Suomen salatut kannat paljastavat hallituksen uhkapelin Grexitillä ja Suomen maineella

Tänään vaiteliaisuuspyynnöstä vapautetut hallituksen kannat viikonlopun eurohuippukokouksen valmistelusta paljastavat, millaista uhkapeliä hallitus kävi Kreikka-neuvotteluissa.

Ensin kokoomus taipui perussuomalaisten jyrkkään linjaan. Sitten perussuomalaiset käänsivät kelkkansa. Se huipentui torstaina 16.7., kun ulkoministeri Soini oli valmis avaamaan jälleen Kreikan lainapiikin.

Sisäpoliittinen asetelma asetti Suomen kansainvälisen maineen vaakalaudalle. Suomi oli valmis jopa suosittelemaan Grexitiä, seurauksista piittaamatta.

Lauantai 11.7: Suomi valmistelee Grexitiä

Lauantaina 11.7. hallitus toi eduskunnan suuren valiokunnan hyväksyttäväksi toimintalinjan, joka poikkesi voimakkaasti aikaisemmista.

Suomi katsoo, että Kreikan nyt esittämä uudistusohjelma ei vastaa lainkaan siltä edellytettyä.

Lisäksi, kun otetaan huomioon kansanäänestyksen tulos ja Kreikan tilanteen vaatimat uudistukset, on selvää, ettei ole olemassa edellytyksiä kestävälle ohjelmalle, ja siihen tarvittavalle omistajuudelle eikä riittävää poliittista tahtoa sellaisen täytäntöön panemiseksi.

Kestävä ratkaisu Kreikan talousongelmiin on löydettävissä vaihtoehdossa, jossa Kreikka on väliaikaisesti rahaliiton ulkopuolella. Tässäkin vaihtoehdossa Kreikka tulee tarvitsemaan ulkopuolista apua.

Suomi katsoo, että Kreikan ehdotus ei muodosta riittävää pohjaa periaatepäätökselle EVM-ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi.

Jatkoprosessissa voidaan tarkastella eri etenemisvaihtoehtoja.

Mediatietojen mukaan hallituksen EU-ministerivaliokunnan kokous oli ollut riitainen, ja perussuomalaiset tehneet ehdottomasta linjauksesta hallituskysymyksen. Kanta saapui suuren valiokunnan jäsenille 15 minuuttia ennen kokouksen alkua. Itse aiheutetun kiireen takia ministeri Stubbilla oli aikaa vain 13 minuuttia Suomen rajun linjakäännöksen esittelyyn puhelimitse ennen euroryhmän (euroalueen valtiovarainministerien) kokousta.

Siihen saakka hallituksen linja oli seurannut euroinstituutioiden – Euroopan keskuspankin (EKP), Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja EU-komission – suosituksia. Toimintalinjan taustamuistiossa ei kuitenkaan mainita, että instituutiot olivat suositelleet neuvottelujen aloittamista.

Hallituksen ehdoton kanta oli siis jyrkästi instituutioiden antaman arvion vastainen.

Ehkä dramaattisinta on, että hallitus valmisteli Kreikan eroa euroalueesta. Se piti Grexitiä parhaana vaihtoehtona. Ehdoton EI neuvotteluille olisi voinut johtaa siihen.

Greixitin seurauksena Suomi olisi menettänyt valtaosan Kreikka-saatavistaan, euroalueen vakaus olisi ollut uhattuna ja Kreikka ajautunut katastrofiin. Valiokunnan hämmästykseksi hallitus ei

esittänyt näin dramaattisesta ratkaisusta perusteellista vaikuttavuusarviota, ja osoittautui, ettei se ollut sellaista edes teettänyt.

Ministeri Stubb sanoi lehdistötilaisuudessa torstaina 16.7., että Suomi ”ei ole kannattanut” Grexitiä. Väitettä voi pitää kyseenalaisena.

Sunnuntai 12.7: Suomi pannaan ruotuun

Euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa eli euroryhmässä lauantaina 11.7. Suomi kieltäytyi aloittamasta lainaneuvotteluita ja oli jopa valmis jäämään kantoineen yksin. Ehdoton linja herätti valtavasti huomiota kokousta seuranneessa kansainvälisessä mediassa.

Kun kokous keskeytettiin aamuyöllä, ministeri Stubb sanoi: ”Ihan selvästi noin puolet jäsenmaista oli meidän kanssa samoilla linjoilla ja ehkä muutama sitten eri linjalla.” Suomen jyrkkä kanta kuitenkin herätti vastustusta neuvottelukumppaneissa, varsinkin instituutioissa.

Euroopan keskuspankki ja EU-komissio uhkasivat hätätilamenettelyllä, jolloin Suomi ei olisi voinut yksin estää enemmistön päätöstä. Tähän Suomen hallitus ei Suuren valiokunnan keskustelujen perusteella ollut lainkaan valmistautunut. Tuli tarve ”tarkastella eri etenemisvaihtoehtoja”.

Sunnuntaina pääministeri Sipilä hakikin eduskunnalta eurohuippukokoukseen lieventävän kannan. Aikaisempaan kantaan lisättiin virke:

Suomi ei voi hyväksyä neuvotteluiden aloittamista uudesta EVM-ohjelmasta. Suomi ei kuitenkaan yksinään estä neuvottelujen alkamista.

Myös perussuomalaiset äänestivät Suuressa valiokunnassa sen puolesta, että Suomi tyytyy enemmistön tahtoon.

Maanantai 13.7. Salailu alkaa

Maanantaina eurohuippukokous hyväksyi julkilausuman, jolla Kreikan alkuperäinen esitys hylättiin ja Kreikka velvoitettiin pikaiseen lainsäädäntöön, jotta lainaneuvottelujen aloittamista voitaisiin harkita.

Kuten tekstistä ilmenee, Suomen toimintalinja ottaa kantaa Kreikan aikaisempaan esitykseen, jota ei ole olemassa missään muodossa. Suuren valiokunnan jäseniä velvoittava vaiteliaisuuspyyntö – jonka tarkoitus on ”Suomen neuvottelutavoitteiden turvaaminen” – ei ollut enää perusteltavissa. Valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) vaati maanantaina vaiteliaisuuspyynnöstä luopumista. Siihen ei suostuttu.

Koko viikon vallitsi siis tilanne, jossa hallitus esitti omasta toiminnastaan itselleen edullista kuvaa, mutta oppositiota kahlitsi vaiteliaisuus. Se ei voinut kertoa omaa, dokumentoitua näkemystään. Samalla mediassa arvuuteltiin Suomen linjaa huhujen, vuotojen ja päätelmien pohjalta. Hallitus ei – oman poliittisen hyötynsä ja medianhallinnan takia – suostunut vaiteliaisuudesta luopumaan., ennen perjantai-iltaa 17.7., kun EVM:n hallituksen kokous oli päättynyt.

Jos tiedot olisivat olleet oikea-aikaisesti julkisia, kansalaiset olisivat voineet itse arvioida Suomen hallituksen Kreikka-linjan poukkoilua eri vaiheessaan. Kansalaisilla olisi ollut oikeus muodostaa mielipiteensä siitä, ajoiko Suomen eristäytyminen euroryhmässä Suomen etua – tai äkillisen Grexitin suositteleminen Suomen, Euroopan ja Kreikan etua.

Tästä syystä tein eilen oikeuskanslerinvirastoon selvityspyynnön hallituksen toimien lainmukaisuudesta ja asianmukaisuudesta vaiteliaisuuspyynnössä. Selvityspyyntö löytyy täältä.