Komissaari Olli Rehnin sinänsä pitkästyttävässä esiintymisessä TV1:n Ykkösaamussa 16.11. nousi esiin tämä Helsingin Sanomissa julkaisemani kirjoitus eurovaaleista.
Koska keskustelu raapaisi vain ohimennen aloitettani EU:n demokratisoinnista, kiinnostuneet voivat lukea koko tekstin tästä - ja kernaasti kommentoida!
Vallankäyttö vastaamaan
EU-kansalaisten tahtoa
(HS Mielipide 10.11.13)
Pertti Ruokonen kannusti eurovaaliehdokkaita esiin
teemoineen (HS Mielipide 7.11.). Vaikka monessa puolueessa ehdokasasettelu on
vielä kesken, keskustelua Euroopan suunnasta on syytä jo virittää senkin varmistamiseksi,
että mahdollisimman moni kävisi äänestämässä 25. toukokuuta.
Rohkenen uskoa, että
äänestysaktiivisuus nousee vuoden 2009 murheellisesta 40 prosentista.
Eurokriisi puhuttaa keittiönpöydissä ja pubinnurkissa.
Eurooppalaiset kysymykset ovat
vihdoinkin aidosti politisoituneet. EU:n suunta ei määräydy virkakoneiston
autopilotilla, vaan poliittisten ratkaisujen, arvovalintojen ohjaamana.
Vaaleissa voi ottaa kantaa siihen, onko kriisinhoito onnistunut, vai
tarvitaanko muutosta.
Pertti Ruokonen onkin aivan
oikeassa siinä, että Euroopan parlamentin painoarvo kasvaa jatkuvasti.
Eurooppalainen demokratia valtaa – vaikkakin hitaasti – sijaa teknokratialta.
Laajojen toimivaltuuksiensa ja
aloiteoikeutensa ansiosta komissio pysyy EU:n tärkeimpänä vallankäyttäjänä. On
kiitettävää, että komission valinta ja kokoonpano kytketään yhä tiiviimmin
EU-parlamenttivaalien tulokseen. Äänestäjän valta kasvaa.
Nykyinen järjestely, jossa
kansalliset hallitukset nimittävät ehdokkaansa komissioon, on vinoutunut. Se on
jo periaatteessa ristiriitainen, sillä komission jäsenet vannovat edustavansa
vain EU:ta, eivät kotivaltiotaan.
Lisäksi komissio heijastaa
huonosti Euroopan poliittista kirjoa. Oikeistopuolueilla on yliedustus,
varsinkin keskusta-liberaaleilla. Heillä on enemmän komissaareja kuin
sosialidemokraateilla, joilla on yli kaksinkertainen ryhmä Euroopan
parlamentissa. Komissio koostuu vain kolmesta suurimmasta EP-ryhmästä:
vihreiden, laitavasemmiston ja EU-kriitikoiden ääni on vaiennettu.
Kun poliittisesta komissiosta tulee
parlamentaarisen Euroopan hallitus, valtasuhteet on helpompi hahmottaa – ja
toimista joutuu vastaamaan suoraan kansalaisille. On jo korkea aika. Kohtalonkysymyksemme, ilmastonmuutos ja globaali rahavalta,
ylittävät valtiolliset rajat. Niiden edessä ei pidä kokea voimattomuutta, vaan
niihin täytyy voida vaikuttaa.
Jos Eurooppa olisi jo nyt
demokraattisempi, olen varma, että eurokriisiä olisi hoidettu toisella
otteella.