Jos finanssikriisistä jotain opittiin, niin se, että rahakauppiaille ei pidä maksaa miljoonabonuksia ennen kuin varmistutaan näennäisten voittojen todenperäisyydestä. Enää ei yllytetä ketään ottamaan pöyristyttäviä riskejä siksi, että ne kirjautuvat nopeasti voitoiksi, jotka voi rahastaa välittömästi jättiläispalkkioina. Eikö niin?
No ei.
Goldman Sachs -pankki vastaanotti Yhdysvaltain hallituksen tukimiljardeja viime vuonna. Järkeenkäypää siis on, että valtio haluaa valvoa, ettei veronmaksajien rahoja käytetä ja uusia vaaroja aiheuteta maksamalla hillittömiä bonuksia. Goldman oli valmis hyväksymään kaiken muun kontrollin, mutta pankkiirien estotonta rikastumista ei saa estää.
Niinpä Goldman Sachs maksoi velkansa pois etuajassa.
Tänä vuonna Goldman Sachs varautuu maksamaan lähes 23 miljardia dollaria bonuksina, kertoo Financial Times. Kyllä, miljardia. Yksi ainoa pankki maksaa palkanlisää koko Viron valtion kansantuotteen verran.
Pelastaessaan vakuutusjätti AIG:n Yhdysvaltain hallitus maksoi Goldman Sachsille sentilleen AIG:n velat. Näin ollen valtio on kantanut yksityisen yrityksen liiketoiminnan riskin. Vastikkeeksi yritys on yksin kantanut liiketoiminnan voitot.
Jos joku luulee, että jättiläispalkkioilla on jokin yhteys firman hyvään tulokseen, niin tässä vähän faktaa. Citigroup ja Merrill Lynch tekivät viime vuonna tappiota yhteensä 55 miljardia dollaria. Merrill Lynchiä ei enää ole, Bank of America nielaisi sen. Citi on "zombie-pankki", jonka Yhdysvaltain hallitus pelasti (sosialisoi) 45 miljardilla dollarilla.
Kaikesta huolimatta Citi maksoi 738 työntekijälleen kullekin yli miljoonan bonuksen, Merrill Lynchillä 696 neropattia sai miljoonan tai enemmän.
Merrill Lynchin katastrofiin ajanutta pääjohtajaa Stanley O´Nealia rangaistiin 160 miljoonan dollarin erorahalla. Viime toimikseen pankkiirit aikaistivat bonuksiaan, jotta neljä miljardia dollaria saatiin vedettyä välistä vielä, kun firma on olemassa.
Sitten nämä veronmaksajien verenimijät vielä itkevät julkisesti kohtaamaansa "populistista paheksuntaa" ja "kateellisten panettelua". Minustakin moralisointi on väärin. On muutettava lakeja.
Vai osaako joku perustella näiden palkitsemisien oikeutuksen ja järkevyyden? Kuulisin mielelläni!
Mutta Wall Streetilla meno jatkuu kuin entisinä aikoina - aivan kuin 3 biljoonaa euroa, miljoonia työpaikkoja, kymmeniä tuhansia konkursseja ja maailman köyhimpien terveyden ja hengen maksanut finanssikriisi olisi vain pahaa unta.
Meillä kapitalismin kriitikoilla alkavat jälleen ankeat ajat. Vai mitä ajattelet siitä, että eilen käydessäni kustantamossa jäin WSOY:n hissiin jumiin yli puoleksi tunniksi. Selvä merkki, kenties varoitus Mammonan jumalilta?
Sen tietää jokainen remontoija. Jos remppafirman laskun maksaa etuajassa, hommat jää kesken. Ekonomeille ei tätä opeteta, kö?
VastaaPoistaTimo Harakka kirjoitti:
VastaaPoista"Goldman Sachs -pankki vastaanotti Yhdysvaltain hallituksen tukimiljardeja viime vuonna."
"Niinpä Goldman Sachs maksoi velkansa pois etuajassa."
Ensin siis väität, että kyse oli hallituksen tukimiljardeista. Sen jälkeen kerrot, että kyse olikin lainasta. Koita nyt viimeinkin päättää, että oliko kyse tuesta vai lainasta.
@Anonyymi: Laina ON tukea. Kuvittele, että pultsari repii hihaasi keskellä päivää ja vaatii tonnin lainaksi, ilman korkoa, ilman vakuuksia ja ilman eräpäivää. Hän kyllä raitistuu ja maksaa sitten takaisin. Järkevänä ihmisenä jatkat matkaasi päätä pudistellen - paitsi jos haluat uskoa häneen ja TUKEA hänen raitistumistaan.
VastaaPoistaMonta vuotta vanha keskustelu, mutta aihe on mielestäni edelleen ajankohtainen ja mielenkiintoinen. En käsitä miksi kansainvälisten investointipankkien, kärkipäässä Goldman Sachsin, toimintaa ei ole vieläkään alistettu sääntelylle. On niiden edun mukaista, että markkinat säilyvät epävakaina. Niiden toiminnan vuoksi on myös todennäköistä, että edessämme on uusia finanssikriisejä ja välillä vain haparoivaa kasvua.
VastaaPoistaKäsittääkseni FED-raha ei kuitenkaan ollut veronmaksajien rahaa (haastattelu: Ben Bernanke). Yhdysvaltain keskuspankilla kuten monilla muillakin keskuspankeilla on valtuudet luoda digitaalisesti rahaa, jolla se sääntelee markkinoita. Siis luoda rahaa tyhjästä, nollia tietokoneen näytöllä.
Yksityisillä pankeilla on sama valtuutus, joskin ne luovat rahaa lainaamalla. Siis uskomus siitä, että pankki voi lainata vain talletustensa verran ulos, on vanhentunut.
FED toiveena oli, että tuo raha jota tarvittiin rahoitusjärjestelmän uskottavuuden säilymiseksi, nostetaan tai lainataan ulos. Suuntautuisi investointeihin. Muun muassa bonareita koskevia ehtoja ei kuitenkaan uskallettu asettaa mikä osoittaa kuinka pelottava on yksityispankkien ylivalta valtioita kohtaan.
Sen sijaan yksityiset investointipankit jotka pysyivät (pidettiin) pystyssä, kasvoivat entistä suuremmiksi...