Timo Harakka
on toimittaja ja kirjailija, joka on tunnettu television keskusteluohjelmista
ja poliittisista kolumneista. Hänen erikoisalaansa on Euroopan unioni ja
kansainvälinen talous. EU:sta hän kirjoitti ensimmäisen kirjan 20 vuotta
sitten, seuraava julkaistaan ensi keväänä. Globalisaatiosta hän on tehnyt
tv-dokumenttisarjan ja finanssikriisistä kirjan nimeltä Luoton loppu.
Esittäytyminen SDP:n puoluevaltuustolle Salossa
1.12.2013
”Luoton loppu
ilmestyi pari viikkoa ennen vuoden 2009 eurovaalia, jossa vasemmistolta
katosi puolet paikoista. Siis keskellä globaalin kapitalismin haaksirikkoa.
Olin järkyttynyt – ja olen vieläkin. Silloin aloin ajatella, että ehkä täytyy
riisua journalistin suojapuku. Aloin ajatella, että pyörätiet ja turkistarhauksen
kielto jäävät sittenkin tärkeysjärjestyksessä aika kauas rahavallan vastaisesta taistelusta.
Siksi olen astunut
palvelukseen, juuri nyt ja juuri näihin vaaleihin. Ja juuri tähän liikkeeseen.
Tilanne
Euroopassa on sama kuin Suomessa 20 vuotta sitten. Silloin porvarihallitus
syvensi Suomen lamaa ja aiheutti suurtyöttömyyden. Tarvittiin uusia voimia
siivoamaan sotku, palauttamaan luottamus ja käynnistämään kasvu. Nyt vallan
pitää vaihtua EU:ssa. Kurituksen ja kurjistuksen sijaan tarvitaan kasvua ja
työpaikkoja. Epätoivon sijaan toivoa.
Lupaan
keskittyä asiaan. Persoona ei saa tulla asian tielle, koska asialla me voitamme
vaalit. Asiattomuus jääköön toisille. Olen asiantunteva – mutta myös tunteva. Hätä
ja huoli on kuultava. Ja silloin
vastuumme on tarjota aitoja ratkaisuja, eikä vain osoitella ongelmia ja
syytellä muita.
Olen syvästi
kiitollinen saamastani kannustuksesta niin kotimaakunnassani Keski-Suomessa
kuin kaikkialla muuallakin. Henkeä salpaa pelkkä ajatuskin, että tälläkin
hetkellä tuhannet tuntemattomat tekevät työtä kampanjamme puolesta. Siksi
halusin tulla kiittämään teitä kaikkia paikan päälle,
vaikka juuri nyt minun pitäisi olla Thaimaassa anoppini syntymäpäivämatkalla.
Valinta oli
vakava paikka. Jotta työssäkäyvien vanhempien kolmilapsinen perhe voi selviytyä
arjessa, avulias ja tehokas mummi on korvaamaton. Hyvä anoppi on miehen paras
turva. Onneksi ehdin juhlaan ensi viikollakin.
Keskimmäinen
lapseni täyttää tänään neljä vuotta. Uskon, että tyttäreni ja rakas vaimoni antavat
anteeksi poissaoloni tällä kertaa, tämän yhden kerran, kun sentään pitää
sosialidemokraattien kanssa pelastaa Eurooppa.
Kiitän
sydämellisesti luottamuksestanne.”
Vuonna 1872 (jolloin Suomessa Kotka nousee siivilleen Kymijokisuussa ja kansanvalta sarastaa) kääntää August Strindberg katsettaan minänsä ulkopuolellekin ja rupeaa reformaattoriksi. "Palkkapiian pojassa" hän muistelee alkua sivulla 399-98, laitos Otava 1999,suomennos 1965, ja minäsurku tajusin hankia ja lukea vasta äsken,divarista yhdellä eurolla ostettuani tämän syväluotauksen sivilisaation -myös suomalaisen- siirtymisestä ikiaikaisesta kreivinajasta kansankotiin eli hyvinvointivaltioon / -yhteiskuntaan.
VastaaPoista"Meidän päiviemme (kaiketi tässä muistikuvien ja niiden kommentoinnin ylöspanovuonna 1887) uudistustyössä on vaarana, että ehdotuksia satelee sekavassa järjestyksessä, niin että jokin seuraa toisen jäljessä, kun sen tulisi käydä edellä, tai päinvastoin, esimerkiksi kun naiskysymys vyörytetään esiin ennen kuin vanha patriarkaattiyhteiskunta on pantu viralta, ja nainen heitetään miehen työmarkkinoille, ennen kuin mies on vapautettu avioliiton ja lastenhuoltamisen velvollisuuksista, ja …"
Ei ihan onnistunein lause Strindbergiltä, mutta että reformointi kysyy järkeä ja tolkkua eikä vain uhriverta, vrt.Kiova ja Bangkok tänään ! Naisasiasta: Suomeenhan tuli äänioikeus Viron kartanojen tuhopolttajien ja itsensä uhraajien, (tulivat teurastetuiksi kun olivat ensin taas kertaalleen harventaneet päitä niittäen isäntäväkeään) ansiosta kuten tuskin kukaan Kartanoturisti ja Aallon Kirjaston restauroija tietää -kulttuurisesta tajuamisesta puhumattakaan.
Vakava asia on viedä emansipaatiota eteenpäin kun Kotkassa ei enää ole Eteenpäin sanomalehteäkään. Koko 1900-luvun yhtä vuotta 1918 lukuunottamatta työväenliike on nostanut Suomea ja kurjalistoa yliopistomassoja , myötäsukaan käyden rahavallan kanssa. Metsäteollisuus vakiinnutettiin politiikan toimesta veturiksi -ja samalla ikiajoiksi niille 20 perheelle, Yhtyneelle suvulle. Edeltävä puolivuosisata oli ollut konkurssien ja valtausten ja kilpataistelun aikakautta.
1960-luvulla työkansa alkoi pakkosäästää voimaperäisen teollistumisen hyväksi työeläkejärjestelmässä. Nyt siitä on tullut ailusta, neljäviidesosaa Kevan rahoista on ulkomaille sijoitettuina ja ulkomaisten omaisuudenhoitajien käsissä, runsaasti salaperäisisssä hedge fundeissa tienaamassa mm, yrityslakkautusten,Kiinaan siirtojen ja uuskombinointien kautta superosinkoja järjestäjille ml.suomenperältä siis Varma Ilmarinen Keva Valtion eläkelaitos. Eli: työttömyyseläkkeet hoidossa ! S…nan tunarit.
Asiassa on monta muttaa ja kaiketi T.Harakka on ainuita ehdokkaita joka on kokenut asioita itselleen selvittää ankaralla työllä ja paneutumisella. Uudistuksia ei ole tehty rahaa vastaan tappelemalla vaan houkuttelemalla se politiikan näyttämiin suuntiin. Eikä ole odotettavissa että sävel vaihtuisikaan kakofoniaan.Nytkään minäsurku en osaa olla kovin katkera osattomuudestani ja tietämättömyydestäni (siis edes näen pimeän koppini) enkä esivallalle, joka valot sammuttaa myös itseltään, sillä juuri globaalin finanssikehityksen ansiosta minulla tämä netti ja mikä apple on tunkea mukaan juttusille ja ottaa selvää mitä valtojen kamareissa siis Goldman Sachsilla ja KKR:llä tapahtuu tai kuinka haita formaldehydissä toimistoaulassa dekoraationa ja demonstraationa näyttävän Steven A. Cohenin oikeusprosessi etenee, sisäpiirihommeli Alzheimerin taudin lääkekehityksen tiimoilta.Senkun googlaan New York Timesia ! Vastapainoa sentään surkastuville käsille ja hoksottimien vajaakäytölle kun en pääse virkkuuntumaan enää kyntö/metsänkorjuutöissä työkaverina hevonen ja palkkapiika.
Menestystä ja typeryyden voittavaa energiaa Timo Harakalle ja hänen kanssaan kampanjassa ponnisteleville !
Jukka Sjöstedt
Kylmän sodan asenteita sulattavat etelän tuulet uhkaavat Timo Soinin kuningastietä. Hän on nöyränä katolilaisena ilmoittautunut pääministeriehdokkaaksi harjoiteltuaan puolueessaan johtamista rautakuolaimilla, mutta sillä välin Roomaan on valittu paavi joka jakaa köyhille ja halailee vajavaisia!
VastaaPoistatässä olisi Timo-kaimalle saumaa!
Toivotan Timo Harakalle menestystä EU-vaaleissa. Nyt juuri on tärkeää saada EU-parlamenttiin syvää asiantuntemusta ja laajojen tietomäärien hallintaan kykeneviä, humaaneja henkilöitä. On vielä paljon meitä kansalaisia, joiden mielenkiinto herpaantuu vaikeatajuisten EU-asioiden edessä. Siksi kampanjaa on käytävä asiapohjalta ymmärrettävästi ja mahdollisimman monen kanavan kautta, ei pelkästään netissä vaan myös turuilla ja toreilla sekä perinteisesissä medoissa.
VastaaPoistaSuomen strategiasta vastaavat taistelevat joka päivä pohjoismaisen hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Suurin torjuntavoitto saavutettiin kun aseveli ajettiin Lapista säilyttäen aatteen ytimen tukemaan historian kasaamaa elitismiä.Suomi on ruotsalainen, juhlittinpa asemalla Kyösti Kallion tai Sini Saarelan vuoksi.Rikastuiko Hella Wuolijoki tuomalla puuta NL:stä aseveljen tarpeisiin, eikä vieden Englantiin? Ei kai Tuomiojan kirjaa muuten olisi julkaistu englanniksi.
VastaaPoista