perjantai 6. joulukuuta 2013

Nelson Mandelan muistolle


6.12.13 aamuyöstä. Kun Nelson Mandela on poistunut, maailma on yksin. Elämäni hienoimpia matkoja oli Etelä-Afrikan reissu jouluna 1996. Kirjoitin siitä Suomen Kuvalehteen 1998 kolumnin, joka kelvatkoon nyt muistokirjoitukseksi.

Harmaa on toivon väri
Mieleeni palautui kahden vuoden takainen näky. Yksinäinen pingviini on eksynyt Kapkaupungin uimarannalle.
Helppo vertauskuva uudelle Etelä-Afrikalle: musta-valkoinen otus, joka kauhun jähmettämänä etsii suuntaa.
Poliisipari – musta-valkoinen – vakuuttaa, että kyllä se selviytyy.
Etelä-Afrikka valmistautuu vaaleihin varovaisen toiveikkaana. Presidentti Nelson Mandelan lopullinen suuruus mitataan vasta, kun hän itse väistyy. Kun tulevaisuuden takeeksi ei enää tarvita suurmiehiä; kun pärjätään pienillä miehillä.
Osaan arvostaa Suomen harmautta, vaalien harmautta, harmaita poliitikkoja. Joka ikävöi poikkeuksellista johtajaa, hän toivoo poikkeustilaa. Kriisiä ja sotaa, jolloin ihan toisilla uurnilla tavataan.
Etelä-Afrikan tie on vaikea. Vuosi sitten, luopuessaan ANC:n puheenjohtajuudesta, Mandela hätkähdytti vihaisella puheellaan valkoista eliittiä vastaan. Haamukirjoittajaksi uumoiltiin hänen seuraajaansa Thabo Mbekiä, mikä loitsi levottomuutta. Sitä lisää ei maa kaipaisi. Apartheid, erilläänpito, jatkuu – enemmistö elää kurjuudessa ja katkeruudessa, vauras vähemmistö pelkää ja pakenee. Murhia tehdään joka tunti, rikollisuus raivoaa eikä talous kohoa tarvitusti.
Yleinen toivottomuus ei silti tapa yksilön toivoa. Se on ihmisen laki.
Apartheid loppuu eräänä päivänä, kun vallasta kilpaillaan puolueiden, ei äänestäjien värillä. ANC:llä on paljon valkoisia kannattajia – heistä merkittävimpiä kirjailija Heidi Holland, puolueen historioitsija ja hökkelikaupunkien elinkeinojen esitaistelija.
Toivon mies on se musta taksikuski, joka epäili Mandelaa. Yrittäjän kiihkeydellä hän vannoo äänestävänsä oikeistopuoluetta – sen valkoisuudesta ja apartheid-menneisyydestä välittämättä.
Myös seepra on musta ja valkoinen. Väritys suojaa sitä pedoilta, joiden silmissä raidat sulautuvat harmaaksi. Etelä-Afrikassakin näkyy toivon väri. •

5 kommenttia:

  1. Hieno teksti, kiitos. - Heidi Holland on muuten kirjoittanut myös huikean elämäkerran naapurimaan yksinvaltiaasta: Dinner with Mugabe.

    VastaaPoista
  2. Lukea osataan, kirjoittamisesta ei niin vàlià
    Urbi et orbi, puhuu paavi. Urbi tarkoittaa kaupunkilaisia, urpilaisia; orbi orpolaisia, maalaisia.

    VastaaPoista
  3. Hyvää vuoden vaihdetta kaikille, tulkoon näitä lukuisia!

    VastaaPoista
  4. Lasse Ahola imee kyrpää usein nykyään varsinkin mustan neekerin kyrpää

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!