Maanantaina on kulunut tasan vuosi siitä, kun Wall Streetille iski - Helsingin Sanomien mukaan - "tsunami". Tarkoitus oli tietysti havainnollistaa tuhon äkillisyys, laajuus ja perusteellisuus, mutta täydelleen ihmisten omalla toiminnalla aiheutettua vahinkoa ei voi mitenkään verrata luonnonilmiöön, joka vaati 200 000 uhria jouluna 2004.
Miten Suomi reagoi tuhoviikkoon?
Tulee mieleen Jukka Relanderin kertoma juttu Suomen Italian-lähettiläästä 1920-luvulla. Edustajamme näet raportoi joka vuosi samalla virkkeellä: ”Italiassa ei ole tapahtunut mitään merkittävää.”
Noihin aikoihin Benito Mussolini nousi valtaan. Kun lähettiläältä kysyttiin, eikö sentään ole tekeillä jotakin tärkeää, tämä vastasi närkästyneenä: ”Italiassa ei ole tapahtunut mitään merkittävää Suomen kannalta.”
Ja kun maanantaina 6.10. 2008 finanssikriisi räjähti, Suomen hallitus ilmoitti tiedonantonaan seuraavaa.
”Hallitus toivoo, että muiden maiden toimet osoittautuvat tehokkaiksi siellä esiintyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Suomen markkinoilla ei ole esiintynyt merkittäviä häiriöitä.”
Maailmassa ei tapahdu koskaan mitään – Suomen kannalta.
Ei silloinkaan, kun maahan tulee yht´äkkiä 70 000 uutta työtöntä ja satoja konkursseja. Kun sijoitusrahastoista katoaa 13,3 miljardia euroa, ja Nordealta kokonaisia sijoitusrahastoja. Ja kun joudutaan ottamaan kymmeniä miljardeja euroja turhaa velkaa lastemme maksettavaksi.
Koska, harmiksemme, "muut maat" eivät pidä ongelmiaan "siellä esiintyvinä". Koska globalisoituneessa maailmassa myös Suomi on aina "siellä".
Aiheesta lisää - ja Matti Vanhasen yllättävästä supersankaruudesta maailmantalouden kriisissä - Talouselämän kolumnissa, jonne pääset tästä.
Luitko jo Pekka Korpisen perusteellisen jutun PT:n Talous ja Yhteiskunta -lehdestä: "Tuskin koskaan on vajavainen ja virheellinen teoria saanut yhtä paljon vahinkoa aikaan kuin taloustiede 2000-luvulla. Tämän sopan selvittely maksaa tuleville sukupolville paljon..."
VastaaPoistaLehti on edessäni ja matkalla yöpöydälle, vaikuttaa räjähtävän kiinnostavalta. Talous ja Yhteiskunta on aikamme tärkein media.
VastaaPoistaLehdellä on niin myyvä nimikin. Mutta hieman mua nyppii tässä kritiikissä tuo taloustiede- ja kansantaloustiede -sanojen yleistävä käyttö. Kyllähän se antiteesi uusklassiselle synteesille on myös tullut kansantaloustieteen piiristä, joskin psykologialla yms. höystettynä. Keynes ja Galbraith ainakin olivat kansantaloustieteilijöitä par excellence.
VastaaPoistaOn olemassa monenlaista taloustiedettä, mutta Suomessa Pekka oli melko yksin eikä hävennyt sitä koskaan. Haastatellessamme Mauno Koivistoa (Heinonen & Pantzar, Kansantaloudellinen aikakauskirja) tuli esiin Koiviston ja Korpisen vaikea suhde. Koivisto tosin arvosti Pekkaa paljon enemmän kuin valtavirtataloustieteilijöitä.
VastaaPoistaKai uusklassinen talousteoria on niin selkeä paradigma, että sen voi yleistää koskemaan koko taloustiedettä. Varsinkin, kun taloustiede ei - toisin kuin muu akatemia - tunnu suosivan jatkuvaa avointa, kriittistä, kyseenalaistavaa debattia. Vai?
VastaaPoistaEn ole seurannut asiaa kovin tarkoin sen jälkeen kun yliopistolta lähdin, mutta kyllä kansantaloustiede on muuttunut paljon monitahoisemmaksi kuin mitä se oli 70-luvulla. (Viimeistään Kahnemannin Nobel niittasi muutoksen.) Terminologia on mennyt aika sekavaksi. "Uusklassinen taloustiede" ja "uusklassinen synteesi" ovat ainakin wikipedian mukaan eri asioita, mutta kuka jaksaa kiinnittää siihen huomiota; sekoitan ne itsekin. Pointtini oli, että suuri osa kansantaloustieteestä (ei ehkä vielä enemmistö) on murtautunut ahtaasta rationaalisen valinnan oletuksesta ja lähestynyt mm. psykologiaa. Olin todella ilmoinen mm. löydettyäni Dan Arielyn, jonka edustama "behavioural economics" on taloustiedettä sekin.
VastaaPoistaJa kyllähän uusklassisessa taloustieteessä on paljon pysyvääkin. Kysynnän ja tarjonnan lakia ei ole tietääkseni kumottu, ja suhteellisen edun periaate selittää ulkomaankauppaa. Tiedän: ceteris paribus.
Olen 100% sitä mieltä että uusklassinen taloustiede on melkolailla yhtenäinen paradigma. Vuonna 1986 tal.tieteen lisensiaattityöni tarkastajana Matti Pohjola ei tätä näkemystä niellyt eikä kait vieläkään usko valtvirran olemassaoloon.
VastaaPoistaMatti on oikeassa muutoksessa joka sai alkunsa jo kun Herbert Simon palkittiin Nobellilla . Vielä 1950-luvulla Simon oli psykologian laitoksella Carnegie Mellonissa maanpaossa valtavirralta. Kokeellinen tutkimus on jo saanut paikan esimerkiksi American economic Reviewstä. Mutta Suomessa on yhä tunkkaista.
Paradigma tarkoittanee jotakin, mihin kansantaloustieteen valtavirta on (sokeasti?) sitoutunut. Eihän tätä ole kiistettykään. Paradigma oli kuitenkin 70-luvulla vahvempi kuin nyt, vai mitä? Ja tarkoitatko nyt uusklassista synteesiä, johon kuuluvat myös Keynes, Galbraith, Krugman ja muut? Vai vanhaa samuelsonilais-friedmanilaista uusklassismia?
VastaaPoistaOlen minäkin tunnistanut kotimaan kansantaloustieteessä samankaltaista tunkkaisuutta kuin psykiatriassa, joka oli meillä pitkään sitoutunut freudilaisuuteen. (Siis valtavirta oli, siihen mittaan että meillä oli ja on vissiin edelleen väestöön nähden maailman toiseksi eniten psykoanalyytikoita, Argentiinan jälkeen.)
"Paradigma viittaa tieteellistä toimintaa ohjaaviin ajatuskulkuihin tai muihin tietoteoreettisiin näkökulmiin. Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa tai suhteellisuusteoriaan seurauksia
VastaaPoista"Sanan 'paradigma' merkitys on joskus epäselvä, mutta sen yleisin merkitys tulee Thomas Kuhnin tieteenfilosofiasta. Kuhn käytti sitä teoksessaan Tieteellisten vallankumousten rakenne kuvatakseen tiettyjä vakiintuneita toiminnan tapoja tieteessä:
• Mitä tulee tarkkailla ja tutkia.
• Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai tutkia aiheeseen liittyen.
• Kuinka nämä kysymykset esitetään.
• Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan.
"Kuhnin mukaan tiede ei niinkään esiinny yksittäisten teorioiden kehityksenä vaan paradigman vaihdoksina. Paradigman käsitteen sekaantuesssa hän itse alkoi käyttää muun muassa termiä normaalitiede."
Näin Wikipedia. Käsittääkseni nyt, jos koskaan, olisi paradigman muutoksen hetki taloustieteessä.
Mitään ei tapahtunut Puolan hevosvetoisen armeijan käydessä Hitlerin panssareita vastaan:
VastaaPoistaValtion propagandakone Yle panee pään puskaan Yle-maksun turvin nuoremman polven siirtyessä vauhdilla interaktiivisten nettiyhteyksien ja Canal+ HD ym. uusien käyttäjiksi.