Valtiovarainministeriöltä on tullut jälleen tuomiopäivän lukuja. Se ei sinänsä ole uutinen. Kestävyysvaje vaatii tulevalla vaalikaudella 6 miljardin euron sopeutustoimet. Tässä huutokaupassa Valtiovarainministeriö ylittää jopa elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tarjouksen.
VM:n luvut vaativat aina tulkintaa. Ministeriön virkamies näet on tunnustanut minulle yksityisesti, että ministeriön täytyy aina ilmoittaa ulos todellista analyysiä korkeammat luvut, josta he voivat sitten tinkiä kauhistuneiden poliitikkojen mieliksi.
Ilman shokkivaikutusta ”päättäjät eivät tee mitään”. Media on tässä tärkeä työkalu, kuten tulemmekin näkemään.
Jos ministeriö toimii kuin basaarikauppias, mikä voisi olla sitten se oikea luku tässä ennusteiden mattokaupassa? Viisi? Kenties neljä miljardia. Iso luku sekin.
En vähättele ongelmaa, vaan muistutan, että kestävyysvajeen laskeminen on vaikeaa, ellei mhdotonta (kuten olen toisaalla kirjoittanut). Täytyy muistuttaa, sillä VM:n raportissa arvio ilmoitetaan täsmällisenä lukuna, kertomatta, miten mahdottoman monet asiat vaikuttavat arvioon. Yhden perusmuuttujan muuttaminen tai puuttuminen heittää arviota miljardikaupalla suuntaan tai toiseen.
Muistetaanpa hallitusneuvotteluita keväällä 2011.
Monet täysin pätevät tahot esittivät kestävyysvajeesta täysin poikkevia lukemia. Kuten taulukosta näkyy, haarukka ylsi 0,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin bkt:stä. Pienimmän ja suurimman arvion erotus oli siis 16-kertainen.
Jos arvio omasta kuukausipalkastani tulevina vuosina olisi yhtä epävarma, olisi mahdoton päättää, hankitaanko isompi asunto vai pitääkö myydä auto.
Valtiovarainministeriön vastaus on: myy auto, varmuuden vuoksi.
Vaikka olisit taksiautoilija: myy auto.