maanantai 16. huhtikuuta 2012

Björnismejä

Arvioni Wahlroosin 
kirjasta julkaistaan 
Helsingin Sanomissa 
tiistaina. 
Tänään julkaistu Björn Wahlroosin teos Markkinat ja demokratia on käännöskirja monellakin tapaa.
     Wahlroos sanoo kirjoittaneensa kirjan englanniksi, koska termit ovat hänelle tutuimpia sillä kielellä. Syynä on se, että uusliberaalit talouskäsitteet ankkuroituvat brittiläis-yhdysvaltalaiseen keskusteluun.
     Suomennos on vääjäämättä kömpelö ja vaikeaselkoinen, paikoin käsittämätön. Harvoin on näin yksinkertaiset ajatukset esitetty noin monimutkaisesti.
     Wahlroosin este ei ole vain kieli, vaan aatemaailma, jota voi ymmärtää vain anglo-amerikkalaisen perinteen, kulttuurin ja instituutioiden ympäristössä.    
     Ilmaisut eivät istu suomeen eivätkä Suomeen, siksi tuntuu kuin Wahlroos kirjoittaisi ulkomailta. Ellei peräti eri planeetalta.
     Konstikkaat ilmaukset tuottavat hämmentäviä tyylirikkoja ja outoa komiikkaa - björnismejä.

[Köyhimmissä maissa] lähestytään eläinkunnan oloja ja väkivallasta tulee helposti varsinkin nuorten ja fyysisesti vahvojen mieluisin allokointimekanismi.

Niinpä 1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna.

Monen tekijän tuottama ihmistyön tuottavuuden räjähdysmäinen nousu sai tulot kasvamaan niin nopeasti, ettei väestönkasvu pysynyt naisen luontaisen fysiikan rajoitusten takia sen vauhdissa.

Miksi kirja on ylipäätään julkaistu suomeksi, kun harva taloustieteen merkkiteoskaan suomennetaan? Ollakseen omien sanojensa mittainen Wahlroosin olisi tarjottava alkuteostaan kansainvälisen kustantamisen kovaan kilpailuun.
     Pääsy oikean englanninkielisen kustantajan listoille todistaisi, että kirjan julkaisemisen ainoa syy ei ole Björn Wahlroosin nimi. 

14 kommenttia:

  1. Wahlroosin historianfilosofiset kainalopierut ovat kieltämättä entistä surkuhupaisempia kun ne on ilmaistu moisella kökkösuomella.

    VastaaPoista
  2. Anders Behring B. kiistää norjalaisen oikeusistuimen vallan, koska se on saanut toimivaltansa puolueilta, jotka kannattavat monikulttuurisuutta. Samoissa iltauutisissa kerrotaan tästä Björn Nalle W:n uudesta kirjasta, jossa tämä mm. kyseenalaistaa demokraattisen enemmistövallan, koska se on uhka kilpailukyvylle. - Ajallinen läheisyys on tietysti strictly coincidential, ja pelkkä ajatuskin puistattaa, mutta silti: miten näyttää ja vaikuttaa siltä, että nämä miehet ovat henkisesti läheisesti sukua toisilleen. Tästä Anders vain lähtee vankilaan, ja Björn omaan linnaansa.

    VastaaPoista
  3. Hirveän miehen hirveitä sana- ja lausehirviöitä.

    VastaaPoista
  4. W. on luonut ympärilleen oman harhaisen maailmansa, joka on kaukana suomalöaisesta todellisuudesta. Muistetaan sekin, että kun W. astui Nordean ja UPM:n hallintoneuvosteojen johtoon, niin heti alkoivat YT-neuvottelut ja irtisanomiset.
    W. on sikäli rehellinen roisto, että on ilmaissut suoraan sen etä yrityksen tehtävä on tehdä voittoa, keinoja säästämättä!

    VastaaPoista
  5. Vai että fasismi ja kovatuloisten verottaminen ovat verrannollisia tyrannian ilmiöitä. No huh-huh!
    Ja kyllä tämäkin sinne Björnismi-galleriaan uppoaa: "Markkinatalous on sikäli demokratiaa parempi tai ainakin kivempi, että markkinataloudessa vähemmistö ei jää pulaan." (hs.fi)

    VastaaPoista
  6. Olen varmaan rajoittunut, mutta en osaa ajatella Nallea muuten kuin hänen taistolaismenneisyytensä kautta. Äärimmäisyysihminen nytkin niin kuin 60-luvun lopulla.
    Kun levisi tieto, että Nalle julkaisee kirjan, osasin ennustaa että erilaiset mielensäpahoittajat aloittavat massiiviset demonisointitalkoot niin kuin nyt näyttää tapahtuneen. Esittelyjen mukaan kirjassa ei kuitenkaan ole mitään uutta mitä Nallen ajattelusta ei jo tiedettäisi.

    VastaaPoista
  7. Minusta olisi erittäin mielenkiintoista kuulla/lukea häneltä itseltään, miten hän näkee muutoksensa taistolaisesta aatemaailmasta nykyiseensä. Kuittaako hän taistolaisuutensa pelkkänä nuoruuden idealismina tai joukkoon kuulumisena? Vai löytyykö hänen mielestään jokin älyllis-looginen silta näiden maailmojen välillä tai edes muotoihin perustuva silta?

    VastaaPoista
  8. BW haluaa olla ennen kaikkea suomenruotsalainen. Paikallinen Hodorkovski, josta tilaisuus teki varkaan kun valtion omaisuutta jaettiin yksille.

    Övermänniska joka suhtautuu suomen kieleen pilkallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 33 vuotta ulkomailla asuneena voin tuottaa sinulle lisää tuskaa ja katkeruutta: Lähes koko maailma suhtautuu suomen kieleen pilkallisesti. Se kuulostaa ihmisten korvissa lähinnä kälätykseltä. Poikkeuksen tekevät jotkut eteläisen Afrikan heimot, joiden kielten ääniasu muistuttaa kovasti suomea.
      Älä siis ikinä mene ulkomaille, paitsi eteläiseen Afrikkaan, tietysti.

      Poista
  9. Mikä näitä seurakuntanuoria yhdistää? Mikael Pentikäistä, Olli Rehniä, Timo Harakkaa ja Björn Wahlroosia?

    Don Eero Huovinen. Ja lapsenusko ison kirjan teksteihin, vaikka juuri se on Euroopassa holocaustin myötä romahtanut.

    VastaaPoista
  10. Enemmistövallan ja demokratian kyseenalaistaminen ja kilpailukyvyn nostaminen kaiken yläpuolelle, suorastaan Jumalaksi, on sairasta ja vaarallista puhetta, jonka juuret ovat fasismissa.
    Poliittinen elitiimme on syytä selkeäsanaisesti sanoutua tällaisesta irti. Keskustelua kehiin.

    BW:n ajattelun tietynlainen yhtäläisyys joukkomurjaaja Breivikin ajatteluun tuli kieltämättä minullekin mieleen Wahlroosin TV-haastattelua kuunnellessa. Puistattavaa.

    Kansalainen

    VastaaPoista
  11. Ohitse Wahlroosin ja tämä suoraan Timo Harakalle:

    Miksei jutussa ole mainittu suomentajan nimeä tai täsmennetty sitä onko Wahlroos suomentanut sen itse? En näe sille mitään muuta syytä kuin sen, että Suomessa on toimittajien (ikävä kyllä eivät ole ainoita) parissa sisäänrakennettu asenne, jonka mukaan suomentaja on itsestäänselvyys (ja kynnysmatto, mitä palkkioihin tulee).

    Esim. Ranskassa ilmoitetaan jokaisen radio-ohjelmankin lopussa ohjelman tekemiseen osallistuneiden nimet - myös kääntäjän/tulkin.
    Suomella on edessään pitkä matka.
    Erittäin valitettavaa.

    VastaaPoista
  12. Kiitos hyvästä lyttäyksestä Hesasrissa. Jätit yhden kohdan avoimeksi vastalyttäykselle. Se oli kysymys siitä, mikä selittää suomalaisten lasten Pisa-menestyksen. Asia selitettiin jossain sillä, että Suomessa lapset menevät kouluun sopivassa kehitysvaiheessa: noin 7-vuotiaana lapsen kehityksessä on vaihe, jossa lapsi alkaa ymmärtää itsensä eri tavalla suhteessa ympäristöönsä. En valitettavasti muista miten – ehkä minä-minä vaihtuu minä ja maailma –ajatteluun. Pointti: ulkomailla lapset laitetaan kouluun vuotta aikaisemmin. Se pilaa Pisa-menestyksen. Mutta ei kerrota sitä mailmalle, liian hyvä mainosvaltti.

    VastaaPoista
  13. http://www.iltalehti.fi/perhe/2012050715542863_pr.shtml

    Mahtavaa, että joku vasemmallakin välittää ihmisestä. Voisitko Timo vastata Ville Lindbergin kysymykseen?

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!