Eduskuntapuhe 23.9 III lisätalousarvion lähetekeskustelussa
Arvoisa puhemies
Kun toista lisätalousarviota käsiteltiin täällä eduskunnassa alkukesästä, tiedettiin, että työllisyysmäärärahat ovat loppuneet. Sen tunnustivat kaikki puolueet. Sosialidemokraatit ja koko oppositio vaati lisää panoksia kasvavan työttömyyden torjuntaan.
Hallitus jätti tieten tahtoen määrärahat myöntämättä, joten työllistäminen pysähtyi kuin seinään.
Esimerkiksi Uudellamaalla työlistämistoimet jouduttiin lopettamaan ensimmäinen heinäkuuta. Nyt siis lähes kolmeen kuukauteen ei ole voitu tehdä yhtä ainoatakaan startti- ja palkkatukipäätöstä muiden kuin lakisääteisten velvoitetyöllistettyjen osalta. Normaalisti aktiivitoimet aloittaa 1300 työtöntä kuukaudessa, nyt määrä on pudonnut kolmeensataan. Vähennystä on 70 prosenttia samaan aikaan, kun työttömyys on kuluvan vuoden aikana kasvanut lähes 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Starttirahoja myönnettiin viime vuonna 2700, kesäkuun loppuun mennessä päästiin jo lukuun 2200 – kunnes kaikki siis pysähtyi kuin seinään.
Viime vuonna oli 6000 alkavaa palkkatukea, tästä määrästä kaksi kolmannesta täytyyi jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana – kunnes kaikki pysähtyi kuin seinään.
Nämä luvut ovat yksin Uudeltamaalta. Uudenmaan työttömyys ylittää 100 000 haamurajan tuota pikaa. Tämä siis alueella, jonka pitäisi olla Suomen talouden veturi. No, raideliikenne harvenee hallituksen toimesta muutenkin. Tilanne on yhtä hälyttävä ympäri Suomen, erityisesti Turun ja Tampereen seuduilla.
Työministeri Jari Lindström on jättänyt Suomen työttömät heitteille.
Arvoisa puhemies,
Jos toinen lisäbudjetti oli lapsus, tämä kolmas lisäbudjetti on loukkaus.
Esitetty noin 20 miljoonan euron lisämääräraha työllistämistoimiin on täysin riittämätön. Tuo 20 miljoonaa tarvitaan yksin Uudellemaalle.
Siksi esitämme työllistämisvaroihin 70 miljoonan euron lisäystä, jotta edes olemassaoleva tarve saadaan katetuksi ja ihmisiä autettua työelämään kiinni. Koska hallitus jo toisen kerran kieltäytyy näkemästä työttömien tarpeita, on pakko päätellä, että heitteillejättö on harkittua ja tarkoituksellistä.
Ensi vuonna Suomen työttömyys ylittää jo 10 prosenttia. Historiallinen tilasto edellisen laman ajalta kertoo, miten vaarallinen tilanne on edessä. Kun loppuvuonna 1991 työttömyys ylitti 10 prosenttia, se palasi yksinumeroiseksi vasta kesällä 1999 – siis vasta seitsemän ja puolen vuoden jälkeen, ennenäkemättömän Nokia-vetoisen talouskasvunkin keskellä. Työttömyys kasvaa nopeasti ja laskee äärimmäisen hitaasti.
On käsittämätöntä, että hallitus aikoo leikata ensi vuonnakin työllisyysmäärärahoja 50 miljoonalla.
Koska hallitusta ei työllistäminen kiinnosta, sosiaalidemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan tehokkaita toimia työllistämiseen, niin että ihmiset voivat siirtyä työstä työhön.
Arvoisa puhemies,
Hallitus osoitti eilen välikysymyskeskustelussa, miten väheksyen se suhtautuu koulutukseen. Edustaja Puumala sanoi, että opettajat ansaitsevat punaisen maton – sen sijaan halitus näyttää opettajille punaista korttia.
Hallitus on varautumassa voimakkaasti lisääntyvään maahanmuuttoon. Mutta se, miten maahanmuuttajat saadaan kotoutettua Suomeen ja suomalaiseen työelämään, on ratkaiseva kysymys, suorastaan kohtalonkysymys tulevaisuuden Suomessa. Esimerkiksi ministeri Lindströmin eilinen vastaus täällä salissa osoitti alastomasti, että hallitus alkaa vasta hiljalleen suunnitella kotoutuksen toimenpiteitä.
Jos hallitus ei vielä tähän lisäbudjettiin mennessä herännyt tehokkaaseen kotoutukseen, kielikoulutukseen, työhönohjaukseen, niin ottakaa oppia niistä maista, joissa on osattu hyödyntää monikulttuurisuutta.
Esikuva löytyy niinkin läheltä kuin Ruotsista, jossa on monta sataa tuhatta maahanmuuttajaa mutta silti kuusi prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste kuin meillä.
Esittäkää tänä syksynä perusteellinen ohjelma, jolla turvapaikan saaneet saavat myös turvallisen työn ja voivat olla mukana rakentamassa Suomelle parempaa tulevaisuutta.