Tilanne Euroopassa on sama kuin Suomessa 20 vuotta sitten. 1990-luvun alussa Ahon-Viinasen hallitus syvensi lamaa ja sai aikaan suurtyöttömyyden. Tarvittiin uusia voimia siivoamaan jäljet, palauttamaan luottamus ja käynnistämään jälleenrakennus.
Nyt vallan pitää vaihtua myös EU:ssa. Leikkauslinjalla ja talouskurilla luotu lama saa luvan loppua. Nyt tarvitaan kasvua, investointeja ja työpaikkoja. Nuorille työtä, vanhoille turvaa - myös Suomessa.
1. Lupaan tehdä kaikkeni työllistämisen ja kestävän kasvun edistämiseksi.
Eurokriisi ei ole velkakriisi, vaan pankkikriisi, kuten kerron uusimmassa kirjassani Suuri kiristys.
Eurojohto on vihdoin saanut aikaan sopimuksen pankkiunionista, jossa pankkeja valvotaan yhteisvoimin ja tarvittaessa myös puretaan. Se on ensimmäinen askel: seuraavaksi on saatettava voimaan Erkki Liikasen työryhmän esitys sijoituspankkien ja talletuspankkien erottamisesta.
2. Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että finanssikriisi, joka alkoi 2008 ja jatkuu yhä, ei toistu.
On arvioitu, että laillinen ja laiton veronvälttely vähentää EU-maiden tuloja peräti tuhat miljardia vuodessa, siis 2000 euroa jokaista EU-kansalaista kohti. Selvää on, että nämä varat tarvitaan eurooppalaisten julkisten palvelujen turvaamiseksi – myös Suomessa.
Euroopan parlamentti on vaatinut veroparatiisien sulkemista ja yhteisiä toimia verovehkeilyn estämiseksi. Se on kova työ, koska finanssialan lobbareilla on pohjattomat taskut, mutta mahdollista, koska kaksi kolmesta veroparatiisista sijaitsee Euroopan unionista.
3. Lupaan tehdä kaikkeni, jotta verot maksetaan sinne, missä verotettava tuloskin on työllä saatu aikaan.
Euroopan parlamentti tiukensi komission ilmastonsuojelupakettia siten, että siihen lisättiin maakohtaisesti sitovat tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle sekä energiansäästön velvoitteet. Tiukat ympäristötavoitteet antavat Suomen teollisuudelle valtavan kilpailuedun. Ilmastopaketin neuvottelut jatkuvat ministerineuvoston ja parlamentin välillä.
4. Lupaan tehdä kaikkeni kunnianhimoisen ilmastonsuojelun eteen.
Vaaleissa äänestäjä saa valita, jatkuuko kurjistus - vai alkaako kukoistus.
Äänestäjällä on valta päättää, että epätoivon Euroopasta tulee toivon Eurooppa.
Tämä on hauskaa lätkää seuratessa, muualla ei Leijonat pärjääkään, Äänekoskellakin löytyy pian Tiger of Sweden ja se toinen Tiger, tanskalainen Tiimarin syöjä. Gigantti myös.
VastaaPoistaSaksalainen filosofi Hannah Arendt käytti osuvaa luonnehdintaa, kun hän selitti, että valtava pahuus ja tuhoavat joukkoliikkeet eivät tarvitse levitäkseen läpeensä pahoja ihmisiä vaan jokapäiväistä piittaamattomuutta ja kyseenalaistamatonta tottelemista. Arendtin mukaan paha kertyy ja kasvaa "pahuuden arkipäiväisyydestä".
Ilmiöstä saa viitteitä – kuten luonnehdinta antaa ymmärtääkin – jokapäiväisessä elämässä. Suomalaisille näyttää olevan vaikeaa puuttua, katkaista piittaamattomuus. On helpompaa katsoa muualle.
"tosi oikeat toverit" (mm. Lipponen, Halonen, Tuomioja) taistelevat kaksikielisen Suomen puolesta samaan aikaan kun potentiaaliset kannattajat kokevat monikymmenkielisen Euroopan miljoona kertaa kivemmaksi kuin kaksikielisen Suomen.
VastaaPoista