Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen
kilpailukykyraporttia on odotettu innokkaasti. Ikävä kyllä Ruotsin
entisen valtiovarainministerin ja hänen nykyisen puoluetoverinsa esitys
on nollatutkimus.
Siitä on Suomen valtiolle talouden vaikeuksissa yhtä paljon hyötyä kuin Jyrki Kataisen aikanaan Pekka Himaselta tilaamista ohjelmista.
Työ
on sinänsä ammattitaitoinen ja järkeenkäypä kooste Suomen
kilpailukykyongelmista ja väestön ikääntymisen aiheuttamista haasteista.
Vertailu Ruotsiin on paikoin antoisaa, paikoin vähemmän. Raflaavista
otsikoista huolimatta varsinaiset ratkaisuesitykset ovat kuitenkin
yllättävän kesyjä – eikä niitä kukaan edes verisesti vastusta.
B&V:n
strategiassa on kolme osaa. Ensiksi kilpailukyky pitää palauttaa Suomen
palkkaneuvottelujärjestelmää uudistamalla. Toiseksi työllisyyttä on
nostettava lisäämällä työn tarjontaa sekä sosiaaliturvan että
maahanmuuton muutoksilla. Kolmanneksi tuottavuutta on lisättävä – mutta
siitä he jo kättelyssä sanovat, että eivät keksi ratkaisuja. Ja
bonuksena, jos ohjelma toteutuu, valtiontalous voi korvaukseksi satsata
elvytykseen.
(On tosin vaikea sanoa, miten ohjelma voisi toteutua,
jos kolmas kohta on jo valmiiksi jätetty avoimeksi, mutta se on nyt
sivuseikka.)
Pureudutaan vaatimuksiin yksi kerrallaan.
1. Palkkaneuvotteluiden uudistaminen
Raportin
vallankumouksellisuus kiteytyy tähän virkkeeseen: ”Käsityksemme on,
että Suomen kannalta realistisinta olisi hakea ratkaisua suunnasta,
jossa vahvistetaan Suomen työmarkkinoiden perinteisiä toimintatapoja.”
Tätä
on aika vaikea pitää uudistuksena, semminkin, kun B&V suosittelevat
laajoja yleissopimuksia, siis perinteisiä tupoja tai raamisopimuksia.
He tyrmäävät työnantajien toiveet liittokohtaisista sopimuksista, joka
vuonna 2007 osoittautuikin kohtalokkaan kalliiksi. Kokoomuksen lemmikki
Sari Sairaanhoitaja ei voi olla palkkajohtaja.
B&V toivovat,
että paikallinen sopiminen laajenisi vahvasti, kuitenkin yleissopimuksen
puitteissa. Äkkiä ei tule mieleen ketään, joka ehdotusta vastustaisi.
He jopa esittävät pääluottamusmiesten aseman vahvistamista ja
työntekijöille paikkaa yritysjohtoon. Jos oikein muistan, niin
yritysdemokratiaa vaadittiin kovasti 1970-luvulla – vasemmistossa.
Borg ja Vartiainen haastavat siis ennen kaikkea Elinkeinoelämän keskusliiton ja puoluetoverinsa Jyri Häkämiehen.
2. Työn tarjonnan lisääminen
Tämä
jakso on copy-peistattu Vartiaisen sataan kertaan esittämistä
kalvoista, joista olen sinänsä vahvasti samaa mieltä. On todella vakava
ongelma, että Suomessa työssäkäyvien määrä ei ole lainkaan kasvanut 25
vuodessa, mutta elätettäviä on tullut lisää puoli miljoonaa. Ruotsissa
työvoiman määrä on viime vuosina kasvanut lähes 300 000 hengellä.
Suurin
ero on tietysti maahanmuutto. Ruotsi vastaanottaa maahanmuuttajia noin
100 000 vuosittain. Parhaassa työiässä (25-54-vuotiaista) noin 30
prosentilla on ulkomaalaistausta. Silti työllisyysaste on merkittävästi
parempi.
Ei siis ihme, että B&V kehottavat luopumaan
työntekijöiden maahanmuuton lopustakin saatavuusharkinnasta. Sehän koskee
vain joitakin ammattikuntia. Epäilemättä ajatus on hyvä, jos vastaavasti
lisätään resursseja sen valvomiseen, että vaikkapa siivoojiksi tulevia
ei riistetä alemmilla palkoilla ja ehdoilla kuin mitä suomalaiset
saavat.
Työhön osallistumisen aste on Suomessa perinteisesti
matalampi kuin länsinaapurissa. 1970-luvulla tasa-arvotietoiset
ruotsalaismammat veivät lapsensa päiväkotiin, jotta pääsevät itse
työhön. Samaan aikaan Suomessa luotiin keskustan vaatimuksesta
kotihoidontuki, joka houkuttelee äitejä jäämään kotiin, tai kuten
Vartiainen muistettavasti sanoi: ihanaan velttoiluun.
Hallitus
sopi jo kotihoidontuen jakamisesta äidin ja isän kesken. Päätös olisi
edistänyt palkkatasa-arvoa suuresti. Kun vihreät ja vasemmistoliitto
olivat jättäneet hallituksen, molempien puolueiden tavoitteisiin kuuluva
päätös kariutui kristillisten lähtöuhkaukseen – hallitushan olisi
menettänyt enemmistönsä.
Keskusta ei tingi kotihoidontuesta, joten B&V:n hyvä tavoite jää seuraavalta hallitukselta saavuttamatta. Toisaalta Juha Sipilän
avaus, jossa naisvaltaisten alojen kustannuksia tasattaisiin kaikkien
sairausvakuutuksen maksajien kesken, on erittäin hyödyllinen ja
kannatettava – ja radikaalimpi kuin mitä R&V edes tohtiavat esittää.
Ruotsissa yli 55-vuotiaat osallistuvat työelämään selvästi enemmän kuin Suomessa. Siihen on olemassa yksinkertainen syy.
Ruotsissa
noudatetaan irtisanomisjärjestystä, jossa pitkään olleiden työpaikka on
suojatumpi kuin vasta tulleiden. Toisin kuin moni luulee, Suomessa tätä
sääntöä ei ole.
Onko pääteltävä, että Borg ja Vartiainen haluavat kiristää Suomen irtisanomissuojaa?
3. Tuottavuuden parantaminen
Kuten
sanottu, B&V eivät esitä mitään toimenpiteitä, koska Suomessa on
”toimiva markkinatalous ja innovaatiojärjestelmä”. Infrastruktuurista ja
koulutuksesta pidetään huolta, samoin investoinneista tutkimukseen ja
kehitykseen.
Outoa on, että R&V eivät ymmärrä julkisia
investointeja juuri koulutukseen ja infrastruktuuriin tuottavina ja
tuottavuutta lisäävinä toimina itsessään, vaan vain ”elvytyksenä”, johon
on varaa vasta kun heidän ohjelmansa muutoin toteutuu. Tiet ja radat
pysyvät kunnossa ihan itsekseen, homekoulut korjaantuvat magian avulla,
pienet haltiat valvovat sähköverkkoja. Innovaatio-ohjelmat,
korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, kaikki toteutuu ihan ilman
julkista panostusta.
Kulutuskysyntä ja verotus
Kysyntä
ei ylisummaan kiinnosta Borgia ja Vartiaista. He vaativat
nollasopimuksia, ikään kuin sellaisia ei aivan ainutlaatuisella tavalla
juuri Suomessa olisi ennestäänkin tehty. Samalla he viis veisaavat
ostovoimasta, jolla pelastettaisiin palveluiden hupeneva kysyntä ja
työllisyys.
Borgin ja Vartiaisen talous on ihmeellisen jämähtänyt,
staattinen, systeemi. He eivät ajattele, että julkinen valta voi lisätä
kysyntää ja talouden toimeliaisuutta (a) investoinneilla ja (b)
verotuksen keinoin. Verotus jää vain seuraamaan muita toimia, eivätkä he
käytä sitä työkaluna, joka vaikuttaa talouden dynamiikkaan ja
elinvoimaan.
Lopullinen arvio on tämä: Borgin ja Vartiaisen
raportti on hyvä ja ytimekäs kuvaus niistä kansantalouden ongelmista,
jotka Borgia ja Vartiaista kiinnostavat. Kovista lupauksista huolimatta
se ei ole likimainkaan tarpeeksi radikaali Suomen talouden nostamiseksi
nykyisistä vaikeuksista.
Olennaista on, että monipuolistamme
vientimme rakennetta: sekä valikoimaa että asiakaskuntaa on
laajennettava. On löydettävä menestysalat, ja myytävä yhä suurempi osa
tuotteista suoraan kuluttajille – ja tässä nimenomaan Ruotsi on
esikuvamme. On vahvistettava keskisuurten, erikoistuneiden ja korkeaan
osaamiseen perustuvien vientiyritysten edellytyksiä.
Koska yhä
suurempi osa lisäarvosta liittyy palveluihin, myynnin ja markkinoinnin
kykyjä on kehitettävä. Ja merkittävin kasvuala on ilmastonmuutoksen
torjuntaan tähtäävä teknologia: uusiutuva, säästävä, kierrättävä,
tehostava, puhdas ja puhdistava tuotanto.
On lisättävä keskiluokan
ostovoimaa tuloveroa alentamalla, jotta palvelualoilla olisi
työpaikkoja, jonne pienten lasten äidit voisivat ylipäätään palata.
Anteeksi,
nyt eksyin aiheesta. Näistä Suomen kohtalonkysymyksistä Borg ja
Vartiainen eivät puhu montaa sanaa, ehkä jopa vähemmän kuin Himasen
tulevaisuusraportit.
Tulevaisuus ei ole tämän päivän jatke
B&V
katsovat taloutta niin ohuen imupillin läpi, että näkökentästä katoavat
melkein kaikki epävakaan tulevaisuuden muuttujat. Työ muuttuu,
rahoitusjärjestelmä huojuu, geopolitiikka mullistuu. Tulevaisuus ei ole
tämän päivän jatke.
Ehkä virhe oli kirjoittajien lähtökohdissa.
Ekonomisti näet tietää, että talouden toimija tarvitsee kannustimen.
Pekka Himaselle maksettiin hyvin, joten häneltä sai vaatia tuloksia.
Borg ja Vartiainen eivät ottaneet palkkiota, joten heiltä ei voi
edellyttää ihmeellistä suoritusta.
Borgin ja Vartiaisen raportti on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa. Ja se on hintansa väärti.
Rikastuin tämän ohjelmoidun hakkeroidun pankkiautomaatin kanssa
VastaaPoistaYliopiston valmistumisen jälkeen ei ollut työpaikkoja, joten päätin aloittaa pienyrityksen, mutta rahaa ei ollut tarpeeksi. Lopetin yrityksen, siitä tuli minulle erittäin vaikeaa, koska olin vanhempieni ja vanhempieni ainoa lapsi. He ovat molemmat vanhoja, he uskovat päivittäiseen ruokavaliooni. Eräänä päivänä Internetissä surffaillessa sain viestin siitä, kuinka tämä UUSI VAIHTETTU ATM -KORTTI voi hakata pankkiautomaatin ja nostaa suuren summan rahaa, joten otin sinuun yhteyttä sähköpostitse. Yllätyksekseni sain kortin muutama päivä sen jälkeen, kun olin maksanut kortista pienen maksun. Tämä tyhjä pankkikortti on hämmästyttävä ja kaunis tuote. En koskaan uskoisi, että kaikki asiat, jotka minulla on tänään, voidaan hankkia tällä suurella ilolla sydämessäni, joten tuon hyviä uutisia ... Elämä on positiivista ja kärsivällistä, uskoen, että suuret asiat ovat mahdollisia ja voivat tapahtua muutamassa sekunnissa. .. BRAIN HACKERS TECH WORLD muutti elämäni ... Luojan kiitos voit lähettää sähköpostia VIA: lla (brainhackers@aol.com)