ja Strandin tilauskirjoissa) seuraillen -ja OECD:tä. Että niin ytimissä. --Eivät ne liikepankit siis rahoitaaneet, vaan mahdollistivat rahoituksen. Uusi raha syntyi pankitiskillä vain kun yrittäjä sitoutui velkaan. Pankki sai saamis- eli velkomisoikeuden häntä kohtaan. Näin se "rahoitus" ilmaantui. Luova osapuoli, se henki ja se ponnistelu oli siis se yrittäjä. Se tehtailija. (Monasti sama jakautunut persoona tai ainakin serkku, eli aihetta enempäänkin.)
Nyttemmin tämä systeemi koki atomivoimaisen ketjureaktion (netronipommi meillä, energialuovuus Kiinassa). Juuri tähän paikkaan ajatellaan nyt näitä pankkiveroja, hiekkaa INTRApankki/rahastollisiin vikkelöinteihin. Jukka Sjöstedt
Tituleeraat itseäsi tietokirjailijaksi ja viimeisin kirjoituksesi sisälsi merkittäviä väärinymmärryksiä käsittelemästäsi aiheesta, joten katsoin aiheelliseksi yrittää oikoa niitä.
VastaaPoistaViittaat kirjoituksessasi muutamaan kertaan epäsuorasti finanssikriisin syihin, mm. ”… vastuuttoman keinottelun aiheuttamilta kriiseiltä, joista viimeisin tuhosi välittömästi 70 000 suomalaista työpaikkaa ja kolmanneksen ulkomaanviennistä.” Kriisejä ei aiheuttanut keinottelu, vaan harjoitettu politiikka.
Keinottelijat siis kylvivät tuhoa rahalla ja velalla. Vaikka pahoilla markkinavoimilla onkin suunnaton valta, eivät he kuitenkaan voi päättää rahat tai velan määrää, eivät edes omalta osaltaan. Rahan ja velan keinottelijat saavat keskuspankilta. Keskuspankki siis päättää kuinka paljon tuhovoimaista arsenaalia annetaan milloinkin keinottelijoiden käsiin. 2000-luvulla keskuspankit ovat yleisesti pitäneet rahapolitiikan löysänä ja kylväneet markkinoille tuhovoimaa. Keskuspankit siis ovatkin finanssikriisin takana.
Mutta, mutta. Kai keskuspankeillakin on isäntä? Periaatteessa ei, sillä nehän ovat itsenäisiä, mutta käytännössä kyllä, koska poliitikkojen tahtotila ja valittu politiikka heijastuvat keskuspankkiirien linjauksiin. Poliitikot siis avasivat rahahanat. 2000-luvulla valtioiden velanotto on kasvanut uusiin ennätyksiin ja jonkunhan se on pitänyt rahoittaa. Motiiveista keskustelkaamme toiste.
Poliitikot ovat siis kriisin taustalla ja syypäitä siihen. Sen vuoksi Euroopan velkakriisiä tuntuu olevan vaikeaa taltuttaa, sillä samat poliitikot jotka sen aiheuttivat, yrittävät nyt sitä taltuttaa. Kysymys on vallassa pysymisestä, hinnalla millä hyvänsä.
FTT ei siis estä tulevia kriisejä, sillä sillä ei ole vaikutusta poliitikkojen päätöksiin harjoitettavasta rahapolitiikasta. Korkeintaan se kannustaa heitä pumppaamaan vain lisää tuhonvälineitä markkinoille suurempien FTT tuottojen toivossa.
Anonyymi on oikeassa, osittain. Yhdysvaltain keskuspankki ei valvonut tai edes tiennyt liikkeellä olevan rahan (velan, sopimusten) määrää ja luonnetta, ei myöskään mikään finanssivalvonta. Tässä tilanteessa investointipankit ja sijoitusrahastot pystyivät "luomaan rahaa" eksponentiaalisella vivuttamisella nimellisarvoihin, joiden minimaalisetkin liikkeet olivat omiaan aiheuttamaan kaaosta.
Poista"Politiikkojen tahtotilan heijasteluna" keskuspankin toimintaa voi pitää vain niin yleisellä tasolla, että mielekästä vastuuta ei voi vierittää edes George W. Bushille, aikaisemmista presidenteistä puhumattakaan (moni libertaari nimeää yleiseksi syntipukiksi Bill Clintonin).
Tarkalleen en kuitenkaan edes väitä, että liikkeellä olleen rahan (velan, sopimusten) määrä olisi ollut katastrofin tärkein syy. (Tässä mielessä FTT ei ole paras ratkaisu ongelmaan, kuten loppukaneetissa mainitaankin.)
Olennaisinta oli, että ei ollut tietoa, miten valtavia ja toisiinsa kytkeytyneitä sopimuksia oli tehty, saatikka, mihin niiden purkautuminen, vieläpä paniikissa, johtaisi. Yksin investointikepankkien havainto, ettei niillä ollut itsellään edes 10 miljardin euron tarkkuudella käsitystä omista sitoumuksistaan, riitti melkoiseen kaaokseen.
Tätä tietoa ja siitä seuraavaa realistista riskianalyysia ei liene edes teoriassa mahdollista saavuttaa kompleksisessa finanssiverkostossa. Joten volyymien vähentämisestä ei tokikaan olisi haittaa - joskaan mikään vero ei ainakaan yksin riittäne saamaan aikaan riittävää parannusta.
Timo Harakka kirjoittaa:
Poista"Olennaisinta oli, että ei ollut tietoa, miten valtavia ja toisiinsa kytkeytyneitä sopimuksia oli tehty, saatikka, mihin niiden purkautuminen, vieläpä paniikissa, johtaisi. Yksin investointikepankkien havainto, ettei niillä ollut itsellään edes 10 miljardin euron tarkkuudella käsitystä omista sitoumuksistaan, riitti melkoiseen kaaokseen."
Miksi siis väkipakolla edistää rahoitusmarkkinaveroa, joka nimenomaan kannustaa kikkailemaan? (esim. synteettiset osakkeet johdannaisilla...)
Kiitos Timo vastauksesta viestiini.
PoistaKirjoitat "Tässä tilanteessa investointipankit ja sijoitusrahastot pystyivät "luomaan rahaa" eksponentiaalisella vivuttamisella nimellisarvoihin".
Investointipankit ja sijoitusrahastot eivät pysty luomaan penniäkään rahaa. Jokainen pankkijärjestelmää tunteva tietää tämän ja tietämättömät voivat asian helposti tarkistaa. Ja jokainen keskuspankki valvoo ja tietää tarkalleen kuinka paljon rahaa on järjestelmässä milloinkin. Sitä mitataan ja raportoidaan M1, M2 ja M3 -rahan määränä.
Kuten Euroopasta huomaamme, meillä on käsillä velkakriisi. Siis rahan, tässä tapauksessa velan, määrä on ongelma. Siis kriisin syy. Tehdyillä sopimuksilla ei ole osuutta asiaan, ne antoivat vain tietyssä hetkessä sysäyksen korttitalon kaatumiselle. Jos korttitalo ei olisi juuri silloin kaatunut, olisi se kaatunut jostain toisesta syystä tuota pikaa joka tapauksessa.
Finanssikriisin syyt ovat siis aivan muualla kuin luulet, eikä FTT tai mikään muukaan vero niitä tule poistamaan.
Tietokirjailijana Sinun uskoisi myös ottavan asioista syvällisemmin selvää, ennen kuin muodostat niistä mielipiteesi saati julkaiset sen. Kirjoituksessasi sanot ”Uskokoon ken tahtoo, että 0,1 prosentin lisäkulu tuhoaa terveen liiketoiminnan.” ja viittaat pankkilobbareiden pelotteluihin.
VastaaPoistaOtetaan esimerkiksi Sinunkin käyttämä OP-Pohjola. He käyvät kauppaa arvopaperimarkkinoilla, joilta FTT tultaisiin keräämään. Oleellista on huomata, että FTT kerätään kaupan volyymistä, ei voitoista.
Helsingin pörssissä vuotuinen vaihto tänä vuonna lienee noin 120 miljardia euroa. OP:n markkinaosuus kaupasta on noin 13%. Laina- ja velkakirjamarkkina, jossa OP myös operoi, on moninkertainen, arviota 6-10 kertainen, vaihdoltaan osakemarkkinaan verrattuna.
Veron toteutuessa osakemarkkinoilla käytävästä kaupasta, olettaen että kauppa ei siirtyisi ulkomaille, OP joutuisi maksamaan n. 16 miljoonaa veroa. Jos laina- ja velkakirjamarkkina olisi 6 kertaa suurempi, olisi OP:n veromätky jo yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Viime vuonna OP-Pohjola tahkosi 78 miljoonan euron voiton ennen veroja. 100 miljoonan euron FTT veisi OP:n tuloksen tappiolle ja reilusti. Minusta OP:n liiketoiminta ei ole FTT:n jälkeen enää tervettä, firmahan tekee runsaasti tappiota. Uskokoon ken tahtoo.
Hyvä Anonyymi. Tekeekö OP-Pohjola kaikki kaupat omaan kirjaansa? Välittäjätoiminnan osalta OP-Pohjola siirtänee lisäkulun ostajalle/myyjälle, kuten tietysti oikein onkin.
PoistaNiinhän OP varmasti yrittää tehdä, mutta onko varma, että onnistuu siinä?
PoistaMikäli onnistuu =>
Sijoittajien tuottovaatimukset nousevat
=>
yritysten rahoituskustannukset nousevat
=>
investoinnit vähennevät
=> kasvu pienenee
Noh toimittajilla on ainakin töitä kun päästään uutisoimaan YT:eistä...
Edelleen sitä mieltä, että ehdotettussa verossa on yhtä paljon järkeää kuin laittaa 30 000 euron tasatulovero Suomeen... Miksi Jutta ei ehdota tätä?
Kiitos taas vastauksesta kommentiini yllä Timo.
PoistaNo ei tee. Ja niin siirtää lisäkulun sijoittajalle.
Ja sijoittaja edelleen käyttää OP:n palveluita, vaikka Ruotsalainen kilpailija tarjoaa ne samat palvelut puoleen hintaan, suomeksi. Niin kuin Sinäkin aina ostat kaiken kalleimmasta paikasta mahdollista.
No ei tietenkään. Siis sijoittaja siirtää kauppansa Ruotsiin. OP joutuu joko lopettamaan toimintansa tai siirtämään sen Ruotsiin.
Lienee jo Sinullekin selvää, että FTT ei toimi, kaupankäyntiä ei saada hillityksi eikä verotuloja kerätyksi.
Tietokirjailijana toki tiedät, että Ruotsi kokeili veroa 30-40 vuotta sitten, mutta perui sen nopeasti haittojen vuoksi? Ja sen, että veron keksijä perui ehdotuksensa asiaa hetken pohdittuaa, koska tuli vakuuttuneeksi sen toimimattomuudesta?
Pörssi 100 vuotta tänään. Herman Saastamoinen perusti kauppatoimintaa ja puutuoteteollisuutta Savoon. Kuolemansa lähestyessä hän muutti toiminimensä osakeyhtiöksi, jotta perilliset eivät repisi firmaa hajalle. Ennen osakeyhtiösysteemiä perillinen vaati osuuttaan ja se oli pakko firmasta irrottaa, realisoida myymällä vaikkapa metsätila kaksi, tahi höyrylaiva pari. Nyt kävi kätevästi antaa osakenippu, jolla perillinen teki mitä lystäsi, ei firmaa hetkauta. Jos hän möi pörssin kautta tai muuten, niin hyvä. Hän sai rahat ja firma uuden naaman yhtiökokokoukseen. Ei muuta.
VastaaPoistaNäitä osakeyhtiöiksi muuntumisia tehtiin paljon, esimerkiksi Ahlströmillä, ja suvun lunastusoikeuksin voitiin vahtia/edistää että ostaja olisi tuttu -sukukokouksestakin. Saastamoisen tarina (Erkki Hietakari Kuopion lyseon lehtori ja Eeva Ahtisaari, "opettajani joka on minua kohottanut ja nostanut älyllisvireyteen väkevämmin kuin kukaan") on parasta liiketoimintakuvausta fyysis-asenteellis -toimintaympäristöineen mitä suomeksi voisi kuvitella. Hakkaa mennen tullen kauppakorkeiden annin. Vaan ethän sinä usko !
Osakkeet mielletään havitteluvälineiksi ja ansiottoman arvonnousun intrumenteiksi, lyhellä tähtäimellä huhutusten,hypetysten keinoin. Toisekseen osakkeet ovat pääomasijoittajien re-konstruktioiden ja halpamaihin siirron / markkinadominanssin tavoiteluvälineitä. Ja kolmanneksi, ne ovat pikakaupan välineitä joissa imetään himaan pikkusiivuja päivän mittaan. Näitä automatisoidaan ja tietokonevoimaa on quantien takahuoneissa uskomattomat määrät ; ja ohjelmointivoimaa, kymmenien tuhansien tilastosarjojen läpikäyntiä ja korrelaatioita. Niitä valjastetaa algoritmeiksi elikkä laskukaavoiksi, ja sopivan ratkaisun vilistäessä pörssirobotin aivoissa, nopsaksi osto- tai myyntitoimeksiannoksi.
Ja muuta. Mutta asiani on sanoa että sellainen ihmisten instituutio kuin arvopaperipörssi ilmi- ja latentteine ominaisuuksineen on tänään ihan muuta, kuten Nelonen sanoisi. Näin asiat muuttuvat kuoriensa alla. Vain tällaisia funtsimalla ja laajasti sivistymällä, voi päästä asioiden päälle. On tuskastuttavaa lukea fiksujen ihmisten nälviviä kommentteja monenkin etevän blogistin kommentoijilta. Nämä rikkiviisaat ovat pahasti osattomia. Kasvatuksen (Hietakari/Ahtisaari) asia olisi viritellä piileviä älyn ja ilon lähteitä ja antaa esikuvaa. -- No, mitä itseeni tulee, minulle parasta olisi mennä plastiikkakirurgille ja syvemmässä katsannossa geeninvaihtoon (ainakaan lukemisesta ja ponnistelusta ei koidu kuin harmia). Jukka Sjöstedt
Kuinka monta ihmistä työllistävät tätä veroa kovasti ajavat puolueet SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Kuinka paljon yhteiskuntamme saa verotuloja heidän toiminnastaan? En tiedä. Rohkenen kuitenkin olettaa, että esim. OP-Pohjola työllistää, ainakin vielä, hiukan enemmän ja maksaa myös ainakin hiukan enemmän veroja Suomeen. Kuinka paljon maksaa ja kuinka paljon työllistää, mikäli tämä vero toteutuisi.
VastaaPoistaTransaktioverossa on "pankkisakkoon" verrattuna tosiaan hyviä puolia. Tosin huonojakin puolia. On myös totta, että kaikkien pitäis ottaa se käyttöön tai ei kenenkään.
VastaaPoistaVeron perusteena pidetään finanssisektorin "aliverotusta". Ne eivät "maksa arvonlisäveroa". Kun päätöstä FTT:stä tehdään tällaisella tietämyksellä, on kohtuullista epäillä, että FTT.n vaikutukset on arvoitu väärin.
Selvennös: finanssialan toiminta ei ole (pääosin) arvonlisäverollista toimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että arvonlisävero on kulu finanssialalle. Se taas tarkoittaa, että finanssiala NIMENOMAAN maksaa arvonlisäveroa - toki viime kädessä asiakkaat. Muut taloudelliset toimijat saavat aina vähentää hankintojensa alv:n, finanssiala ei. Kirjoittajankin mainitsema "vapautus" tarkoittaa siis maksamista.
Finanssiala tuottaa muutenkin huomattavan osan Suomen verokertymästä: iso osa yritysten tuloverosta, vakuutusmaksuveron (600 MEUR) sekä palkoista kertyvän veron.
Esimerkki: Maksat vakuutusmaksustasi ison osan välillisinä veroina suoraan valtiolle. Kumuloituva välillinen vero voi olla ainakin 35% vahinkovakuutusmaksuissa tietyissä yksityishenkilöiden vakuutuksissa (vakuutusmaksuvero, yleiskulu alv, korvausten alv, erilaiset liikenneturvamaksut...). Tämä siis ennen ansionmenetysten korvauksista maksettavia veroja, palkkojen veroja, sotumaksuja, eläkemaksuja ja maksuja julkiselle terveydenhuollolle (täysimääräisiä). Onko sektori siis aliverotettu?
FTT:n myötä vahinkovakuutusmaksut varmaan nousevat: sijoitukset ovat keskeinen osa vahinkovakuutustoimintaa ja sijoitustuotojen yhä aletessa pitää raha saada sen sijaan asiakkailta tulevia vastuita varten
Mikäli eläkeyhtiöitä ei jätetä ulkopuolelle, myös eläkekertymä vähenee. Me maksamme se sitten joskus ellei jo nyt kohoavina eläkemaksuina.
Vahinkovakuutusyhtiölle ja monelle muulle toimijalle FTT ei muuten ole 0.1 % (tai 0.01%). Ehdotuksen mukaan vakuutusyhtiö on myös itse verovelvollinen, joten välittäjän maksaman veron lisäksi vakuutusyhtiö maksanee veron tuplana. Lisäksi vero muutenkin kumuloituu erilaisissa transaktioissa. REPO kaupat kuolevat, ehkä sijoittaminen sijoitusyhtiöidenkin kautta.
Kulut lisääntyvät myös muuten: tarvitaan myös massiiviset investoinnit IT järjestelmiin, taas kerran. Riidat veronsaajamaasta kasvavat.
Vero ei rajoitu koneelliseen kaupankäyntiin vaan käsittää myös ns. suojaavat instrumentit. Tämä lisää yksittäisen yrityksen riskiä järjestelmäriskin kustannuksella.
Hinnat nousevat kulujen ja riskien noustessa.
FAT on muuten käytössä esim Tanskassa, finanssialan alv Uudessa-seelannissa, vakuutusten alv Thaimaassa. FTT Itävallassa.
Kasvoton sijoittaja haluaa lopulta tuottonsa. Kenen selkänahasta se otetaan taas FTT:n jälkeen? Aivan. Verotus ei taida olla oikea keino ohjaukseen.
VastaaPoistaRahan synty hyvästä tahdosta ja pahasta pakosta
Molempaa lajia Suomen pankkihistorioissa
"Erehtymättömät" Kirjamessuilla -mutta rahan synty hukassa !
Idmanin juttu kuten kirjasta 4/5 tai 3/4 on loisteliaasti kirjoitettu. "Yhden miehen kehitysyhtiö" luvun otsikkona leikkaa asian juureen ja vihjaa osuvasti 70 vuotta myöhempiin vertaisilmiöihin Manconiiin ja SP-sijoitukseen. Se viimeinen murto-osa sitten onkin sitä "erehtymättömyyttä" ,kaiken suhteellisuutta ja kauniiksi päin esittelyä. Uskoisin tämän johtuvan ihan jo haastateltavien syväkurkkujen saamisesta ja näiden rohkaisemisesta avomielisiksi. Että asiat esitetään kaikkia ymmärtäen ja kompleksisuutta tähdentäen.
Oikeastaan Markku Kuisma nostikin vyyhdin monihaaraisuuden ja syy-seuraus ketjujen kiepsahtamiset lukuisien agenttien keskinäiskentässä mitä arvaamattomammiksi - ja samalla syypäiden osoittamisen karkaavan tutkijalta, poliisi tai historioitsija. Tämä on poiskitkemätöntä hukkakauraa ihmistieteissä. Viimeksi upeasti selitetty ja miljardien tekemisellä verifioitu George Soroksen toimesta, Alchemy of Finance (ja että kemiaa ei tulekaan, koska ei ole niitä alkuaineita eikä kvarkejakaan, on vain hailuvat mielteet ja tekoja ahneuden ja pelon,toivon ja luottamuksen utukosmoksissa).
Idmanin kavallusjutussa Yhdyspankin Tampereen konttorissa v.1885 aloittanut rohkea industrialisti otti pankin haarakonttoriverkosta ja toisista pankeista irti rahanlisäämis- ja kierrätystehoja mutta että "Pankinjohtajat eivät varastaneet penniäkään omaan taskunsa."
Idman kirjoitti kassakreditiiviä,talletusta ja vieläpä SYP:n ikiomia seteleitä Tampereella tehtailjioille kasvuun ja pystyssä pysymiseen pulmien kohdatessa. Pankkitase mahdollistaa tällaisen luovuuden ja hedelmöittämisen. Uusi luotto synnyttää uutta rahaa kun entisten talletusten jatkoksi ja päälle syntyy tuore talletus. Kun lainanottaja tehtailija, esim. sukulaismies Nokialla käyttää rahaa, hänen talletuksestaan viistetään rahamäärä ja täytetään samalla summalla maksunsaajan tiliä Tampereen konttorissa tai SYP:in haarakonttoreissa. Tai jos saajan tili olisi KOP:issa ohjataan summa sinne. SYP:in talleuskanta supistuu. KOP:iin tulee lisää rahaa maksunsaajan tilille, ja samalla KOP kirjoittaa saamista SYP:iltä koskapa KOP oli nostanut asiakkaansa talletusta SYP:in pyynnöstä. Tämä KOP:in saaminen on SYP:in velkaa KOP:ille.
Tällaisessa interbank -verkossa, systeemissä "kilpailijat" lisäävät toinen toisensa rahamääriä.
VastaaPoistaEräs syy kierteen ylikiehahtamiseen on, osallisten puolipakko mennä mukaan vaudikkaimman tahtiin. Tähän viittasi Citigroupin pääjohtaja 2007 juuri kriisin alla kuuluisin sanoin tanssipakosta niin pitkään kuin musiikki pelaa.
Kirjamessuilla eilen perjantaina Kuismaa ja Keskisarjaa jututti Lasse Lehtinen. Tämä pankkisysteemin perusjujun ja "ihmeeksi" usein mainitun, miracle siis engelskaksi, snajuamattomuus on Erehtymättömien ikävä puute kuin oli myös Kahlitun rahan, ja kuin myös Suomen Pankin laajan 2-osaisen uuden historiakirjan.
Nyt kun Messukeskuksen yleisössä oli myös rva Palin-Lehtinen ja kun hän lienee vapaana eläkeläisenä, niin kentien eilisiltana Kuisman ja Keskisarjan huikea osaaminen ja oppimiskyky on briljantistunut vielä tämänkin vailinkin osalta, mikä kyllä finassiaiheissa on perustavanlaatuinen. Ja kyllähän kirjoittajat aavistelevat jotain kummaa monessa kohtaa oudoksuessaan rahamäärien isouksia ja nopeata ilmaantumista. Vastaus on siis että pankit tekevät rahansa ihan itse omilla kynillään. Niiden muste on rahaa.
Ihan äsken 23 October at Millennium Centre, Cardiff Mervyn King, Governor of the Bank of England esitelmöi kriisipolitikastaan. Asia meni mielestäni skolastiikaksi, mutta alkuun hän lähti kirkaasti. Lainaan yhden lauseen, missä on kaiken pohja, oli se Idman, Riikonen tai Kreikka. When banks extend loans to their customers, they create money by crediting their customers´ accounts. Että pankit lainaavat kirjoittamalla tiliä asiakkailleen.
On ilo netissä edistyä rahaymmärryksessä kriisin real timessä. Ja sitten purkaa tuntojaan ja havaintojaan näillä foorumeilla. Suuri ilo on myös lukea aikaisempia verrattomasti korkealuokkaisempia ja siksi mukaansatempaavampia finanssihistorioita oman maamme kehitystieltä. --Äskeisvuosina on suomalaisten älyllisiksi lukunautinnoksi Kuisman Keskisarjan ja Kuusterä Tarkan ponnistelun tuloksina saatu suuremmoisia kirjoja.
Jukka Sjöstedt