Kolumnisti Kaarina Hazard ihmetteli Iltalehdessä (13.1.) Tony Halme -vainaan palvontaa Iltalehdessä.
"Iltapäivälehdet kiirehtivät julkaisemaan väräjävällä äänellä muisteloita miehestä, ja hyvä ettei kättä lippaan vedetty."
"Muistokirjoitukset pullistelivat oksettavaa sankaruutta, kummaa paatosta, jossa mies sai väistyä tarinan tieltä."
Kuinkas muutenkaan, Kaarina - niin paljon Tony aikanaan tienasi Iltalehdelle, lehdellesi. Tässä kassakoneen kilinää kesältä 2003.
4.7. Raju riita päättyi ammuskeluun: Vaimo pakeni raivoavaa Halmetta naapuriin.
5.7.-6.7. Halme kävi minuuttien päässä kuolemasta. Katkolla ura ja avioliitto.
7.7. Tony Halme edelleen sairaalassa.
8.7. Halme useita päiviä koomassa: Hurja päihtymys vei hengityskoneeseen.
9.7. Kansanedustaja Tony Halmeen epäillään käyttäneen efedriiniä.
10.7. Halmeen toipuminen ei edisty. Tunnollinen Halme tuli sairaanakin eduskuntaan.
11.7. Lääkärit Halmeesta: Jotain poikkeuksellisen vakavaa.
12.7.-13.7. Tony Halmeella kovat kivut. Kuntoiluporukat kannustavat: Tsemppiä, Tony!
15.7. Halmeen tilassa vihdoin valoa: Taistele Tony!
16.7. Olisiko poliisin pitänyt auttaa Tony Halmetta nopeammin?
19.7.-20.7. Tony Halmeen uskomaton elämä
21.7. Halme pystyy vihdoin liikkumaan. Käänsi ensimmäistä kertaa itse kylkeään.
22.7. Tony Halmeen kohtalo koskettaa suomalaisia. (Kahdeksan gallup-haastattelua, joista kaksi pitää mielenkiintoisena. Muut pitävät "turhanaikaisena", "viittaavat kintaalla", ihmettelevät "mediahässäkkää", eivät "jaksa seurata", eivät "kiinnostu".)
23.7. Tony Halmeelle vyöryy terveisiä: Älä anna periksi! Kanna vastuusi!
24.7. Toipuvaa Halmetta odottaa oikeustaistelu.
25.7. Poliisi uskoo: Halme pääsee loppukesästä kuulusteluun
26.-27.7. Halme työllistänyt Timo Soinia
28.7. Tony Halme pääsi hengityskoneesta. Söi vuoteen reunalla ja katsoi elokuvaa.
29.7. Tony Halme pääsi vihdoin teho-osastolta. Vastoinkäymiset lujittaneet liittoa.
30.7. Tony voi jo kävellä. Avasi itse huoneensa television: "Nousee siivilleen kuin Fenix-lintu".
2.-3.8. Iltalehti löysi Tony Halmeen. Haparoivat asekeleet sairaalan käytävällä. Ei voinut välttyä ajatukseltä: Taistele Tony.
4.8. Tony Halme ei toivu ennalleen. Ihmeitä kuitenkin voisattua. Sitä ystäväkin rukoilee.
6.8. Tony ei tunnistanut sairaalassa vierailleita ystäviään.
7.8. Ylilääkäri antaa pientä toivoa: Tony Halme ei tunnistanut Raimo Vistbackaa.
12.8. Timo Soini innostui: Tony palaa vielä töihin.
13.8. Tony pääsee kotiin.
Tämä on Julkisuuden Suomen ennätys, jota ei ihan heti rikota.
35 peräkkäisestä Iltalehdestä 26 numerossa oli juttua Halmeesta, 24 kertaa kannessa ja lööpissä 11 kertaa.
Mikä parasta, kyse ei ollut mistään tirkistelystä tai viihteestä, vaan asia oli yhteiskunnallisesti merkittävä.
Silloinen päätoimittaja Pauli Aalto-Setälä (sittemmin kirkon, sittemmin 7 päivää -lehden leivissä) vakuutti: "Tony Halmeella, samoin kuin alkukesän Anneli Jäättenmäki-uutisilla oli ja on yhteiskunnallista merkitystä".
Ja nyt kaikki kuorossa: Kuka hemmetin Anneli?
Teille taas, jotka olette loukkaantuneet Hazardin kärkkäistä sanoista, sanon empaattisesti: YHYY.
Halmeen ihailija, joka pitää mainiona idolinsa letkautusta, että ”meillä on lesbo presidenttinä”, saa kyllä itse vastikkeeksi kestää railakasta kieltä jopa vainajasta. Miksi nyt yht´äkkiä aletaan hienostella etiketistä ja hyvistä tavoista?
Ja vieläpä kannellaan viranomaisille tuhman tädin tuhmista jutuista.
YHYY.
On kätevä takaportti kirjoittaa Vanhasen yksityiselämästä mitä vaan, koska se on myös aina yhteiskunnallisesti merkittävää. Tai Kanervan naisasiat. Jos on Timo Soini nyt, ja ennenkin Halmeen suhteen ollut, tekohurskas, niin kyllä on lehdistökin.
VastaaPoistaTämä on kyllä uutta että ensin pumpataan rahat ja sitten haukutaan päälle.
Harakka osuu naulan kantaan: Jos kerran totuudenpuhuja-Halme sai sanoa mitä tahansa kenestä tahansa (eikä kuitenkaan edes osannut itse elää niinkuin opetti), saa Halmeestakin sanoa rajusti.
VastaaPoistaEikä kolumnissa sitäpaitsi oikeastaan edes valehdeltu, tai edes tämän päivän termejä käyttäen puhuttu muunneltua totuutta.
Toinen asia on sitten roskamedian kaksinaamaisuus, mutta tarkemmin lukienhan kolumni oli nimenomaan piikki tätä kaksinaamaisuutta kohtaan...
Timo, kiitos ansiokkaasta dokumentoinnista! Hazardin kolumni saa vielä surullisemman sävyn ja Halmeen asema median ryöväämänä sairaana ihmisenä tulee vielä selkeämmin esiin.
VastaaPoistaPauli Aalto-Setälä, Risto E.J. Penttilä, Arto Tiitinen?
VastaaPoista-kukin mediavaikuttaja saanut kenkää sanottuaan ääneen kielletyn sanan, pakkoruotsi.
PA-S Iltalehdestä slummityöhön Intiaan josta pelastettiin Kotimaahan
REJP ällitytti ek-vaaleissa vaatimalla kielipakkoa pois -> ulkomaille kiertelemään kunnes pelastettiin EVAan
AT meni vain hetki kun Keskisuomalainen ym. olivat julkaisseet gallupin: 2/3 kansalaisista haluaa kielipakon pois.
Siperia opettaa.
Kertoisitko vielä missä vaiheessa media teki Halmeesta kuoleman jälkeen sankaria?
VastaaPoistaMitä enemmän Hazardin kolumnia lukee, sitä selvemmin havaitsee, että kolumni sisältää tuskin minkäänlaista mediakritiikkiä.
Kolumnin 5 ensimmäistä kappaletta ovat Hazardin ihan ikiomia mielipiteitä Halmeesta ja Hazardin tuohtumusta siitä, että lehdet kehtasivat kirjoittaa mitään positiivista Halmeesta tämän kuoleman jälkeen tai että kukaan Halmeen oikeasti tuntenut kehtasi sanoa Halmeesta mitään hyvää. Soinin muistosanat Halmeesta ovat Hazardin mielestä epäinhimillisyydessään vertaansa vailla. Outo käsitys johon kukaan tervejärkinen ei voi yhtyä.
Kuudennessa kappaleessa Hazard kierosti vaihtaa omat mielipiteensä me-muotoon, ikään kuin ME kaikki olisimme Hazardin kanssa samaa mieltä siitä, että Halme oli kuohittu mahtisonni, mulli ja elukka.
Seitsemännessä kappaleessa Hazard iloitsee siitä, että Halme ymmärsi mennä oikeaan aikaan ja toivoo samaa Matti Nykäselle. (Hazardko sen päättää kuka saa mennä ja kuka ei?)
Hazardin käyttämiä halventavia ilmaisuja ei ole käytetty Halmeen yhteydessä, Hazard keksi mullit ja elukat ihan itse. Myös se käsitys, että media olisi luonut Halmeesta jonkin näköistä sankaria oli ihan hänen omasta päästään.
Ilmeisesti Hazard kirjoitti kolumninsa jonkun raivon ja tunnepuuskan vallassa ja lähettikin sen aamuyöllä klo 2:44.
Kaiken kaikkiaan outo vihamielinen kolumni ja ensimmäisenä tulee mieleen, että sen kirjoittanut ei ole ollut ihan täydessä terässään.
Olivatko sinunkin mielestäsi Soinin muistosanat epäinhimillisyydessään vertaansa vailla? Jos on niin sekä sinulla, että Hazardilla taitaa olla inhimillisyydestä/epäinhimillisyydestä perin outo käsitys.
Onko kollegan puolustaminen niin selkäytimessä, että ei halua nähdä sitä mikä on itsestäänselvää, että Hazardin kolumni oli pelkkä aamuyön tunteina suollettu asiaton törkylaja. On hyvin vaikeaa ymmärtää kuinka kukaan muu toimittaja voi antaa tällaiselle kolumnille jotain tukea. Keisarilla on joo vaatteet, niinhän sinäkin haluat uskotella.
Iltalehden Lööpissä: "Katujen sankari kuoli yksin" Käsittääkseni tässä tehdään Halmeesta sankaria...
VastaaPoistaTämä Kaarina Hazardin tapaus on kaikessa surkeudessaan osoittanut hyvin ikäviä piirteitä suomalaisen kulttuurin nykytilasta.
VastaaPoistaMinusta mediakriittisyydenkään varjolla ei saa kirjoittaa ihmisistä minkälaisia solvauksia tahansa. Kommentoidessaan tapauksesta noussutta kohua Hazard piiloutuu täysin raukkamaisesti esittämänsä mediakritiikin taakse, aivan kun hän ei olisikaan kirjoituksessaan kutsunut Halmetta eläimeksi, sikaniskaksi, vitsiksi etc.
Ja nyt sinä Timo vielä puolustelet ivalliseen sävyyn Hazardin kielenkäyttöä sillä, että "hei kutsuihan se Halmekin presidenttiä lesboksi"?! Sori nyt Timo, mutta moraalisena argumenttina tuo on ihan esikoululaisten tasoa: "No ku toi toinen alotti!"
No, kunhan toimittajat toipuvat Paula-shokista, ensi viikko meneekin Miina Äkkijyrkän kelkassa.
VastaaPoistaLuulisi että 2000-luvulla jopa Suomessa jokaisella on oikeus loukkaamattomaan ihmisarvoonsa, niin maalaislapsella kuin kaupunkilaisellakin. Helsingin median suursuosikki Miina Äkkijyrkän lehmät käänteisenä esimerkkinä. Teologikirjailija Jaakko Heinimäen uutuuskirjassa Miina kertoo hullaantuneena ihannemaastaan Intiasta.
Ei kovinkaan yllättäen, Heinimäellä on oma työhuone Aleksis Kivi-talosssa.
@Anonyymi 10:54, ansiokasta lähiluentaa kolumnista. Älä kuitenkaan laita minun suuhuni Timo Soinista mitään, mitä en ole kirjoittanut.
VastaaPoista@Anonyymi 13:25, argumenttini ei ole moraalinen. Oletan vain, että ne, joita Halmeen railakas sanankäyttö riemastutti, ymmärtävät, että toisetkin käyttävät äärimmäisiä ilmauksia - kuulun itsekin Halmeen retoriikan ystäviin (silloin, kun ei leimata kansanryhmiä). Siis aidosti ihmetytti ja ihmetyttää äkillinen prinsessahipiäisyys.
Ongelman ytimessähän on, että Halme sairastui vakavasti. Siinä tilanteessa tuntuu kohtuuttomalta todeta se tosiasia, että hän itse aiheutti tilansa, kuten Hazard korostaa varsin raadollisin sanakääntein. Kuitenkin sen ohittaminen, á la Soini, tuntuu tekopyhältä (ei epäinhimilliseltä, vaan hyvinkin inhimilliseltä). Ja laskelmoidulta, mutta sehän politiikassa sallitaan.
Vastaavasti se, että Halme ihan itse tuhosi toiminnallaan uransa ja itsensä, ei oikein oikeuta puhumaan "katujen sankarista". Itsetuhoisuuden osalta on vaikea nähdä Halmetta esikuvana muille.
Tapasin Tony Halmeen joitakin kertoja, eikä hän ollut paha ihminen. Häntä käytettiin - mistä kolumnissa pieni esimerkki - monin tavoin hyväksi.
@Anonyymi (23:34): en ymmärrä yhtään, miten Jaakko Heinimäen työhuone kirjailijatalo Villa Kivessä tekee hänestä puolueellisen MIina Äkkijyrkän suhteen.
"Teille taas, jotka olette loukkaantuneet Hazardin kärkkäistä sanoista, sanon empaattisesti: YHYY."
VastaaPoistaKiitos empaattisuudesta; se taisi tulla ihan sydämestä...
"Halmeen ihailija, joka pitää mainiona idolinsa letkautusta, että ”meillä on lesbo presidenttinä”, saa kyllä itse vastikkeeksi kestää railakasta kieltä jopa vainajasta."
Ja samalla kaikki muutkin.
En jakanut Halmeen arvomaailmaa tai poliittisia näkemyksiä. En myöskään ole minkään sortin ihailija En koskaan äänestänyt Halmetta - sen sijaan äänestin Halosta 2000. Juu, tökerö kommentti, mutta edesmennyt pyysi asiaa julkisesti anteeksi - taito, joka näyttää olevan tänä päivänä erityisen haastava ainakin joillekin ihmisille.
On sinänsä herrasmiesmäistä puolustaa naisen kunniaa ja/tai presidentin instituutiota.
Miksi nyt yht´äkkiä aletaan hienostella etiketistä ja hyvistä tavoista?
Ja vieläpä kannellaan viranomaisille tuhman tädin tuhmista jutuista.
YHYY"
Vainajien hetkellinen kunnioittaminen on uusi, yht´äkkiä tullut tapa - mikä lienee muotioikku?
Ihan vaan sellaista etikettihienostelua ja hyvien tapojen peräänkuuluttamista tässä ajattelin, että olisi mielestäni kovin toivottavaa, että vainaja saataisiin ensin hautaan ennen kuin päälle paskannetaan. Päinvastainen järjestys kun voi muuten tuoda hartaaseen tilaisuuteen pieniä hajuhaittoja. Miten olisi vaikkapa sellainen periaate, että kun pappi saa siunauksen hoidettua ja omaiset ovat vetäytyneet 20 metriä haudalta, häpäisy saisi alkaa. Mediassa tai paikan päällä.
Siinä olen samaa mieltä, että viranomaisille kantelu on huono idea; tässä ei kai ole kyse ns. lakiasiasta.
Olet terävä kaveri, mutta tuo teksti jätti minut hieman hämmentyneeseen tilaan. Älä kuitenkaan ihan heti mene television keskusteluohjelmaan päivittelemään, miksi kiusaamista esiintyy kouluissa tai työpaikoilla - mutta toisaalta kuka minä olen sinua, ammattimiestä neuvomaan. Ja jollain meidän kaikkien pitää leipämme tienata.
PS. Minusta tuntuu kyllä tässä raukkamaiselta esittää eriäviä mielipiteitä anonyymisti, mutta kun tuo julkisuus tai julkinen tila ei niin kovin houkuttelevalta vaikuta.
Selvimmin kai sen sanoi joku Käpylän pyöveli todetessaan Halmeen hengen vielä ilmassa leijuessa, että Tony piti itseään Jumalaa suurempana!
VastaaPoistaVoisi sitä eritellä kolmekin pappia Sailaksen kanssa huopien alla. Tai miksei Mikael Jungner juontaessaan ensi viikolla Espoonlahden kirkkoherran vaalipanelia. Kostetaan kolmanteen polveen, sanoo iso kirja. Mutta nämähän ovat yhä niin lapsenuskoisia että eivät tajua käyttäytyvänsä kuin übermensch.
Harakan mielestä Halme itse aiheutti huumeriippuvuutensa. Voi se tietysti näin ollakin, mutta kuitenkin Harakan selitys vaikuttaa ontolta ja jopa raa'alta. Onko huumeriippuvuus seikka, joka oikeuttaa kutsumaan eläimeksi?
VastaaPoistaHarakan mielestä Hazaard harjoitti mediakritiikkiä, mutta Hazaardin kirjoituksessa ei ole mitään mainintaa mistään mediasta, kirjoituksesta tai ohjelmasta, jota hän muka kritisoi. Mediakritiikkiselitys ontuu pahasti.
Vaikuttaa siltä, että mediakritiikin varjolla ihmistä voi kutsua eläimeksi ja mahtisonniksi. Jos kritisoin Harakan mediajuttua, niin onko lupa haukkua Hazaardia mahtilehmäksi ja eläimeksi?
Postia pappi Jaakobille
VastaaPoistaKatsoin elokuvan hiljattain. Se on tyylikäs kokonaisuus armoteemasta: minimalistinen ja hallittu. Välillä se tosin vaikutti hieman laskelmoidulta, mutta ajattelin tämän vaikutelman johtuvan vain omasta "väsymyksestäni" ja kyynisyydestäni. Jotenkin tämä ajan aate on vain saanut minut sellaiseksi.
Lopussa liikutuin aivan aidosti. Mietin: miten pienillä asioilla voi olla suuria vaikutuksia, miten odottamaton myönteinen teko tai moraalinen vastavuoroisuus voi liikuttaa vuoria ja mikä loppujen lopuksi on tärkeää elämän loppumetreillä. Vasta myöhemmin tajusin, että tulin katsomisen yhteydessä työstäneeksi omaa elämääni armoteeman suhteen. Jostain syystä pohdin asiaa myös toisin päin: mahtavatko näyttelijät koskaan työstää elokuvan teemoja omassa, todellisessa elämässään.
Tiesin ohjaajan huipputekijäksi. Elokuvan pappiin samaistuin ajoittain voimakkaasti - hän oli hyvä, ilmaisun laajimmassa mahdollisessa merkityksessä. Myös Hazardin suoritusta pidin onnistuneena. Mietin, että siinäpä on lahjakkuutta kerrakseen: paitsi rohkea ja sujuva kirjoittaja myös uskottava näyttelijä. Napakymppi siihen rooliin.
Vasta viime päivinä olen alkanut nostaa mielessäni Hazardin roolisuoritusta yhä korkeampaan ja korkeampaa arvoon. Erityisesti kovan ulkokuoren sulamisen hän näytteli käsittämättömän uskottavasti. Sitä en varsinaisen katsomiskokemuksen yhteydessä osannut täysimääräisesti arvostaa, mutta jotenkin se on aivan lähiaikoina pyörinyt mielessäni. Tunteiden ristiriitaisuus, merkittävän toisen hyvä tahto (yhteydenpidon puuttumisesta huolimatta), anteeksianto (itselle ja toisille) ja monet muut hienovaraisemmat sävyt olivat läsnä tässä puhuttelevassa taideteoksessa. Muistin, että viha ja rakkaus saattavat olla paljon lähempänä toisiaan, mitä arkijärjellä tulee ajatelleeksi - aivan kuten runoilijat ovat kautta aikojen ounastelleet.
Elokuva on illuusio. Ja me ihmiset olemme hassuja. Joskus kuvittelemme, että tunnemme roolihahmon tai jopa näyttelijän, vaikka todellisuudessa olemme olleet fantasian maailmassa. Olemme siirtäneet jotain omaa visuaaliseen kuvaan.
En tiedä näyttelemisestä mitään. Olen tosin kuullut, että on olemassa erilaisia lähestymistapoja ja tekniikoita. Metodinäyttelijät kuulemma samaistuvat roolihahmoonsa aivan korviaan myöten; he ikään kuin muuttuvat roolihahmoikseen. Kauan aikaa sitten eräs pitkän linjan arvostettu näyttelijä kertoi televisioissa, että hän on jättänyt palan sielua jokaiseen roolityöhönsä. Silloin mielsin viestin vertauskuvalliseksi. Nyt en ole varma.
Timo Harakka,
VastaaPoistaen yhtään ihmettele, miksi sait potkut kustannusalalta, kun et näköjään erota edes solvausta ja mediakritiikkiä toisistaan.
Ja sorrut sinä myös siihen toiseenkin toimittajan perisyntiin, eli eihän korppi korpin silmää noki.
ps. ihan vaan vinkkinä, ei kannattaisi lopettaa koluministina artikkeleitaan tuollaisiin YHYY-kommentteihin.
Tony Halme pyysi Haloselta julkisesti anteeksi lesbo-kommenttiaan. STT:n kautta välitetty teksti löytynee varmasti jostakin. Halmeesta voi olla montaa mieltä, mutta hän oli siitä harvinainen poliitikko, että hän pystyi pyytämään anteeksi ja myöntämään virheitään.
VastaaPoistaSpot on. Ja muutenkin mainio blogi. Terveiset Istanbulista.
VastaaPoista@Seppo Hilden: Mistä "kustannusalalta" olen mahtanut saada potkut?
VastaaPoista@kaikki, jotka eivät löydä mediakritiikkiä alkuperäisestä jutusta - lukekaapa uudestaan blogini toinen kappale, joka alkaa sanalla "Iltapäivälehdet". Myöskin kohdat, joissa ei suoraan puhuta mediasta, viittaavat selvästi mielikuvaan, joka Halmeesta luotiin, eivät Halmeeseen itseensä. (Kiistämättä sitä, että Hazard kuvaa Halmetta myös "suoraan" hyvinkin räväkästi.)
@te, joiden mielestä "korppi ei korpin silmää noki", lämmittelette omia laiskoja ennakkoluulojanne. Arvioin ja arvostelen jatkuvastii julkisesti toimittajakollegoiden työtä, myös tässä blogissa (esimerkiksi postauksissa 9.11.09., 24.11.09 ja 6.1.10) - tosin mieluummin asioita ja asenteita kuin henkilöitä.
Halmeen arvioimista hankaloittaa ratkaisevasti se, että hän oli toisaalta populistinen poliitikko, siis vallankäyttäjä, jota on oikeus arvostella erittäin kovinkin sanankääntein; toisaalta vakavasti sairas ja todellisuudessa alentuneesti syyntakeinen henkilö, jota esimerkiksi 7 päivää -lehti käytti silti hyväkseen sumeilematta.
Siksi tuntuukin siltä kuin keskustelijat puhuisivat kukin eri Halmeesta - tavallaan he puhuvatkin.
Harakka. Minusta on ihan hyvä lähilukea kolumnit ennen kuin niiden puolesta alkaa sen kummemmin tuulettamaan. Minua vain kiinnostaisi tietää, kun ilmeisesti Hazardin kolumni oli sinusta niin ansiokas, että se saa sinut heittämään eri mieltä oleville näitä Yhyy-kommenttejasi, että mitä mieltä olet Hazardin väitteestä, että Soinin muistosanat Halmeesta olivat epäinhimillisyydessään vertaansa vailla olevat. Mikä niistä teki erityisen epäinhimilliset, vai oliko niin, että Hazard sittenkin miten sen sanoisi ei ollut ihan normaalijärjessään kolumnia kirjoittaessaan.
VastaaPoistaSamaa koskee tätä Hazardin mielipidettä, että iltapäivälehdistö olisi luonut Halmeesta jotain oksettavaa sankarimyyttiä (mikä taas oli Hazardin ihan oma tulkinta), mihin on kyllä hyvin vaikea yhtyä. Lehdet kertoivat jopa tavan, jolla Halme päätti päivänsä, vaikka sitä ei yleensä kerrota, Halme oli tässäkin suhteessa vapaampaa riistaa. Halmeen elämän syöksykierre kuvattiin aika yksityiskohtaisesti, kenellekkään ei jäänyt epäselväksi, että Halme oli narkomaani, sekakäyttäjä ja että hänellä oli laittomia aseita. Katujen sankarikaan (Koko lööppi kuului: Syöksykierteen päätös, katujen sankari kuoli yksin. Säryistä kärsiyt Halme erakoitui. Ystävä löysi elottomana kotoa) ei ole itsessään niin positiivinen määre, että se olisi perustellut Hazardin raivopäisen purkauksen. Katujen sankari viittaa kadulle, alamaailmaan, ei mihinkään yleissankaruuteen vaan marginaalisankaruuteen, siihen että kannatus on kaduilla, baareissa syrjäytyneiden joukossa.
Jotkut Halmeen oikeasti tunteneet lausuivat jonkin nätin sanan Halmeesta, kuten yleensä on tapana kuolleiden kohdalla tehdä, oliko siinäkin sitten jotain niin vastenmielistä, joka kirvoitti Hazardin tähään raivopäiseen vastineeseensa, antinegrologiiin, joka ilmeisesti hänen mielestään Halmeesta alunperinkin olisi pitänyt kirjoittaa.
Mistä lähtien myös mediakritiikki on kohdistunut median sijasta kuolleesen ihmisen ja tämän ulkonäön ja vammaisuuden solvaamiseen. Tähän kiinnostaisi myös saada vastaus. Jos näin on, niin Seppo Lehto on Suomen paras mediakriitikko, miksi tämä ansioitunut mediakriitikko sitten sai ehdottoman vankeustuomion.
Kai ymmärrätte mikä Pandoran lipas on nyt avattu, tästä lähtien kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa, kaikenlaiset solvaukset voi aina kuitata mediakritiikkinä. Sana mediakritiikki on saanut aivan uudenlaisensa sisällön.
Kannattaa käydä muistinvirkistykseksi lukemassa. Hazardin kolumni. Mitään mediakritiikkiä sieltä on hyvin vaikea löytää, sen sijaan runsaasti Hazardin omia halventavia mielipiteitä Halmeesta.
"Myöskin kohdat, joissa ei suoraan puhuta mediasta, viittaavat selvästi mielikuvaan, joka Halmeesta luotiin, eivät Halmeeseen itseensä."
VastaaPoistaAika onnetonta selittelyä. Kuka muu se kuin "Iso ukko, joka Hazardin mukaan surkeana ja säälittävänä katkokäveli ja sammalsi viimeiset elinvuotensa, itähelsinkiläisten luusereiden äänestämä, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin, eduskunnassa orpona istuva niskamakkara, sikaniska, etninen maskotti, merkki, ei mies, mulli ja elukka, kuohittu mahtisonni, joka onneksi Hazardin mielestä ymmärsi mennä oikealla hetkellä kuten Elvis oksennukseensa ja Marilyn lääkkeisiin" oli kuin oikea, lihaa ja verta oleva ihminen nimeltä Tony Halme?
Vai puhuuko Hazard kenties jostain sijaisnäyttelijästä ja oikea Tony Halme kömpii kohta kulisseista esiin.
Mäkihyppääjien termiä käyttääkseni Timo Harakalla olisi tähän paikkaan tuhannen taalan tilaisuus palata kevään -03 rikospaikalle, koska jo silloin oltiin siirtymässä nykyiseen median pidäkkeettömään terrorivaltaan, eli kuten Hazard kirjoittaa: ” Halme oli populistinen poliitikko, siis vallankäyttäjä, jota on oikeus arvostella erittäin kovinkin sanankääntein”.
VastaaPoistaJos Eduskuntatutkimuksen Keskuksen taustoja availtaisiin. saattaisi sieltä löytyä myös median Arkadianmäelle pystyttämän häpeäpaalun syntysanat.
Runoileva psykiatri on muuten palannut iltapäivälehtien palstoille.
Eikä tietenkään se, että on saanut työtilan Aleksis Kivi-talosta, tee oikeudettomaksi puuttumaan Miina Äkkijyrkän asiaan, enempää kuin työtila Yle:ssä tarttumaan Jäätteenmäen tapaukseen. Suorastaan päinvastoin siihen opastetaan.
Olen samaa mieltä kuin Timo Harakka. Hazard kertoi kolumnissaan Halmeesta yhtä paljon kuin Elviksestä ja Marilynistä. Mielestäni kyseessä on jopa kunnianosoitus tälle Gladiaattorille. Kritiikin kohteena on iltapäivälehdistö ja "ostava yleisö".
VastaaPoistaEn oikein kuvitellut että politiikka voi likaisemmaksi mennä mutta toimittaja Petri Sarvamaa iski kyllä ennätyksen todella halpahintaisella populismillaan.
Jännittävää oli nähdä päivän Hesarissa päätoimittajien arvioita Hazardin kolumnista.
Kirkko ja Kaupunki läpyskän päätoimittaja piti kirjoitusta osuvana. Ja kirkkoa on pidetty tekopyhyyden tyyssijana! Kuinkahan nyt oikeasti onkaan?
Kolumnin "mediakritiikki" ja julmat sanakäänteeet kohdistuivat yksinomaan Halmeen persoonaan, ulkonäköön ja vammaisuuteen sekä myös Halmetta äänestäneiden itähelsinkiläisten luusereiksi leimaamiseen. Eivät kohdistuneet mediaan eikä median vallassa oleviin ihmisiin (jollei sitten heitä ole yksinomaan Halmetta äänestäneet luuserit). Halmeen surkuhupaisuudella, säälittävyydellä, katkokävelyllä, sikaniskaisuudella, niskamakkaroilla ja lukuisilla Halmetta halventavilla ilmauksilla (ei-mies, mulli ja elukka) onkin paljon tekemistä mediakritikiin kanssa. Sana mediakritiikki on saanut aivan uuden sisällön, kiitos Hazardin.
VastaaPoistaHazardin kolumni oli pelkkä alhainen Halmeen personaa vastaan suunnattu vihanpurkaus, jonka hän vielä alhaisemmin naamioi joksikin mediakritiikiksi. Olisi edes kirjoittanut sen silloin vielä kun Halme eli, eikä raukkamaisesti puukottanut vainajaa selkään.
Voittehan te toki hokea, että keisarilla on vaatteet, mutta luulisi jo teitä itseännekin hävettävän tai ehkä sitten aidosti uskotte omiin valheisiinne.
Yhyy.
Sarvamaasta. Hän taitaa olla mediaväestä ainoa, joka uskalsi kuunnella sydäntä "intellektin" yli. Täydet pisteet miehelle.
VastaaPoistaHarakkakin halusi itsekin maineensa pilanneiden joukkoon ja ohitti kokonaan mistä tässä tosiasiassa on kyse. Tyhmyyttä on monenlaista.
Anonyymi 17.1 10.52. Matti Apunen myös.
VastaaPoistahttp://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/ylanurkka-ihmisen-muisto-elukan-leima/167095
Tämä tuntuu olevan kovin monitasoinen asia, enkä jaksa nyt sen laajemmin tähän osallistua. Yhteen ulottuvuuteen kuitenkin lyhyesti:
VastaaPoistaItähelsinkiläiset äänestäjät tai heitä puolustavat ovat älähtäneet Hazrdin kommenteista ikään kuin äänestäjien sana olisi joku absoluuttinen totuus. Miksi äänestäjä ei ääntä antaessaan muka voisi erehtyä kuten mitä tahansa valintaa tehdessään? Ja Halmeen kohdalla vaatii suurta itsekritiikittömyyttä ellei tätä kansanedustusta näe virhevalintana. Sen verran lyhyt kananlento se oli kaikkine lain ja järjestyksen rikkomisineen ja itsensä tuhoamisvietteineen.
Kansan syvien rivien edustajana Halme oli virhevalinta, ei se sen kummempaa. ole. Itse ainakin tunnistan tehneeni virhevalintoja useammankin kerran vaaliuurnilla. Niin monesti, että en kovin aktiivinen äänestäjä enää edes ole. Tässä piileekin suomalaisen demokratian kriisin yksi ydin, korruption ja muun lisäksi. Jos vaihtoehdot ovat Tony Halmeen tasoa niin kovin heppoisilla eväillä demokratiaa yritetään pitää pystyssä. Kuinkahan moni Itähelsingin äänestäjä vaivautuu äänestämään seuraavissa vaaleissa?
""Halmeen arvioimista hankaloittaa ratkaisevasti se, että hän oli toisaalta populistinen poliitikko, siis vallankäyttäjä, jota on oikeus arvostella erittäin kovinkin sanankääntein; toisaalta vakavasti sairas ja todellisuudessa alentuneesti syyntakeinen henkilö, jota esimerkiksi 7 päivää -lehti käytti silti hyväkseen sumeilematta."
VastaaPoistaTuo on kyllä varmasti totta. Kiitos perusteiden selventämisestä. Koko mediamaailma näyttää monesti kaltaiselleni ulkopuoliselle hämärältä ja monimutkaiselta hyväksikäyttösuhteelta, jossa antaminen ja saaminen menevät sekaisin. Loppuaikoina vainajalla ei ollut pahemmin agendaa (paitsi raha). Hän ei itse myynyt mitään, vaan häntä myytiin(?) Vallankäyttäjä hän ei viimeiseen 7 vuoteen ollut. Yksi kysymys on siten myös, pääseekö julkisuudesta pois, ikinä. Sanotaan, että kukaan Suomessa ei joudu julkkikseksi vasten tahtoaan - uskon -, mutta ihmiset ehkä ajattelevat toisin tämän kuvion. En tiedä. Jotenkin se vaihtosuhde mielletään (kai) toiseksi loppuaikoina. Miehellä ehti olla monta lippalakkia päässä - kenet valitset? Halmeella oli myös monia "kansankulttuurin" saavutuksia ja ihailtavia ominaisuuksiakin (mm. sisäinen yrittäjyys, rohkeus hypätä syvään päähän) - ja tietenkin kolikoiden kääntöpuolet.
"Siksi tuntuukin siltä kuin keskustelijat puhuisivat kukin eri Halmeesta - tavallaan he puhuvatkin."
Hyvin kiteytetty. Harvasta suomalaisesta ollaan niin vahvasti niin eri mieltä. Se osaltaan korostaa tahattomasti kohublogin "viimeisen sanan" vaikutelmaa. Ymmärtääkseni pari viikkoa kuoleman jälkeen pitäisi kirjoittaa yläoktaavista, omaisia silmällä pitäen, sen jälkeen inhimillisyyden rajoissa. Jos tätä ei noudateta, aukeavat kaikki matopurkit. Hazard on painottanut, että kyse on media kritisoinnista. Totta, mediakritiikkiä siinä oli - and then some... Näin hän tulee rikkoneeksi paitsi ajoituksen myös sävyn vakiintunutta tapaa. Oliko vanha periaate ja käytäntö ongelma, johon piti puuttua? Nyt en tiedä, kumpi - habituspilkka vai käytännön muuttaminen - on raskauttavampaa. Ehkä en vain ymmärrä. Kun Diana kuoli, puhuttiin yleisesti siitä, että ihmiset surevat myös omia surujaan. Siinä tapauksessa se oli suurieleistä, mutta jokin pieni pysähtyminen poismenon kohdalla tekisi meille kaikille hyvää. Joidenkin lukurutiineihin kuuluu lehden kuolinpalstojen selaaminen tai "tarkastaminen".
Monilla on kurja olo, myös minulla. Ymmärrän hyvin, että ei tässä voida jokaisen fiilisten mukaan mennä, enkä kaipaa "ammattiloukkaantujien" (moral outrage) vallankäyttöä - sellainen on mielestäni USA:ssa
(Sen sijaan) ongelma: vyön alle vain pari päivää kuolemasta + saivartelu ("mediakritiikkiä") + kiemurtelu (ei pahoittelun elettä). Toisen tyhmyyttä on helppo pahoitella.
(Jatkuu - anteeksi pitkä kirjoitus)
Me ihmiset olemme mestareita näkemään toisissa sellaista, mitä emme halua / pysty näkemään itsessä. Nähdään terroria toissa, mutta ei itsessä (Palestiina-Israel). Seurauksena on helposti toisen luoman odotusarvon mukainen käytös: nettimaailman "paskan pallottelua" nokitteluineen. En kestä, jos tänne tulee sellainen vahingonilon kulttuuri, jossa irralliset sloganit alkavat palvelemaan toisten mielipahan syventämistä - "kulttuurin rikkautta", ns. kunniamurhan ivaksi. Pullonhenkeä on vaikea saada takaisin pulloon. Samaa voi kokeilla myös hammastahnalla. Nyt on mielestäni hankala tilanne: se, mikä medialle on linjakkuutta, on "taburikkeeksi" asian mieltäville vääryyden tuplaamista, triplaamista jne.
VastaaPoistaElämme erikoisia aikoja. Ei mielestäni ole aivan mahdoton ajatus, että viime vuosien järkyttävät väkivaltateot saattavat vaikuttaa jollain tavalla ajan henkeen ja kaikkiin meihin. Mitä niistä opittiin? Minä en oppinut mitään, vaikka taustani puolesta olisi pitänyt. Tiukennus aselakeihin? Joo, kannatetaan - mutta esim. Sellon ampujalla oli laiton ase.
Kyynisyys on keino (defenssi), ei tavoiteltava olotila.
"Koskaan ei voi aliarvioida lukijaa / kuulijaa / katsojaa tarpeeksi" (ei TH:n suusta, vaan ns. vanha viidakon sanonta), toimi menneessä maailmassa varmaan hyvin, mutta nämä netit, twitterit jne. muuttavat tilannetta ainakin ajoittain. Ei käy kateeksi näiden kaiken maailman tuuttien kanssa sekoilu ja ajan tasalla pysyminen...;)
Olen lukenut juttujasi pitkään - kiitos niistä.
ps. IL:n blogi sai kirjoittamaan; tämä oli minun yhdistetty "debyytti- ja jäähyväiskeikka" nettikirjoittamisessa. Arjen askareet kutsuvat. Zemppiä kaikille!
"Itähelsinkiläiset äänestäjät tai heitä puolustavat ovat älähtäneet Hazardin kommenteista ikään kuin äänestäjien sana olisi joku absoluuttinen totuus."
VastaaPoistaMiten ihmeessä voit päätellä, että Hazardin rimanalituksesta suuttuneet olisivat itähelsinkiläisiä äänestäjiä? Tai, että tässä puolusteltaisiin kuolleen, ei vielä edes haudatun Halmeen kunnian sijasta itähelsinkiläisiä äänestäjiä. Miten kieroksi ja valheelliseksi nämä väitteenne oikein menee, ammennatte niitä sieltä samasta viemäristä mistä Hazard itse ammensi kolumninsa. Hazard itse asuu itähelsingissä, joten ehkä hän sitten oli yksi näistä omasta kolumnistaan loukkaantuneista.
Meidän pitäisi siis uskoa, että Ilta-Lehdessä työskentelevä Hazard arvosteli työnantajaansa solvaamalla Halmetta. Siinäkö oli tämän kolumnin tai oikeammin sontaläjän "mediakritiikki".
"Myöskin kohdat, joissa ei suoraan puhuta mediasta, viittaavat selvästi mielikuvaan, joka Halmeesta luotiin, eivät Halmeeseen itseensä."
VastaaPoistaMiten voi viitata muuhun kuin mielikuvaan (jostain): "Halme itse" on mielikuva myös. Meillä on vain subjektiivinen todellisuus ja kaikki on mielikuvaa. Kaikki ei-fyysinen on mielikuvaa.
"mielikuvaan, joka Halmeesta luotiin" - voisitko näyttää sen (yhden) konkreettisesti, jos se on jossain (tuolla).
You´ve gotta bring Your A-game, bro - pystyt kyllä parempaan!
Kiitos kommenteista - varsinkin kaksiosaisen Anonyymin punnitusta puheesta sunnuntai-iltapäivältä. Älä jätä meitä palstoille yksin!
VastaaPoistaMaanantain blogissa on vielä kolumnini, jossa yritän vilpittömästi pohtia, mistä laajemmasta kulttuurisesta jaosta Halme-Hazard-riita kertoo. Sana on vapaa!