maanantai 14. lokakuuta 2013

Euroehdokkaan ensiaskeleet


Näin tässä kävi. Demareilla ja minulla oli kuukauden riiuaika. Kävi ilmi, että Keski-Suomessa on innostusta ja iloa ehdokkuudestani, samoin Itä-Suomessa. Myös pääkaupunkiseudulla kannatus näyttää laajalta, joten on hyvät mahdollisuudet kunnon kampanjaan - ja läpimenoon. Tervetuloa mukaan.

Timo Harakka avaa eurokampanjan Äänekoskella sunnuntaina

Äänekosken sos.dem yhdistys esittää toimittaja, kirjailija Timo Harakkaa ehdokkaaksi
Euroopan parlamentin vaaleihin ensi keväänä. Harakka lähtee sitoutumattomana SDP:n listalle, joka vahvistetaan puoluevaltuuston kokouksessa 30.11.-1.12.

Kampanja avataan Äänekoskella Café Annassa sunnuntaina 20.10. klo 11.00. Keski-Suomen ensimmäinen vaalitilaisuus järjestetään Jyväskylässä Karaoke Bar Helmessä torstaina 24.10. klo 18.00. 

Timo Harakka toivoo saavansa kannatusta Keski-Suomesta yli puoluerajojen. Euroopan parlamentissa tehdään maakunnan kannalta tärkeitä ratkaisuja. Miten teollisuus pärjää tulevaisuudessa? Miten varmistetaan tehokkaat liikenneyhteydet niin lentäen, raiteilla kuin Nelostiellä? Miten saamme bioenergiasta suurimmat hyödyt? Miten vahvistetaan Keski- ja Itä-Suomen elinkeinoja ja elinvoimaa?

Enemmän Euroopasta

Harakka on kirjoittanut kiitetyn kirjan EU:sta jo 1995 ja niittänyt mainetta kansainvälisen talouden tuntijana tv-dokumenttisarjallaan Rahan jäljillä (2003) ja finanssikriisin analyysillaan Luoton loppu (2009). Uusin teos eurokriisistä ilmestyy Schildts & Söderströmsin kustantamana keväällä 2014 sekä suomeksi että ruotsiksi.

Euroopan talouskasvu on Timo Harakan kampanjan yleinen teema. Hän arvostelee jyrkästi EU:n ideologista leikkauslinjaa, joka on kurjistanut kansalaisia Etelä-Euroopassa ja tuhonnut talouskasvun. Viisas kriisielvytys tarjoaisi tilaisuuksia myös Suomen vientiteollisuudelle, jonka asiakkaat on ajettu vaikeuksiin. Vielä ei ole myöhäistä: Euroopan päättäjien on herättävä.

Rajat rahavallalle

Eurokriisi ei ole velkakriisi, vaan pankkikriisi. Rahalaitokset eivät saa kasvaa liian suuriksi, niillä on oltava huomattavasti suurempi oma pääoma ja niiden täytyy itse maksaa keinotteluidensa tappiot, joita ei voi enää jättää veronmaksajien kustannettavaksi. Pankkien liiketoimintavero on saatava voimaan koko Euroopassa. Harmaa talous ja veronpimitys on saatava loppumaan.

Euroopan parlamentti voi olla vastavoima globaalille rahavallalle. Kansainvälinen demokraattinen yhteistyö tuottaa tuloksia, joita EU-kielteisellä ja muukalaisvastaisella lietsonnalla ei koskaan saada aikaan. • 

17 kommenttia:

  1. Onnea uudelle sitoutumattomalle dearille.

    VastaaPoista
  2. Tuskin pääset läpi. Demarit saavat läpi näillä kannatusluvuilla maksimissaan kaksi paikkaa. Voi olla, että jopa joutuvat tyytymään yhteen.

    Demarien kannattajat kuolevat pois. Ikärakenna on, mitä on. Jo puolen vuoden päästä teitä on taas vähemmän kuin tänään.

    Puolue puolustaa sata vuotta sitten päätettyjä asioita. Maailma muuttuu Timo, etkä sinä voi sille mitään.

    Sosiaalidemokratia on kuollut! Eläköön sosiaalidemokratia!

    Mutta onnea vain. Voithan sinä saada jonkun kivan julkisen sektorin suojatyöpaikan, vaikka et läpi pääsisikään.

    VastaaPoista
  3. Loppupelissä ehdokkaan omat kyvyt ratkaisevat. Sosialidemokratia, huolimatta pitkästä iästään, on liike, jossa on katto korkealla ja seinät leveällä. Me olemme rehellisten ihmisten puolella, aina. Onnea kamppanjalle! Leo Söderqvist

    VastaaPoista
  4. Kyllä kaikissa puolueissa tarvitaan uudistumista ja uusia ehdokkaita ja uusia tuulia. Tulee tehdä uutta eikä jumittaa vanhaan.

    Kannatan ehdottomasti Timon ehdokkuutta, vaikka en kuulukaan äänestäjäkuntaan. Timon kaltaisia ihmisiä tarvitaan ehdokkaiksi.

    VastaaPoista
  5. "Kannatan ehdottomasti Timon ehdokkuutta, vaikka en kuulukaan äänestäjäkuntaan. "

    Samoin. Sehän todennäköisesti vain kiihdyttää demareiden syöksykierrettä. Vielä kun Mikael Jungner saataisiin, niin ai-jai. No, se olisi luultavasti liian helppo pala oikeistolaisille.

    Rakkauspuolue, *tirsk*.

    VastaaPoista
  6. "Kansainvälinen demokraattinen yhteistyö tuottaa tuloksia, joita EU-kielteisellä ja muukalaisvastaisella lietsonnalla ei koskaan saada aikaan."

    Tämähän pitää paikkansa. Jos ei olisi EU:ta tai euroa, niin ei olisi eurokriisiäkään. Ei olisi romaniongelmaa pohjolassa jne.

    Harakkahan on selvästi eu-kriittinen. Hyvä Timo!

    VastaaPoista
  7. Työmies Mitro, työmies Jungner ja työmies Harakka ovat parasta, mitä työväenpuolue SDP:lle on tapahtunut.

    VastaaPoista
  8. Nimenomaan, uusia tuulia Isä-Mitron, Piispa-Ilkan ja Veli-Mikaelin jälkeen rumien hallitseman vähemmistöjen paratiisin tilalle normaali läntinen demokratia. Suomen ruotsalaisille oma Marskinmaa, jossa itsetuntoa kasvatettaisiin polvenkorkuisesta alkaen sotamarsalkan nimeä kantavassa lastensuojelujärjestössä.

    VastaaPoista
  9. Timo Harakka on laajasti sivistynyt, tasapuolinen ja oikeudenmukainen mies. Tinkimätön tavoitteissaan, riittävän lukenut, työläisen oloja elänyt ja ymmärtävä ja kulttuurin tuntija. Ehdottomasti äänestän Timo EU-parlamenttiin.TP.

    VastaaPoista
  10. OSA 1 Toivottavasti ehdokkuutesi ainakin parantaa hieman EU/euro/eurokriisikeskustelun tasoa. Tässä keskustelussa on muuten monia absurdeja piirteitä. Esimerkiksi "solidaarisuus". Euron puolustajat ovat antaneet solidaarisuus-käsitteelle niin vinkeän tulkinnan, että työväenliikkeen porukka pyörii kyllä kilpaa haudoissaan. Solidaarisuus on nykyään euroalueen veronmaksajien solidaarisuutta yksityisille pankeille ja sijoittajille sekä talouskurituksen hyväksymistä kriisimaiden kansalaisille. Tällä "solidaarisuudella" hallituksen vasemmistopuolueetkin yrittävät syyllistää meitä. Toinen kummallisuus on se, että euron kritisoinnin tulkitaan tarkoittavan avoimuuden ja kansainvälisyyden vastustamista. No, avoimet ja kansainväliset ruotsalaiset kieltäytyivät EMU:sta, koska halusivat pitää päätäntävallan tärkeissä asioissa Ruotsin kansanedustajilla (demokratia...) ja pelkäsivät, että Ruotsi joutuisi eurossa sopeutumaan oikeistolaisempaan Keski-Euroopan talousjärjestelmään (pohjoismaisen hyvinvointimallin menetys). Avoimuuden ja kansainvälisyyden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että hyväksyy minkä tahansa huonon diilin. Suomessa eurokeskustelu menee niin, että jos kritisoit vähänkin euroa ja liittovaltiokehitystä, saat kuulla olevasi persurasisti-impivaaralainen. Siinä haukkoo tämmönen arvoliberaali, vasemmistolainen eurokriitikko henkeään, että kuinka hitossa keskustelu yhtäkkiä tähän suuntaan kääntyi?! Tätä järjetöntä leimaamista käytetään tietenkin tahallaan, jotta saataisiin kriitikoiden suut äkkiä suppuun.

    Syy, miksi EU/globalisaatiokriittisyys ja rasismi lomittuvat, on seuraava: Me kaikki olemme yhtä epätoivoisia, kun päätösvalta luovutetaan yhä kauemmas ja työpaikat viedään halpamaihin, mutta nämä rasistiporukat ovat ottaneet täysin järjettömästi ilmiön syntipukiksi viattomat sivustakatsojat eli maahanmuuttajat. Oikeat syylliset ovat suuryritykset, jättipankit, uusliberalistiset ja korruptoituneet poliitikot ja näiden keskinäiset hyvä veli-kerhot. Tämä viesti pitäisi saada läpi ihmisille, jotta he osaisivat suunnata protestinsa oikein.

    Talouden globalisaatio siis tuottaa Eurooppaan suuria, räjähdysalttiita työttömien massoja, jotka syyttävät viattomia maahanmuuttajia kurjuudestaan, koska media pitää oikeat globalisaation ja uusliberalismin roistot savuverhon takana. Nyt kaikki ovat kyllä hoksanneet, että näille työttömien massoille pitäisi luoda työtä. Ratkaisuvaihtoehdot vaihtelevat. Koulukunta A: Tehdään myös Euroopan maista halpatyömaita, (orja)työtä kaikille kun kilpailemme itsemme pohjalle. Koulukunta B: Siilipuolustus, rajat kiinni, korkeat tullit, kotimainen tuotanto, vienti voi tosin aika rankasti kärsiä, kun kaikki muutkin tekevät samoin. Koulukunta C: Euroopassa tehdään suunnittelutyö, kaikista korkeastikoulutettuja huippuosaajia, riippumatta henkisen kapasiteetin riittävyydestä... Sitten olisi kyllä vielä fiksu vaihtoehto, ihan mahdollinen, mutta tietenkin mahdoton (astutaan liian isoille varpaille): Tuotteille lisävero sen mukaan, kuinka ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ne on tuotettu. Lähellä, ympäristöystävällisesti ja työntekijöitä riistämättä tuotettu olisi halvempi. Korjaisi automaattisesti työttömyys-, työolo-ja ympäristöongelmat. Uuden ajan protektionismia, koska ihmiset, yhteisöt ja ympäristö tarvitsevat suojelua, eivät kansallisvaltiot sinänsä. Askel tähän suuntaan olisi alkuperämerkintöjen pakollisuus, mutta komissio on vastakin ampunut alas tekstiilien valmistusmaan merkintäpakon.
    Vanhanaikaisesta protektionismista sen verran, että se on ollut myös suoja, jonka turvissa Suomikin on kehittynyt banaanivaltiosta nykyiselle tasolle. Kehitysmaat tarvitsisivat kipeästi tällaista suojaa nyt. Protektionismi ei ole ollut yksiselitteisesti paha asia.



    VastaaPoista
  11. OSA 2 Mukaan EU-liittovaltioon juuri nyt? Jonkinlainen ylikansallinen, aidosti demokraattinen hallinto tietenkin tarvittaisiin, mutta kun katsoo EU:ia tällä hetkellä, onko tosiaan järkevää antaa tälle lafkalle 100 % päätösvallasta? EU on epädemokraattinen, erittäin uusliberalistinen, suuryritysten, sijoittajien ja pankkien etua ajava kone, jonka kitaan EMU vie Suomen express-linjaa pitkin. Muiden pohjoismaiden tapaan Suomen kannattaisi nyt pysyä kauempana EU:n ytimestä eli pitäisi heti hypätä pois EMU:sta. Suomessa monet näyttävät ajattelevan, että mennään nyt vain täyttä höyryä liittovaltioon ja ristitään kädet kyynärpäitä myöten, että EU joskus muuttuisi aidosti demokraattisemmaksi ja vasemmistolaisemmaksi ja vihreämmäksi. Ehkä niin käy. Pelkään kuitenkin, että EU:sta kehittyy vain toinen USA, jossa on kaksi oikeistopuoluetta, jotka kumpikin toimivat kätyreinä kouralliselle jättiyrityksiä. Pieni eliitti hallitsee suurta koneistoa ja tekevät sillä, mitä haluavat. Demokratian lukuisat checkpointit puuttuisivat, joita nyt on vielä Euroopassa.

    VastaaPoista
  12. OSA 3 Paitsi eurokeskustelu, myös laajemmin talouspoliittinen keskustelu on Suomessa aivan kahelia. Mikä uusliberalismin hyökyaalto viime kuukausina mediassa! Pankkien ekonomistit ja muut uusliberalismin ylipapit ovat höpöttäneet naama punaisena mantraansa. Tässä tiivistys: Palkkamalttia (köyhille ja keskiluokalle), julkisen sektorin kuritusta, ankaraa rakennesopeutusta, yritysten verot alas, yrityksille lisää tukia ja elvytys on tietenkin täyttä huuhaata. Tuloveroalekin sopii, koska ostovoima halutaan rahoittaa julkisen sektorin kustannuksella sen sijaan, että yritykset kustantaisivat sitä palkkojen kautta. Suomen kilpailukyky tuomitaan surkeaksi, vaikka se olisi 3. paras maailmassa.

    Talouskeskustelusta loistavat poissaolollaan vasemmistolaiset ekonomistit. Tämän täytyy jo olla ihan tarkoituksellista, että ei kysytä mitään ihmisiltä, jotka voisivat antaa "vääriä" vastauksia tai nostaisivat esiin tabuaiheita, kuten oikeistolaisen veropolitiikan turmiollinen vaikutus julkisen sektorin verokertymään.

    Yksi merkillinen uusliberalismin viikoittainen jumalanpalvelus on Yle Aamu-tv:n jälkipörssi. Vakiovieraita ovat mm. Piia-Noora Kauppi (uuslib), Pasi Holm (uuslib) ja Arno Ahosniemi (uuslib). Pekka Seppänen, Elina Gorsochov-Saloranta ja oikeistodemari Ulpu Iivari tuovat ehkä vähän erilaista näkökulmaa keskusteluun, mutta kun siellä ei ole ketään vasemmistolaista! (Iivaria ei lasketa). Eikö tämä ole kenenkään muun mielestä tosi omituista? Jälkipörssin vieraslistapolitiikka on Ylen johdolta täysin selvää ideologista manipulaatiota. Jälkiviisaissakaan ei ole ketään vasemmistolaista. Aikana, jolloin oikeistolainen, uusliberalistinen aate vyöryy päälle joka suunnalta ja sille tarvittaisiin vastavoimia, Yle estää kritiikin tarkoituksella kierojen vierasvalintojen avulla.

    Näinä hulluina aikoina tarvitaan jokaista tolkullista toimittajaa mediatalojen sisälle tappelemaan monipuolisen tiedonvälityksen puolesta. Siksi toivonkin, että kaikki (anteeksi nyt vain) rintamakarkuritoimittajat, jos eivät satu pääsemään mepeiksi, palaisivat takaisin taistelupaikoillensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkipörssistä: Tottakai olet aivan oikeassa. Nyt kun kokoomus on hallituksessa on YLEenkin tietysti vaihdettu hallituksen linjan tukijaporukkaa töihin. Sehän on selvä. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Niinhän me kaikki.

      Poista
  13. Tiedättekö mikä sana oli neuvostokielen kaunein sana, ja on sitä myös suomenkielessä? No, sehän on luottamus.

    luottamus on venäjäksi "доверие" jonka suomalainen lausuu "toveri" HS:n exe päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa aiheesta kirjaa.

    Aina on tilaa toverille.

    VastaaPoista
  14. Edes kylän hulluin ei äänestäisi Harakkaa, sosialistia jolla on ongelmia siemensyöksynsä kanssa.

    VastaaPoista
  15. Varustaudu kertomaan tuetko EU:n liittovaltiokehitystä ja sen toteuttamista jatkossakin ilman EU-kansalaisten suoraa vaikuttamismahdollisuutta suureen linjamuutokseen.

    VastaaPoista

Jatka keskustelua!