Tänään perjantaina järjestetään professori, sijoittaja ja taidekeräilijä Pentti Kourin (1949-2009) tieteellisen uran kunniaksi muistoseminaari, jota isännöivät Suomen Pankki ja Italian keskuspankki.”
Täysin järkevä ja johdonmukainen virke, joka ilmaisee tosiasian.Tunnistettavasti suomen kieltä.
Ja silti. Se on täysin mieletön, irvokas ja kolkon mustan huumorin kyllästämä.
Virkkeessä kyseenalaisia sanoja ovat ainakin ”tieteellisen ura” sekä ”kunniaksi”, samoin termit ”sijoittaja” ja ”taidekeräilijä”, ja erityisesti ”Suomen Pankki”.
Miksi Suomen valtio palvoo kansainvälistä kasinopeluria, joka halveksi valtiota yleensä ja Suomea erikseen? Siihen voi olla vain yksi syy.
Pentti Kourin ”tieteellinen ura” kesti kymmenisen vuotta 1974-1984. Vaikka hän oli nuori tähti ja opetti huomattavissa amerikkalaisissa yliopistoissa, ei hän ehtinyt jättää jälkeä taloustieteeseen.
1000-sivuinen hakuteos
Who´s Who in Economics ei tunne Pentti Kouria. Ikätoveri, hienon akateemisen uran tehnyt
Bengt Holmström on mainittu.
Kouri kiinnostui enemmän rahasta kuin tieteestä. Eikä hän viitsinyt hoitaa Helsingin yliopistoon räätälöityä professuuriaan.
Kun Kari Kontio haastatteli Kouria Ylioppilaslehteen syksyllä 1983, kansantaloustieteen opiskelijajärjestö ilahtui. ”Vihdoinkin saamme lukea suuren opettajamme (GURU) ajatuksia… Tätä informaatiokanavaa olemmekin joutuneet käyttämään sankarimme ollessa liian kiireinen pitämään ilmoitettuja ja näin ollen kai hänen opetusvelvollisuuteensa liittyviä luentoja”.
Oppilaiden mielestä olisi syytä perustaa intergalaktisen kaupan tutkimuslaitos, sijaintipaikka Kuu. ”Kansantaloustieteen opiskelijat seisovat yhdessä rintamassa johtajaehdokkaansa Pentti J. K. Kourin puolesta. TERVEMENOA.”
Kun Kourin oma akateeminen panos ei jää aikakirjoihin, hänen ansiokseen luetaan jopa se, että hän oli Yalessa yhtä aikaa Paul Krugmanin kanssa. Vaikka miehet eivät edes tavanneet.
Sen sijaan
Robert Lucas, toinen nobelisti, on
Helsingin Sanomien mukaan Kourille ”ikuisesti kiitollinen” saamastaan inspiraatiosta.
Lucas on Chicagon koulukunnan johtohahmoja, Milton Friedmanin opetuslapsi. Heidän oppinsa suisti maailman finanssikriisiin 2008. Myös Kouri kannatti reaganilaista äärikapitalismia – ja toimi lopulta oppinsa mukaan: vaihtoi professorin palkan keinottelijan miljooniin.
1980-luvun lopulla Kouri rahasti Kansallispankin ja Yhdyspankin valtataistelusta satoja miljoonia, jotka hän siirsi Neitsytsaarille. Lopulta kahakka kaatoi kummankin pankin, sotki Suomen teollisuuden ja kansantalouden sekä ajoi itse Kourinkin vararikkoon.
Viime kädessä veronmaksajat maksoivat Kourin pelien laskut.
Kouri keräsi taidetta, kuten kaikki amerikkalaiset upporikkaat. Hänet erotti vain se, ettei hän ollut upporikas. Hän joutui myymään teokset, jotka päätyivät Kiasmaan.
Lenita Airiston ja muiden Kourin ihailijoiden painostuksesta teossarja kantaa Kourin nimeä – vaikka kuka tahansa pienipalkkainen museoamanuenssi olisi osannut hankkia vastaavan kokoelman. Hänellä vain ei satu olemaan Kourin rahoja.
Ei Kourillakaan ollut Kourin rahoja. Tunnen taiteilijan, joka menetti työkykynsä vuosikausiksi, kun Kouri ei koskaan maksanut kymmeniin tuhansiin kertyneitä velkojaan New Yorkiin tilatuista töistä.
Kourin rahat tietysti lämmittivät aikansa taiteilijoita. Mutta lupaamiaan kansainvälisiä läpimurtoja Kouri ei suhteillaan järjestänyt. Hän ei saanut aikaan mitään pysyvää, kestävää.
Tälläkään saralla.
Pentti Kouri oli poikkeuksellisen lahjakas, hurmaava, huippuälykäs mies. Hän ei käyttänyt loistavia lahjoja mihinkään, mistä olisi ollut hyötyä ihmiskunnalle. Hän lumoutui rikkauksista ja vallasta, joita hän keskittyi ahnehtimaan itselleen.
Hän on globaalin pörssikapitalismin ajan Faust, lahjottu nero. Mallikappale ihmistyypistä, joka johdatti maailman finanssikriisiin; järki valjastettu markkinauskolle; tunnetta ohjaa kilpailu rahasta ja statuksesta.
Vain siten voi perustella sen, että Pentti Kourin muistoseminaari järjestetään julkisilla varoilla.
Keskuspankit, jotka epätoivoisesti korjailevat kourien tekemiä tuhoja, käyttävät häntä varoittavana esimerkkinä mammonan magiasta, rahan sokaisevasta ja vangitsevasta mahdista. Oppiakseen ymmärtämään kyltymättömyyttä.
